jos äiti tekee itsemurhan heti raskauden jälkeen

Turha ottaa. Vakuutusehdot rajaavat itsemurhan pois.

Eikö tuossa ole tietty aika jonka vakuutuksen on oltava voimassa, esimerkiksi vuosi?

 

Itsensä tappaminen on lähinnä säälittävää. Omainen teki just itsemurhan ja varmaan ajatteli että me muut tunnettais sääliä, syyllisyyttä ja itkettäisiin. Mutta ei se niin mene, mulle tuli vaan epäkunnioitus ihmistä kohtaan ja olen jo unohtanutkin kyseisen tyypin kunnes tää kirjoitus ilmeni.

Siis itsemurhahan on vaan väkivaltaa läheisille ja sun tulevalle lapselle, sä ite selviät helpoimmalla, muut jää jälkeen. Lapselle jää iäinen tuska kun ei tunne äitiään.

Siis 60-90 vuotta ihmiselämää on kun kärpäsen pier*, ohi todella nopeasti. Aika säälittävää ettei jaksa elää edes tuota pientä aikaa, se on kuiteskin tosi lyhyt aika.

Ei aina ole. Minullakin on sellainen tilanne elämässä, että tulen tekemään tietyssä vaiheessa itsemurhan. Muuten vaikutus olisi suuri lapsiini ja kuolemallani on pienempi vaikutus. Ja syy on: minulle haetaan 10 vuoden vankeusrangaistusta. Hyvin voisin istua linnassa, mutta yksi lapseni kärsii jo nyt siitä kun poliisit vei minut raudoissa kotoa ja kaverit näki. On koulukiusaamista ja muuta psyykkistä oiretta tullut. Taustallahan syynä olen minä -minusta johtuvista syistähän kiusataan. Olen tehnyt asioita valmiiksi ennen kuolemaani ja kirjoittanut kirjeet jne. Mieheni ei tiedä. Todennäköisesti tapan itseni hukuttautumalla, jotta se näyttää tapaturmalta. Tapahtuu tämän vuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden puolella minusta riippumattomista asioita johtuen. Ja asia on päätetty jo yli vuosi sitten.

 

Harkitse asioita. Olisiko äitiys ja siitä lapsesta huolehtiminen elämänarvoista? Jos et itse katso pystyväsi lapsesta huolehtimaan, olisiko esim. isästä tai tukiperheestä vaihtoehdoksi, niin että olisit itse etävanhempi?
Jos raskaus oli se viimeinen niitti, niin abortti voisi olla paras ratkaisu. En tiedä taustaasi, mutta kuulostaa siltä, että elämässäsi on positiivisiakin asioita.Vaikutat sympaattiselta. Masentuneena sitä tulee liian helposti ajateltua kaiken lopettamista, vaikka asiat voisivat tulevaisuudessa muuttua paremmiksi.

 

Idiootteja noi jotka sanoivat itsemurhan tekijän olevan raukka ja isottelevat. Tuskin se kiinnostaa mitä mieltä joku noin ajattelematon ihminen on. Ette tajua yhtää. Ap kannattaa kertoa tuntemukset etukäteen esim neuvolapsykologille. Sieltä saa apua.

 

Itsensä tappaminen on lähinnä säälittävää. Omainen teki just itsemurhan ja varmaan ajatteli että me muut tunnettais sääliä, syyllisyyttä ja itkettäisiin. Mutta ei se niin mene, mulle tuli vaan epäkunnioitus ihmistä kohtaan ja olen jo unohtanutkin kyseisen tyypin kunnes tää kirjoitus ilmeni.

Siis itsemurhahan on vaan väkivaltaa läheisille ja sun tulevalle lapselle, sä ite selviät helpoimmalla, muut jää jälkeen. Lapselle jää iäinen tuska kun ei tunne äitiään.

Siis 60-90 vuotta ihmiselämää on kun kärpäsen pier*, ohi todella nopeasti. Aika säälittävää ettei jaksa elää edes tuota pientä aikaa, se on kuiteskin tosi lyhyt aika.

Tuskin oletti tai halusi sääliä. Kaikille elämä ei vain ole elämisen arvoista ja itsemurha voi olla aivan järkevä ratkaisu. Keltään ei kysytä haluaako olla olemassa. Oletan ettet ole oikeaa kroonista toivottomuutta koskaan kokenut kun sanot että useampi vuosikymmen on lyhyt aika. Ja epäkunnioituksesi kuollutta tyyppiä kohtaan on merkityksetöntä,ei hän enää siitä perusta.

Lapsia ei tietenkään kannata hankkia jos on itsari mielessä, julmaa. Ja lapsien hankkiminen yleensäkin on todella itsekästä, koskaan ei voi etukäteen tietää kuinka paska elämä sillä on edessä.