V
vierailija
Vieras
Minua taas ei enää kiinnosta rahallisessa mielessä tämän elämän murheet kuolemani jälkeen.
Jos jompi i kumpi aviopuolisoista saa perinnön
- Viestiketjun aloittaja viisikymppinen isoäiti
- Ensimmäinen viesti
Minua taas ei enää kiinnosta rahallisessa mielessä tämän elämän murheet kuolemani jälkeen.
Toivotaan, että aivan saman tulevat miniät/vävyt ovat samanlaisia, eli eivät tee toisten rahoilla mitään, vaan antavat anopin itse päättää niistä.
Miksi sä sitten täällä meuhkaat asiasta, miten sinua loukataan, jos anoppi ei halua antaa perintöään sinulle? Miksi ihmeessä häntä pitäisi kiinnostaa sinun rahalliset tarpeesi hänen kuolemansa jälkeen?
V
vierailija
Vieras
Minulle on herttaisen yhdentekevää, mitä joku tekee eläessään, mutta kuten jo sanoinkin sata viestiä sitten: en pidä sitä hyvän tavan mukaisena, että minut mainitaan kielteisesti jonkun testamentissa. Sehän tuntuu samalta kuin olisin joku rikollinen, joku sukulainen, joka jonkin negatiivisen syyn takia nimenomaan mainitaan. - Mutta ennen kaikkea haluan, että ihmiset edes kuoltuaan _pysyvät hiljaa_.
Mutta siksi juuri se siellä testamentissa jo elinaikana mainitaan, ettei tarvitse sieltä haudan takaa sitten tulla huutelemaan, vaan voidaan hiljaa pötköttää mullan alla
Tämä taitaa enemmänkin olla sinun henkilökohtainen ongelmasi, että otat itseesi ihan pimeistä jutuista.
Omat lapseni ovat vasta hyvin pieniä ja on todennäköistä, eivät edes mieti avioliittoa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, joten olisi melkoisen huvittavaa, jos heidän tulevat puolisonsa ottavat testamentissä olevan pykälän henkilökohtaisena loukkauksena.
V
vierailija
Vieras
Samaa mieltä. Niin uskomattomia käsittyksiä, ettei tähän ketjuun osaa mitään kommentoida enää. Olen kyllä oikeassa elämässä tavannut ihmisen, joka pyrkii hankkimaan itselleen muiden perintöjä ja muutenkin hyötymään muiden omaisuudesta. Sellaiselle lasten aviopuolison poissulkeva lauseke on varmasti kauhistus..... tämä on kyllä pimein ketju vähään aikaan
V
vierailija
Vieras
No just, ihmiset voisi katsoa, millaisia ne lasten puolisot on ja tämmöiselle ääritapaukselle olisikin oikein, että anoppi vääntää vittumaisen testamentin. Mun mielestä testamentin on _tällaisia_ tapauksia varten. Mun mielestä ei ole tervettä alkaa vääntää testamentteja, kun omat lapset ovat vielä vaipoissa. Kertoohan se tosin ihmisen arvomaailmasta. Yhtä paljonhan tämä Aivan Sama täällä palstallakin arvostaa ja kunnioittaa toisia ihmisiä.
V
vierailija
Vieras
Minkähän sortin aivokirurgi tämä AivanSama on, kun on jo lasten päästyä hädin tuskin vaipoistaan hankkinut itselleen miljoonaomaisuuden?
Miksei ole tervettä tehdä testamenttia? Mistä arvomaailmasta testamentin tekeminen sinusta kertoo?
Ja se on ihan totta, etten erityisemmin arvosta tai kunnioita ihmisiä automaationa. Minä en edes esitä arvostavani, jos se toinen ei mielestäni sitä ole ansainnut. Ei se ole mikään itseisarvo, joka pitää suoda aina ja kaikille.
Sensijaan pyrin kyllä pitämään asiallisen linjan, vaikkei se aina mukava olekkaan.
Kuka on puhunut miljoonaomaisuudesta? Sen lisäksi sinun on hyvä tietää, että aivokirurgi ei tee työllään miljoonaomaisuuksia.
V
vierailija
Vieras
..ettei vaan olisi mennyt ja perinyt sitä keneltäkään
?Mitä väliä.
Mutta viisauttahan se on, että laatii testamenttia hyvissä ajoin, jopa silloin kun lapset ovat vielä aivan pieniä. Testamenttiahan voi halutessaan myös muuttaa..jos vaikka huomaa että fiksuimpaa oliskin antaa perintö jollekin siskonveljenkumminkaimalle.
Testamenttihan on vainajan viimeinen taho ja sitä on kunnioitettava. Olipa sitten perinnön saaja tai ei. Kaikista ihanteellisin tilanne mielestäni olisi se, että luovuttaisi perintöään jo hiljaksiin elämänsä aikana, jotta kuollessaan jäisi mahdollisimman vähän riideltäväksi. Jättäisi tililleen sen verran rahaa että niillä saa mieleisensä ja tahtonsa mukaiset hautajaiset järjestetyksi.
V
vierailija
Vieras
..ettei vaan olisi mennyt ja perinyt sitä keneltäkään
Mitä väliä.
Mutta viisauttahan se on, että laatii testamenttia hyvissä ajoin, jopa silloin kun lapset ovat vielä aivan pieniä. Testamenttiahan voi halutessaan myös muuttaa..jos vaikka huomaa että fiksuimpaa oliskin antaa perintö jollekin siskonveljenkumminkaimalle.
Testamenttihan on vainajan viimeinen taho ja sitä on kunnioitettava. Olipa sitten perinnön saaja tai ei. Kaikista ihanteellisin tilanne mielestäni olisi se, että luovuttaisi perintöään jo hiljaksiin elämänsä aikana, jotta kuollessaan jäisi mahdollisimman vähän riideltäväksi. Jättäisi tililleen sen verran rahaa että niillä saa mieleisensä ja tahtonsa mukaiset hautajaiset järjestetyksi.
Sillä mä läksin tähän ketjuun _yhden_ kommentin kirjoittamaan, kun satuin joutumaan tilanteeseen, jossa huomasin, ettei testamentin kirjoittajan tahto ole toteutunut. Nyt kuitenkin ko. poika on sen verran vanha ja väsy, etten häntä missään tapauksessa rasita tällä asialla. - Itse olisin hänenä varmaan toiminut kylmemmin, mutten sentään ole sellainen jääkalikka kuin AivanSama. Toisin kuin ketjusta valittaneista minusta on kiva jakaa kokemuksia ja mielipiteitäkin. Nuorempana olin itsekin miettimässä, että laatisin testamentin, mutta tulin järkiini. Meillä on yksi aikuinen lapsi, joka asuu kotona ja pidän kyllä hyvää huolta siitä, että autamme häntä taloudellisesti. Esim. jos hän löytää puolison, voin varsin hyvin siirtyä johonkin pieneen vuokra-asuntoon, että tämä perheasunto on heidän kotinsa.
..ettei vaan olisi mennyt ja perinyt sitä keneltäkään
Mitä väliä.
Mutta viisauttahan se on, että laatii testamenttia hyvissä ajoin, jopa silloin kun lapset ovat vielä aivan pieniä. Testamenttiahan voi halutessaan myös muuttaa..jos vaikka huomaa että fiksuimpaa oliskin antaa perintö jollekin siskonveljenkumminkaimalle.
Testamenttihan on vainajan viimeinen taho ja sitä on kunnioitettava. Olipa sitten perinnön saaja tai ei. Kaikista ihanteellisin tilanne mielestäni olisi se, että luovuttaisi perintöään jo hiljaksiin elämänsä aikana, jotta kuollessaan jäisi mahdollisimman vähän riideltäväksi. Jättäisi tililleen sen verran rahaa että niillä saa mieleisensä ja tahtonsa mukaiset hautajaiset järjestetyksi.
Juu, itseasiassa juksasin aiemmin. Mulla on ex- mies, jonka vanhemmat oli multimiljonäärejä ja kun ne kuolivat, mä otin tietysti eron miehestäni ja sain puolet sen omaisuudesta, joten nyt kylven rahassa. Exää vähän vituttaa, mut nyxää ei.
V
vierailija
Vieras
Joitain kiinnostaa ne asiat eläessään ja siksi tekevät testamentin.
Miksi ei. Eihän kukaan tiedä kuoleeko silloin kun lapset on vaippaiässä vai silloin kun lapset on aikuisia.
V
vierailija
Vieras
Jonkun on nyt pakko provota. Ei kukaan voi olla niin tyhmä/ymmärtämätön miksi tehdään testamentteja ja niiden ulkopuolelle jätetään lapsen puoliso. Tai sitten tietää ettei itse tule saamaan perintöä niin odottaa sitä kun puoliso saa perintöä ja pääsee itsekin rahoille.
V
vierailija
Vieras
Voi lol! Tää "omista rahoista määrääjä" on ollut jo vanhempiensakin pussilla.
V
vierailija
Vieras
No niin no. Testamentti ja sen toteutus ovat kaksi eri asiaa. Jotkut asiat voi säätää, mutta ei kaikkea, käytännössä.
V
vierailija
Vieras
Kirjoitit ja nyt väität juttua valheeksi. Että kuka tässä nyt onkaan toisen rahapussilla...
Miten mä olen vanhempieni rahapussilla, jos esitän toiveen, että he rajaavat testamenttiaan?
Toiseksi, en ole kertaakaan väittänyt mitään valheeksi, olen sanonut, että juttusi alkaa kuulostaa harhaisille.
V
vierailija
Vieras
Siten, että olet vaatinut heitä käyttämään heidän rahojaan siten kuin sinä haluat.
Harhaisille? Sulla viiraa päässä, tyhmyyden lisäksi.
Similar threads
- joanna
- Aihe vapaa
- Sitten kun ....
- Aihe vapaa
- tätäkin mietin toisen ketjun innoittamana
- Aihe vapaa
- "vierailija"
- Aihe vapaa