Alkuperäinen kirjoittaja v:
kysytäänpä näin,voitko sinä oikeasti tietää etukäteen KAIKKI menot kun papereihin nimet kirjoitetaan? mä en. Sä näet asiat todella mustavalkoisena tai pelkästään yhdestä näköulmasta asiat/asian.
Ja milloin sitä ylimääräistä aikaa pitää sitten tarjota jos isä sitä haluaa että siihen on sun mielestä oikea motiivi? lapsi kuitenkin tarvii edelleen sen kodin mistä käy koulua etc.
No mä näen sen siitä näkökulmasta kuin näen. Onhan tässä ketjussa muutkin nähneet asian vain yhdestä, omasta näkökulmastaan, siitä, että etävanhemman tulee suostua
silloin kun lähivanhempi niin haluaa, viettämään aikaa lapsien kanssa.
Miksi etän pitäisi joustaa jos lähivanhempi ei sitä tee? Enhän minä voi tietää omia menojani ennalta, enkä ole väittänyt että kenenkään pitäisi niin tehdä. Minä kuitenkin joudun järjestämään menoni
lapsia ajatellen. Ennen kaikkea lapsia ajatellen. Minulla ei ole ketään, kenelle vislata, kun minua sattuu huvittamaan mennä kylään jonnekin, mihin lapsia ei voi ottaa. Minä järjestän menoni niin, että ne osuvat sellaiseen aikaan, kun minulla on lapsille hoitaja. Äkillinen sairastuminen tms. on tietenkin ihan erillinen, äkillinen tilanteensa, mutta se, että tekee mieli kyläillä mummolassa, ei ole sellainen.
Mielestäni sopimukset pitää säätää sellaiseksi, että tapaamisaika on lapsia ajatellen ja molempien vanhempien näkemyksen mukaan riittävä. Ei pitäisi olla mitään "ylimääräistä aikaa" jota armollisesti vain lähivanhemman toimesta etävanhemmalle tarjotaan. Jos haluaa jotain ylimääräistä aikaa tarjota, niin sen pitäisi sitten tapahtua tosiaan silloinkin, kun etävanhempi niin haluaa. Täällä on kuitenkin jatkuvasti niitäkin keskusteluja, joissa etävanhempi haluaa viettää enemmän aikaa lapsensa kanssa, mutta lähivanhempi ei siihen halua suostua. Silloin täällä kuorossa vakuutellaan, että ei tarvitse suostua, sopimuksen mukaan mennään.