Tosiasia,
myös tutkimuksilla todistettuna, on se, että nainen on perheessä lähes yhtä agressiivinen kuin mieskin. Naisella on vain vähemmän voimaa ja siksi usein kohdistaa agressiivisuutensa erilaisella tavalla kuin mies. Joko lapset ovat sijaiskärsijöitä tai sitten otetaan naisen aseet, mutta liian usein myös nyrkit, hampaat ja potkut.
Tuhannet ja taas tuhannet miehet ovat todella raa´an väkivallan kohteena. Siihen liittyy usein myös henkinen väkivalta ja miesten vähättely ja leimaaminen.
Väestöliiton sivuilta lainattua:
""Perheväkivalta voi olla monenlaista. Se voi olla aktiivista ja fyysistä (mies hakkaa naista/ lastaan), aktiivista ja psyykkistä (nainen uhkailee miestään/lastaan), passiivista ja fyysistä (puoliso karttaa jatkuvasti kumppaniaan/lastaan) tai passiivista ja psyykkistä (puoliso/vanhempi pitää jatkuvaa mykkäkoulua yllä). Kussakin neljässä perusvaihtoehdossa on omia lisävaihtoehtojaan, ja voimassa oleva lainsäädäntö ottaa ne kaikki tavalla taikka toisella huomioon. Tässä yhteydessä huomio kohdistuu vain ensiksi mainittuun tyyppitilanteeseen. Väestöliiton esimerkkitapauskin osoittaa leimaamista, ""mies hakkaa naista/lastaan""! Lienee lapsus, joka olisi syytä poistaa leimaavana.
Perheväkivaltatilanteissa on usein aiheellista kääntyä viranomaisten puoleen. Jos kysymys on lapsesta, mahdollista on ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Mikäli pahoinpitely kohdistuu avio- tai avopuolisoon, asiassa on mahdollista edetä ilmoittamalla siitä poliisille.""
ERITYISTÄ huomiota ansaitsee lause:""huomio kohdistuu vain ensiksi mainittuun tyyppitilanteeseen"" eli useimmiten puhutaan vain siitä, kuinka mies on fyysisesti agressiivinen.
Erityisen huomion ansaitsee parin omaksuvat roolit suhteessa. Liian usein nainen omaksuu perheessä Niskavuoren emännän roolin, eli parisuhteen ehdot ja keskustelun aiheet määrittelee nainen. Jos mies sitten uskaltaa epäillä tätä tai uskaltaa lähestyä jotain ""epäortodoksista aihetta"", hänet vaietaan, vähätellään. Väestöliiton sivuilta lainattua taas:""Hankalaksi tilanne tulee silloin kun joudutaan lukkiutuneeseen tilanteeseen kesto-ongelmien kanssa. Jumiutuneessa tilanteessa asiasta on vaikea puhua ja aina kun sitä yritetään, tulee sellainen tunne, että ratkeamisen sijaan ongelma vain pahenee ja ahdistus lisääntyy. Jatkossa asiaa ei uskalleta enää käsitellä koska se ahdistaa niin paljon."" Tällaisessa tilanteessa tulee nyrkit, kynnet ja jalat apuun, mutta myös rangaistuksena jalat ristiin ja suu suppuun. Silti väkivalta parisuhteessa on se jäävuoren huippu, koska eripuran syyt ovat usein muualla ja muussa käyttäytymisessä. Usein sanotaan puolustukseski, että se ei loukkaa ketään, jos vähän suutaan pieksee ja haukkuu ja siten purkaa tuntojaan, mutta lyödä ei saa. Näin väittämällä sulkee silmänsä omalta väkivaltaisuudeltaan ja siirtää syyn vastapuolelle. Se kertoo kyvyttömyydestä puhua asiasta, toisin kuin itse kuvitellaan ja siten kielletään oma osuus tapahtumasarjasta. Liian usein mies syyllistetään puhumattomaksi lähestymällä parisuhteen ongelmaa väärällä tavalla.
Allekirjoitan mielelläni sellaisen vetoomuksen, jolla kielletään kaikenlainen henkinen, fyysinen ja ihmisarvoa alentava aktiivinen ja passiivinen perheväkivalta!
Tämän vettoomuksen allekirjoitus tarkoittaa samaa kuin hyväksyy totuudenvastaiset väitteet, että 1) vain mies on parisuhteessa väkivaltainen ja 2) naisen väkivaltaisuus on vain marginaali-ilmiö. Sillä ei auteta yhtään naista ymmärtämään omaa osuuttaan parisuhteen ongelmiin ja sen tulehtuneisiin kipupisteisiin.
terv. Väkivaltaisesta parisuhteesta kärsinyt mies
PS. Tämä kirjoituksella en pyrikään kieltämään sitä tosiasiaa, että liian paljon on niitä miehiä, jotka ovat patologisen agressiivisia kaikissa ihmissuhteissaan ja joiden kohteena on heikompi, mies ja nainen. He ovat usein agressiivisuudessaan kiehtovia ja jonkun marginaalisen naisryhmän ihailun kohteina. Samoin monia miehiä kiehtoo erityisen määrätietoinen nainen, mutta ei enää parisuhteessa ollessaan halua sellaisen kanssa elää.