pinkun poppoo
Toinen lapsi syntyy parin kk päästä ja tahtoisin vähän varautua. Lähipiirissä ei näin lyhyellä ikäerolla ole pitkään aikaan syntynyt lapsia, niin paha kysellä kavereilta.
Kaverilla on ja mun mielestä vaikeinta on ollut se, että isompi on mustasukkainen, pienemmän imetys vie aikaa ja ei aina pääse just silloin isoveikan luo. Ja muutenkin kun molemmat huutaa samaan aikaan niin täytyy vaan päättää, että kumpaa rauhoittelee eka. Ja isoveikka on tottunut olemaan paljon ulkona, nyt se on jäänyt vähemmälle niin välillä hyppii seinille sisällä.
mintsa
Meille myös tulossa tuollaisella pienellä ikäerolla ja kyllä hirvittää. Varsinkin kun olen aivan uupunut jo esikoisestakin.
Tihis
Meillä ulkoilua (talvella) oli pakko osittain järjestää niin, että imetin vauvaa ikkunan ääressä sisällä ja 2-vuotias leikki ikkunan toisella puolella... Ei olis tullut mitään, että esikoinen olisi ollut koko ajan sisällä. Ja kyllä meillä esikoinen jatkoi myös osa-aikaisesti päiväkodissa.
"äit"
joo myö kans suunnitellaa kolmatta lasta esikko 5 ja kupus nyt 10kk eli toiveissa tollanen lyhyt iköero kahelle pienemmälle itellä on kans samat kysymykset mielessä. mutta asioilla on tapana järjestyä. meillä kuopus on koliikki vauva ja yö itkuja on välillä vieläkin ja onhan se rankkaa tämänki kanssa mutt aluulisi jo siinä iässä rauhoittuvan.
mintsa
Kiinnostaa myös että miten yöt ovat sujuneet? Meillä eivät siis suju esikoisen kanssa vieläkään (vähän vajaa vuoden vanha) , mutta elättelen toiveita että seuraavan syntymään mennessä yöt rauhoittuisivat. Jotta voisi sitten elää nuoremman yörytmin mukaan.
Ulkoiluun tuplavaunut niin helpottaa elämää. Ei siinä alussa mitään hankalaa ole, helvetti alkaa kun ovat 3-4 vuotiaita ja tappelevat jatkuvasti 
q
Minulla lapset 1v2kk ikäerolla. Selvisin, mut parista ekasta vuodesta en kyllä muista mitään. Vaikeinta oli, kun kumpikaan ei nukkunut ja piti päättää kumman yritän hiljentää. Mies oli vuorotöissä, eikä hänestä kyllä ollut mitään apua. Tuplarattaa hyvä hankinta, helpottaa liikkumista. Ruokailua harrastettiin vuorolusikoimalla, kun pienempi alkoi syödä samoja pöperöitä, esim puuroa. Kun selviät parista ekasta vuodesta, niin sit helpottaa.
Jälkeenpäin ajatellen uskon, et kaksosien kans olis ollut helpompaa. Olisivat olleet samassa rytmissä edes kasvun suhteen.
Jälkeenpäin ajatellen uskon, et kaksosien kans olis ollut helpompaa. Olisivat olleet samassa rytmissä edes kasvun suhteen
.
"äit"
niin meillä on kans siis silleen että kuopus saattaa herätä huutamaan yöllä ja huutaa tunnin putkeen ja sit se huuto loppuu kun seinään tai sit menee aikaa rauhotellessa. mutta jotta levottomia öitä on välillä voi nukkua muutaman yön ihan hyvin ilman herämisiä, siksi kolmannen hankkiminen hieman pelottaa mutt kuume on silti kova
Ei omakohtaista kokemusta, mutta kavereideni/sukulaisten keskuudessa on ollut yleinen ikäero sellainen 1v2kk-1v6kk...
Pari oleellista asiaa taitaa olla jotka vaikuttaa, mitä oon seurannut ja kuunnellut:
- nukkuuko vauva (ja isompi) yönsä hyvin
- nukkuuko lapset yhtä aikaa ainakin jotkut päiväunet
- miten mustasukkainen isompi on
- onko vauva nopea imijä vai pitääkö imettää tuntikausia ja suostuuko esikoinen imetysten aikana nätisti leikkimään omia juttujaan
Pari tapausta on, joille toisen lapsen vauva-aika oli "ihan kamala" ja eivät muista jälkikäteen noista ajoista mitään, toimivat kuin robitti ja eivät olleet lainkaan omia itsejään tuolloin. joillain taas on mennyt hyvin.
Pari oleellista asiaa taitaa olla jotka vaikuttaa, mitä oon seurannut ja kuunnellut:
- nukkuuko vauva (ja isompi) yönsä hyvin
- nukkuuko lapset yhtä aikaa ainakin jotkut päiväunet
- miten mustasukkainen isompi on
- onko vauva nopea imijä vai pitääkö imettää tuntikausia ja suostuuko esikoinen imetysten aikana nätisti leikkimään omia juttujaan
Pari tapausta on, joille toisen lapsen vauva-aika oli "ihan kamala" ja eivät muista jälkikäteen noista ajoista mitään, toimivat kuin robitti ja eivät olleet lainkaan omia itsejään tuolloin. joillain taas on mennyt hyvin.
"mie vaan"
meillä kans on peinellä ikäerolla 11½kk. onneksi vanhempi nukkui suht koht hyvin yöt,tappeluita on,pehenee välillä kun nyt pienempi osaa pitää puolensa,mut muuten oon aika helpolla päässy kun vertaa moniin täällä lukemiin ongelmiin,juuri nämä yöheräilyt ja muut
Meillä on 1v4kk ero likoilla ja yllättävän hyvin on mennyt. Ihan ekat viikot oli siitä rankkoja että itse yritti saada imetystä rullaamaan ja vauva oli koko ajan tissillä ja esikoinen olisi halunnut kauheesti kuitenkin syliä, oli mulle muutaman päivän tosi vihainen kun olin poissa hänen luotaan vaikka joka päivä nähtiinkin kun kävi isänsä kanssa sairaalassa meitä katsomassa.
Ensimmäiset 3kk vauveli myös nukkui lähinnä aamuyöstä eteenpäin ja siihen saakka vain huusi, joten se nyt tietty verotti jaksamista ihan kiitettävästi, mutta mies onneksi pystyi olemaan todella isona apuna, en tiedä miten yksin olisin jaksanut. Oltiin siis varauduttu tähän koska esikoinen oli ihan samanlainen ja oikeesti jo ennalta suunniteltiin miten ne yöt hoidetaan.
Tuplavaunuilla pääsee liikkumaan miten haluaa, vauva nukkui hyvin vaunuissa joten oli helppo mennä puistoihin sun muualle esikon kanssa tai kun vauvalla oli huonompi hetki, oli hän kantoliinassa. Meillä kuopus syntyi keväällä ja nopeasti tuli niin lämmintä että pukemiset helpotti ja kesällä nyt oli ihan luksusta kun pystyi jättämään vauvan sisälle viileään nukkumaan ja menemään esikoisen kanssa pihalle tai saattoi pikkutaaperon päästää vaan ovesta hiekkikselle (aidattu, suojaisa piha) ja samalla ikkunan edessä imettää vauvaa ym. ym. Järjestelyjä oli
Meillä ei mustasukkaisuutta edelleenkään ole ollut, tytöt ovat nyt 2v ja 8kk. Leikkivät kovasti yhdessä ja jo tosi aikaisessa vaiheessa esikoinen osasi repiä riemua vauvasta, leikitti tätä ja oli ihan onnesta soikeana kun sai vauvan hymyilemään Isosisko onkin ollut pienen idoli ihan alusta saakka ja perässä mennään joka paikkaan nyt kun osataan jo itse liikkua. Noita on niin hellyyttävä katsoa että kaikesta väsymyksestä ja "ylimääräisestä vaivasta" huolimatta en kadu sekuntiakaan että noin (meille) täydellisellä ikäerolla syntyi pikkusisko :heart:
Ensimmäiset 3kk vauveli myös nukkui lähinnä aamuyöstä eteenpäin ja siihen saakka vain huusi, joten se nyt tietty verotti jaksamista ihan kiitettävästi, mutta mies onneksi pystyi olemaan todella isona apuna, en tiedä miten yksin olisin jaksanut. Oltiin siis varauduttu tähän koska esikoinen oli ihan samanlainen ja oikeesti jo ennalta suunniteltiin miten ne yöt hoidetaan.
Tuplavaunuilla pääsee liikkumaan miten haluaa, vauva nukkui hyvin vaunuissa joten oli helppo mennä puistoihin sun muualle esikon kanssa tai kun vauvalla oli huonompi hetki, oli hän kantoliinassa. Meillä kuopus syntyi keväällä ja nopeasti tuli niin lämmintä että pukemiset helpotti ja kesällä nyt oli ihan luksusta kun pystyi jättämään vauvan sisälle viileään nukkumaan ja menemään esikoisen kanssa pihalle tai saattoi pikkutaaperon päästää vaan ovesta hiekkikselle (aidattu, suojaisa piha) ja samalla ikkunan edessä imettää vauvaa ym. ym. Järjestelyjä oli
Meillä ei mustasukkaisuutta edelleenkään ole ollut, tytöt ovat nyt 2v ja 8kk. Leikkivät kovasti yhdessä ja jo tosi aikaisessa vaiheessa esikoinen osasi repiä riemua vauvasta, leikitti tätä ja oli ihan onnesta soikeana kun sai vauvan hymyilemään
Isosisko onkin ollut pienen idoli ihan alusta saakka ja perässä mennään joka paikkaan nyt kun osataan jo itse liikkua. Noita on niin hellyyttävä katsoa että kaikesta väsymyksestä ja "ylimääräisestä vaivasta" huolimatta en kadu sekuntiakaan että noin (meille) täydellisellä ikäerolla syntyi pikkusisko :heart:Sormet kulki nopeammin kuin ajatus.. Eli siis käytännön vinkeiksi halusin sanoa, että huomioi esikoista niin paljon kuin pystyt ja ota mukaan kaikkeen vauvatouhuun mihin vain voi. Mustasukkaisuutta herättää varmasti sekin jos isompi työnnetään pois eikä anneta auttaa, koska kyllähän itselläkin tosi ulkopuolinen olo tulisi.
Auttaa myös takuulla isompaa jos hänen rytmistään yritetään pitää mahdollisimman hyvin edelleenkin kiinni, ettei kaikki ainakaan vasta vauvan tultua muutu kertarysäyksellä juurikin vauvan takia. Heti kun pienen rytmiin pystyy mitenkään vaikuttamaan, kannattaa päikkäreitä yrittää samanaikaistaa ja nuku ehdottomasti itse aina kun saat mahdollisuuden, älä vaan ala mitään siivoamisia sillä aikaa hoitaa, se kostautuu.
Esikoiselle tekee varmasti hyvää sekin jos vähintäänkin isä antaa hänelle ihan ikiomaa aikaa vauvan tultua, mieluiten tietty äitikin mutta alkuun se voi olla aika vaikea järjestää. Imetyksenkin lomassa voi lukea kirjaa isommalle tai ihan vaikka yhdessä katsoa muumeja, kuten meillä tehtiin. Vauva sylissä tissillä ja isompi kainalossa ja siinä oltiin ja möllötettiin koko porukka
Muista, että oma jaksaminen on tärkeintä, ei se että koti kiiltää puhtauttaan ja aina on tuoretta ruokaa pöydässä jne. Meillä tehtiin alkuun kompromisseja kestoilussa, turvauduttiin osittain purkkiruokiin, jätettiin todellakin siivoaminen vähemmälle ja myös erittäin huonojen öiden jälkeen yritin parhaani mukaan keksiä esikoiselle tekemistä sisällä jotta voin vain maata sohvalla sen minkä pystyn, koska joskus ei oikeasti vain jaksa.
Varmasti pärjäätte, onnea loppuodotukseen :hug:
Auttaa myös takuulla isompaa jos hänen rytmistään yritetään pitää mahdollisimman hyvin edelleenkin kiinni, ettei kaikki ainakaan vasta vauvan tultua muutu kertarysäyksellä juurikin vauvan takia. Heti kun pienen rytmiin pystyy mitenkään vaikuttamaan, kannattaa päikkäreitä yrittää samanaikaistaa ja nuku ehdottomasti itse aina kun saat mahdollisuuden, älä vaan ala mitään siivoamisia sillä aikaa hoitaa, se kostautuu.
Esikoiselle tekee varmasti hyvää sekin jos vähintäänkin isä antaa hänelle ihan ikiomaa aikaa vauvan tultua, mieluiten tietty äitikin mutta alkuun se voi olla aika vaikea järjestää. Imetyksenkin lomassa voi lukea kirjaa isommalle tai ihan vaikka yhdessä katsoa muumeja, kuten meillä tehtiin. Vauva sylissä tissillä ja isompi kainalossa ja siinä oltiin ja möllötettiin koko porukka
Muista, että oma jaksaminen on tärkeintä, ei se että koti kiiltää puhtauttaan ja aina on tuoretta ruokaa pöydässä jne. Meillä tehtiin alkuun kompromisseja kestoilussa, turvauduttiin osittain purkkiruokiin, jätettiin todellakin siivoaminen vähemmälle ja myös erittäin huonojen öiden jälkeen yritin parhaani mukaan keksiä esikoiselle tekemistä sisällä jotta voin vain maata sohvalla sen minkä pystyn, koska joskus ei oikeasti vain jaksa.
Varmasti pärjäätte, onnea loppuodotukseen :hug:
"vieras"
Mulla esikoinen on just ja just 1v4kk kun KAKSOSET syntyvät. Kyllä hirvittää, mutta yritän ajatella positiivisesti. Tuo meidän neiti on ollut alusta asti kuin enkeli; nukkunu pitkät yöt ja päikkärit ja aina niin hyvällä tuulella hereillä ollessaan (tiedän, kohta tulee uhmat ja voi olla mustasukkaisuutta ym, muuta en niitä ajattele ) Itse halusin lapset pienellä ikäerolla ja oon ajatellu että niillä mennään mitä annetaan.. Olihan noi kaksoset alkuun aika järkytys, mutta nyt rv33 on ajatukseen jo totuttu vaikkei sitä vielä voi todeksi uskoa että sieltä ihan oikeesti tulee kaksi vauvaa Tsemppiä meille kaikille!
) Itse halusin lapset pienellä ikäerolla ja oon ajatellu että niillä mennään mitä annetaan.. Olihan noi kaksoset alkuun aika järkytys, mutta nyt rv33 on ajatukseen jo totuttu vaikkei sitä vielä voi todeksi uskoa että sieltä ihan oikeesti tulee kaksi vauvaa Tsemppiä meille kaikille!
"vieras"
Meillä on ekan ja tokan välillä 1v5kk.
Vauvan koliikki teki alusta hankalaa. Vauvaa piti kanniskella koko ajan, yöllä sentään nukkui suht hyvin. Esikoinen onneks oli (on edelleen) rento kaveri. Rytmit kun sai suht kohilleen niin sitten kaikki sujui ihan mukavasti. Nyt lapsia on 3. 4v 3v ja 1v .
Kyllä se siittä suttaantuu.
Vauvan koliikki teki alusta hankalaa. Vauvaa piti kanniskella koko ajan, yöllä sentään nukkui suht hyvin. Esikoinen onneks oli (on edelleen) rento kaveri. Rytmit kun sai suht kohilleen niin sitten kaikki sujui ihan mukavasti. Nyt lapsia on 3. 4v 3v ja 1v .
Kyllä se siittä suttaantuu.
Meillä on kakkosen ja kolmosen ikäero 1,5v ja mun mielestä tuo ikäero oli alussa tosi paljon helpompi, kuin ekan ja kakkosen 2v3kk ikäero...ja on tuo pienempi ikäero edelleenkin paljon parempi.
Ulkoilussa meillä oli käytössä sisarusrattaat. Mitään kateutta meillä ei ole ikinä esiintynyt. Yöt ovat sujuneet hyvin, kun kakkonen nukkui jo yönsä putkeen kolmosen synnyttyä.
Odotan neljättä lasta (la 9.1.11) ja mua jännittää kolmosen ja nelosen 3v ikäero. Kolmonen kun on vielä sellainen äidin tyttö, niin...no, toivottavasti ei kovia mustasukkaisuuskohtauksia tule =)
Ulkoilussa meillä oli käytössä sisarusrattaat. Mitään kateutta meillä ei ole ikinä esiintynyt. Yöt ovat sujuneet hyvin, kun kakkonen nukkui jo yönsä putkeen kolmosen synnyttyä.
Odotan neljättä lasta (la 9.1.11) ja mua jännittää kolmosen ja nelosen 3v ikäero. Kolmonen kun on vielä sellainen äidin tyttö, niin...no, toivottavasti ei kovia mustasukkaisuuskohtauksia tule =)
"vieras"
Ehdottomasti esikoisen mustasukkaisuus. Alkoi itkeä tai tehdä pahojaan, kun imetin. Ulkoillessa saattoi lähteä karkuun juoksemaan yms. Ja tietty vauva tuntui ihanalle ja helpolle (luonnollisesti ) ja esikoinen hankalalle (no, mitäpä muutakaan, kun uhma pukkasi päälle ja mustasukkaisuus sai lapsessa ne "ihanimmat" piirteet nousemaan esiin).
Paras vinkki on, huomioi esikoista TOSI paljon. Vaikka se tuntuisikin ärsyttävälle. Ja jos vaan on tukiverkkoa, niin esikoiselle paljon kivaa puuhaa vaikka tädin kanssa yms. Ja anna vauvaa paljon isille, että esikoinen ja sinä saatte ihan omaa aikaa kahdestaan.
Nyt lapset ovat ylimmät ystävykset, ja olen tosi iloinen pienestä ikäerosta
) ja esikoinen hankalalle (no, mitäpä muutakaan, kun uhma pukkasi päälle ja mustasukkaisuus sai lapsessa ne "ihanimmat" piirteet nousemaan esiin). Paras vinkki on, huomioi esikoista TOSI paljon. Vaikka se tuntuisikin ärsyttävälle. Ja jos vaan on tukiverkkoa, niin esikoiselle paljon kivaa puuhaa vaikka tädin kanssa yms. Ja anna vauvaa paljon isille, että esikoinen ja sinä saatte ihan omaa aikaa kahdestaan.
Nyt lapset ovat ylimmät ystävykset, ja olen tosi iloinen pienestä ikäerosta
"nyyti"
Rankkaa oli alussa,molemmat vielä tuolloin vaipoissa.Onneksi esikoinen oppi syömään itse 3kk ennen vaiuvan syntymää(ikäero heillä 1v6kk),sitä suosittelenkin harjoituttamaan jo ennen vauvan syntymää.Kaksosten /sisarusrattaat suosittelen hankkimaan ulkoilua varten.Imetystilanteet oli hankalia,mutta jemmasin aina niihin hetkiin esikoiselle jonkun dvdn.Onneksi nukkuivat päiväunet samaan aikaan.Nyt nuo ovat 5,5v ja 7v ja leikkivät paljon yhdessä enää ei ole rankkaa.
enää ei ole rankkaa.No ei voi kuin ihmetellä, miks piti heti tehdä toinen?
hommmmmm
Meillä esikoinen pelkäsi aluksi vauvan itkua ja oli tosi kiinni minussa muutenkin noihin aikoihin. Jos vauva itki, niin esikoinenkin alkoi itkeä ja tarvitsi lohdutusta. Tottui siihen kyllä, mutta ehkä 1,5 kk alussa oli noin ja kovempaa vauvan itkiessä vielä pidempään. Lisäksi esikoinenkin taantui vauvaksi pikkusiskon synnyttyä. Unohti jo oppimansa taidon kuten itse syömisen ja häntä piti paljon kantaa sylissä ym. Mulla oli siis yhtäkkiä aiemmin suht omatoimisen 1,5-vuotiaan sijaan kaksi vauvaa! Että olihan se...