Jos miehesi ravistelisi vauvaanne/lastanne?

[Keittiönoita]

Elä viitsi, ihan hyvin tiedät etten tarkoittanut tuota, ja viesteistäni on käynyt selväksi etten hyväksynyt väkivaltaa.

Kiitos =) Luin uudestaan kirjoituksesi. Ja huomasin, että et tosiaankaan ole väkivallan kannattaja. Mutta mun on silti vaikea kuvitella, että joku sormenpäällä tökkäisyäkään kutsuisi ravisteluksi. Ja jokaisen pitäisi tänä päivänä jo tietää, että pienikin ravistelu voi aiheuttaa lapselle pysyvän aivovamman. En siis näe mitään syytä puolustaa lievääkään ravistelua.

 

[Sprite]

Pelottavaahan tässä on se, että mies on ylipäätään tarttunut lapseen ja ravistellut (sitä, miten kovaa, ei meistä tiedä kukaan muu kuin ap ja mies itse.).
Pointti on siis se, että mies ei hermostuessaan ilmeisestikään hallitse itseään (koska eihän muuten olis tarttunut lapseen ollenkaan, eihän?). Jos tällä kertaa ravistelu oli vaan "kevyttä", se voi ensi kerralla olla tappavaa.

Jos aikuinen ihminen ei hallitse itseään hermon kiristyessä, voi helposti satuttaa pientä lasta vaikkei olisi tarkoituskaan.

Musta tuo on jo aika paha merkki siitä että miehen täytyy asialle tehdä jotain. En tiedä sitten onko se se terapia mistä avun saa, mutta jostain se apu on saatava ja miehen tiedostettava tuo itsensä hallitsemattomuus, että osaa jatkossa edes kävellä pois tilanteesta ennen kuin se hermo pettää.

Mutta ihan varmasti olis vaikea tuommosen jälkeen luottaa mieheen niin että jättäis kaksin lapsen kanssa.
Kovasti voimia ap:lle! Toivottavasti pienelle ei käynyt kuinkaan.

 

[mikrokitumoppi]

Veisin lapsen välittömästi lääkäriin vaikka siitä tehtäisiinkin silloin automaattisesti lastensuojeluilmoitus. Ravistelun mahdollisesti aiheuttamat vammat eivät näy ulos päin. Ravistelu saattaa heilauttaa aivoja (sama minkä aivotärähdyskin tekee) ja sisäelimiä. Lapsen terveys ja turvallisuus menee kaiken edelle, vaikka pahaltahan se miehen tilanne tuntuukin.
En haluaisi elää sellaista perheidylliä, että sen ylläpitäminen saattaisi maksaa lapsen terveyden (mahdollinen aivoveren vuoto, joka huomataan liian myöhään jne.).
Voi kuulostaa kamalan ehdottomalta ja yliampuvalta paasaukselta, mutta kuulostakoon. Näin kuitenkin ajattelen.

 

[jaskalle]

Ongelma on tässä se että vajaavaisin tiedoin te yhdistätte tämän "ravistelun" sellaiseen ravisteluun mikä aiheuttaa kuolemaa.

Eli sun mielestä lasta saa pahoinpidellä ihan miten vaan, kunhan lapsi ei siihen kuole? Et oikeesti voi tarkoittaa tuota

Elä viitsi, ihan hyvin tiedät etten tarkoittanut tuota, ja viesteistäni on käynyt selväksi etten hyväksynyt väkivaltaa.

no sitten et ole tarpeeksi sivistynyt ymmärtääksesi että vauvan ravistelu on pahoinpitelyä, ihan niikun lyöminen!
ja vanhemmat käyttävät sitä siksi, koska
a. se ei tunnu pahoinpitelyltä, voi puolustella itseään "enhän minä hakkaa sentään"

b. se on "palkitsevaa", vauva lopettaa huudon

c. siitä ei jää näkyviä jälkiä.

et selvästikkään tiedä mitään ravistelusta. edelleen, googleta shaken baby syndrome jos osaat englantia.

:attn:

 

[ap]

Kiitos huolenpidosta kaikille vastanneille! Tarkennan, että kyseessä oli ravistelu mutta lapsi tukevasti sängyssä pitkällään, ei päässyt pää hölskymään ja heittelehtimään. Lapsi heilahteli siinä miten nyt voi kuvitella kun hänestä pitää molemmin käsin kiinni ja heiluttelee voimakkaasti (ei missään nimessä tuudittavasti vaan aggressiivisella otteella) - lapsen itkukin vaan yltyi hysteeriseksi.
Olen tietoinen voimakkaan ravistelun aiheuttamista vaurioista mutta tässä tapauksessa huolestuin enemmän henkisestä puolesta lapsen kannalta sekä siitä miten ikinä voin jättää isää kahden lapsen kanssa...
Isä ei edes ollut sairastavan lapsen kanssa kotona vaan minä lasta hoidin 2 vrk. Isä vaan moikkasi töistä tullessa ja leikki hetkisen lapsen kanssa, sen jälkeen keskittyi itseensä ja televisioon. Isä ei siis ollut edes (lapseen) väsynyt joten reaktio oli todella pöyristyttävä, että hermot muka menisi noin 10 minuutissa (josta lapsi huusi viimeiset 2 min) ja minä olin sitä ennen 1,5 tuntia jaksanut nukutella.
Oli vissiin viimeinen kerta kun tukeuduin miehen apuun tossa nukuttamisasiassa vaikka olin itse ihan uupunut.
On vaan sellainen yh-olo kun tosiaan miehestä ei taida olla kuin leikkimään hyväntuulisen lapsen kanssa, silloin kun HÄNTÄ huvittaa. Pistää kyllä niin kiukuksi tämä tilanne mutta en osaa lähteä tätä selvittämään.
On oikeasti käynyt mielessä myös tuo ero-asia, että pelottaisi niin kauheasti antaa lasta isälle sitten mahdollisen eron jälkeen kun ei edes mitenkään pystyisi valvomaan mitä tapahtuu!

 

[Hirvittävää]

Tekisin rikosilmoituksen ja hakisin eroa. Kun mies on kerran kohdellut lasta kaltoin, tekee hän sen aika suurella varmuudella uudelleenkin, niinkuin vaimojaan pahoinpitelevät miehet. Mikään väsymys, uupumus tms. ei ole syy käydä käsiksi vauvaan/lapseen eikä tietenkään toiseen aikuiseenkaan.

 

[RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni]

En nyt jaksa kenenkään kanssa alkaa väittelemään, vaikka mieli tekis. Mun mielestä kuitenki ihan mikä tahansa käsiks käyminen hermojen pettämisen takia (ja tietysti muutenki) on väärin. Ja kyllä, tuossa tilanteessa aikuinen mies kävi käsiks pieneen lapseen. Eihän aikuselle mitään käy, vaikka vähän sänkyä vastaan ravistais (joskaan sekään ei fiksua ole), mut vauvalle se on VAARALLISTA. Mut se siitä.

Jos mun mies tekis noin karjuisin varmaan pää punasena ja ryntäisin väliin. Mies sais siltä seisomalta lähteä jonnekki miettimään käytöstään, ja kotiin ei olis tulemista, ennenku olis ammattiapua jostain saanu. Varmasti ylireagoin, mut mun lapsen kanssa ei asioi ykskään, jolla pimahtaa tiukan paikan tullen, on se sitte isä tai joku muu. Ja laspsen isään on voitava luottaa ja siks vaatisin hakemaan apua.

Tämä ei siis ole neuvo, kerroin vaan, miten ite aika varmasti reagoisin.