Jonot Oysissa ja ivf:n kesto (lääkityksestä siirtoon)

Elikkäs kyselisin jos joku tietäs kauanko oulussa julkisella joutuu jonottaan ja kauanko tuo aika on kun lääkityksen alottaa? Ollaan vasta ilmottautumassa jonoon ja ois kiva tietää kauan tässä joutus kärvistelemään.. Ja sitte kyselisin noitten lääkkeitten sivuvaikutuksista, kuinka rajuja ne on tai millasia oireita yleensäkki?
Kiitos etukäteen vastauksista :heart:

 

Oletteko siis käyneet jo ensikäynnillä?

Lääkityksen oireet on aina yksilöllisiä, toiset on kipeempiä kuin toiset, itsellä teki nostelut tiukkaa ja ne jätinkin pois kun munasolujen kasvatus oli loppusuoralla, noin viikkoa ennen punktiota. Nukkumaan pystyi vain selälleen, pienikin sängyn tärähdys (mies käänsi kylkeä) tuntui sisuksissa asti. Koirien kanssa ei kauheasti voinut lenkkeillä. Kuumia aaltoja, öistä hikoulua, unettomuutta. Henkisesti oli omasta mielestäni raskaampaa kuin mitä muutoin.

Ja mitä miettii munasolujen keräyksen suhteen, niin se oli kyllä sanoisinko helvetin kivulias operaatio, lisäksi lääkäri vähätteli kipujani. MUTTA, tämäkin on yksilöllistä, onneksi. Saa nähdä kuin itselle käy jahka uuteen punktioon joutuu, tekevätkö muutoksia kivunlievityksen suhteen.

 

Hei,

Me ollaan oltu hoidossa tämän vuoden tammikuussa ja siihen päästiin kahdeksan kuukauden jonotuksen jälkeen. Oltiin kylläkin ns.vanhoja potilaita eli meillä oli jo kaksi ivf hoitoa ennestään takana ja tämö kahdeksan kuukauden jonotus oli siis hoitotauon jälkeen. Tämä tammikuinen oli sitten se kolmas ja viimeinen minkä julkisella puolella Oulussa saa.

Mulle on hoito tehty ns. pitkän kaavan mukaan eli oma hormonitoiminta ajettu kokonaan alas nenäsumutteella ja sitten alettu hormoneilla kasvattaa munarakkuloita. Sumutteet aloitin joulukuussa ja muistaakseni viisi viikkoa siitä kului punktioon aikaa. Itse punktiota en ole kokenut millään kerralla kovin kivuliaaksi ja se on aika nopeasti ohi. Mutta tästä viimeisestä hoidosta minulle tuli aika paha hyperstimulaatio ja se oli kamala. Olin sairaala hoidossa toista viikkoa ja muutaman päivän maha treenissä. Kolme viikkoa jouduin olemaan yhteensä sairaslomalla tuon hyoerin vuoksi. Noin paha hyperi on kylläkin aika harvinainen joten sitä nyt ei tarvitse ensimmäisenä pelätä.

Sitten se psyykkinen puoli. Olen ollut todellinen hormoonihirviö ja se on ehkä pahin sivuoire mitä minulle noista hoidoista on tullut. Epäonnistuneita hoitoja meillä on lukuisia takana, mutta sitten jotain hyvääkin. Toisesta Ivfstä jääneistä pakastealkoista meillä onnistui toiseksi viimeinen siirto ja siitä meille syntyi tyttö. Nyt odotan pikkuveljeä viimeisillä viikoilla joka sai siis alkunsa alkuvuoden ivf:n tuoresiirrosta. Pakasteessa meillä on vielä jäljellä kolme olkea ja niissä kaikissa muistaakseni kaksi alkiota joten ei meidän lapsiluku jää välttämättä vielä näihin kahteenkaan. Lääketiede on minusta aivan ihana mahdollisuus meille kellä ei luonto aina toimi niin kuin sen toivoisi.

Onnea tulevaan ja plussatuulia sinulle!