Joko nyt poika?

[Neea80]

Meillä on nyt kaksi tyttöä ja kolmatta odotellaan ja tämä jos mikä näistä raskauksista on muiden ihmisten mielestä ainakin odotuksellisin, toivovat meille kovasti poikaa ja itse asiassa meille on toivottu poikaa jo ensimmäisestä lähtien. Meille lapsen odotus ja lapsen saaminen on ollut tärkeä hetki ja kumpikin tytöistä on ollut meille tärkeä, pienellä ikäerolla heistä on ollut myös äärettömästi toisilleen seuraa ja leikeissä kiinnostaa paljon samanlaiset asiat. Silloin kun esikoinen syntyi poikaa odotettiin sillä että minun puolella kaikilla sisaruksillani on vain tyttöjä ja miehen sukuun vain siksi, että he olettavat että mies on aina onnekkaampi saadessaan pojan. Mummoni sanoi ensimmäistä kertaa, kun kävi esikoista katsomassa miehelleni: toivoit varmaan enemmän poikaa. Tuntui pahalta mieheni, että vauvan puolesta, josta me olimme todella onnellisia, koska olimmehan saaneet 2 vuoden yrittämän jälkeen lapsen yleensä aluilleen. Esikoisen odotus sujui oikein hyvin, opiskelin viimeisille viikoille asti, mutta toisella kertaa joudui pelkäämään, että lapsi syntyy ennenaikaisesti ja olin vuodelevossa useamman kuukauden, saatte uskoa, että ensimmäisenä toivoin vain, että kaikki menisi hyvin.

Toisen kohdalla, anoppi näki unia pojasta ja minun äitini povaili myös poikaa, mut sitten hän totesi että eihän sillä väliä ole...meinasin sanoa, että niin ei meille, mutta muille kuulostaa olevan. Tyttö kuitenkin syntyi, muistan kun tunsin mieheni puolesta surua, kun ajattelin, että hän varmaan toivoi poikaa, vaikka tiesin ja näin ettei asia näin ollut. Olemme jutelleet jälkeenpäin tästä ja kumpikin meistä on ylpeitä ja onnekkaita tyttäristämme, juuri heidän kuului syntyä meidän perheeseen, kumpikin lapsena, niin erilainen luonteiltaan ja ainutlaatuisia.

Tämän kolmannen odotus on edennyt jo viikoille 24, tiedämme, että nyt tulokas on poika. Ja päätimme, että jos joku kysyy, niin voimme sanoa, että luultavasti poika tulee. Ystäväni kysyikin rakenneultran jälkeen, että näittekö kumpi tulee, sanoin: vauva, joka on luultavasti poika. Hän siihen totesi, että on varmaan se isä nyt on ylpee poikavauvasta. Anoppi on tietty onnessaan, hänen "enneunikin" kävi vihdoin toteen. Tiedän aika varmasti että joudun taas vuodelepoon ja äitini sanoi, että no nyt on hyvä syy jaksaa levätä. Olen onnellinen tulokkaasta, mutta kukaan ei käsitä sitä, että olen onnellinen jos tulokas olisi tyttö. Vaikka sen olen selväksi tehnyt, niin sen jälkeen kaikki kyllä yleensä sanookin, että niin sehän se on pääasia, että vauva on terve, huoh...ja tää on sit yks kliseinen sanonta jonka tiedä, jokainen varmasti tahtoo tervettä vauvaa, mutta ainahan asia ei mene niin ja siltikin lapsi pitäisi saada tuntea syntyessään ja eläessään, että on tervetullut lapsi...no tää on eriasia kuin ap, eli ei siitä enempää.

 

[ap.]

"Olen onnellinen tulokkaasta, mutta kukaan ei käsitä sitä, että olen onnellinen jos tulokas olisi tyttö."

En tarkottanut tuolla lauseella, että haluaisin vain tyttöjä, vaikka tollanen pieni lausekömmähdys tonne eksyi . Ihan vilpittömästi olisin siis ollut onnellinen, vaikka ultran mukaan tyttö olisi ollut tuloillaan. Olen siitä myös onnellinen, että mitä luultavammin saan myös ilon kokea olla pienen poikalapsen äiti.

 

[tyttöpoika]

Meillä on nyt kaksi tyttöä ja kolmatta odotellaan ja tämä jos mikä näistä raskauksista on muiden ihmisten mielestä ainakin odotuksellisin, toivovat meille kovasti poikaa ja itse asiassa meille on toivottu poikaa jo ensimmäisestä lähtien.
...
Tyttö kuitenkin syntyi, muistan kun tunsin mieheni puolesta surua, kun ajattelin, että hän varmaan toivoi poikaa, vaikka tiesin ja näin ettei asia näin ollut. Olemme jutelleet jälkeenpäin tästä ja kumpikin meistä on ylpeitä ja onnekkaita tyttäristämme,...

Teillä on kaksi lasta, joista TE olette onnellisia. Teille on tulossa kolmas lapsi, josta TE olette onnellisia.

Mitä väliä muiden odotuksilla? Ja ovatko muiden odotukset pojasta oikeasti noin vahvoja kuin kuvaat vai ovatko ne syntyneet tai liioitteletko niitä omassa päässäsi (vrt. "tunsit surua miehesi puolesta, mutta tiesit ja näit ettei näin ole"). Olisivatko isovanhemmat ja muut onnettomia, jos teille tulisikin kolmas tyttö - tuskin?! Eiköhän nuo ole ennemmin "ihan kiva, jos..." tasoisia kommentteja, ja joita ei sen vakavammin pitäisi ottaakaan.

Toivoisin, että huomenna on kiva sää... ja että sinä unohdat sukupuoliasian ja nautit lapsistasi ja odotuksestasi





PS. Tiedäthän, että oikeasti olet aika onnellinen jos "ongelmasi" on tällä tasolla...

 

[ap.]

Teillä on kaksi lasta, joista TE olette onnellisia. Teille on tulossa kolmas lapsi, josta TE olette onnellisia.

Mitä väliä muiden odotuksilla? Ja ovatko muiden odotukset pojasta oikeasti noin vahvoja kuin kuvaat vai ovatko ne syntyneet tai liioitteletko niitä omassa päässäsi (vrt. "tunsit surua miehesi puolesta, mutta tiesit ja näit ettei näin ole"). Olisivatko isovanhemmat ja muut onnettomia, jos teille tulisikin kolmas tyttö - tuskin?! Eiköhän nuo ole ennemmin "ihan kiva, jos..." tasoisia kommentteja, ja joita ei sen vakavammin pitäisi ottaakaan.

Toivoisin, että huomenna on kiva sää... ja että sinä unohdat sukupuoliasian ja nautit lapsistasi ja odotuksestasi





PS. Tiedäthän, että oikeasti olet aika onnellinen jos "ongelmasi" on tällä tasolla...

Oikeastaan kyse ei ole siitä mitä me miehen kanssa kuullaan, mutta enemmän minua harmittaa tyttöjen puolesta, kun kovasti tahdon, että he saavat tuntea, että ovat tärkeitä tyttöinä. yksi esimerkki lisää Meillä oli mieheni kaveri käymässä, tyttöystävänsä ja heidän pienen pojan kans. Mieheni ystävä tyttöjen kuullen sanoi, ettei tyttöä olis huolinukkaan, mutta tämän kaverin suusta olen kuullut jos jonkin näköistä sammakkoa.

Itse asia minä en mieti koko sukupuoliasiaa normaali arjessa lainkaan, mutta kun kuulee niitä ärsyttäviä kommenteja "joko se poika tulee" yms... niin alkaa tympäisemään. Toisaalta on kiva, että kolmas nyt on poika, ihan senkin takia, että loppuu se löpinä siitä, että vieläkö te poikaa yritätte. Raskausaikana sitä tosiaan hiukan saattaa jopa ylireakoida toisten sanomisiin, etenkin jos ne koskettaa perhettä

 

[Kahden tytön äiti]

Ymmärrän tunteen... Meillä siis keksi ihanaa tyttöä. Toista odottaessa sain kuulla, että "jospa nyt olisikin poika". Ei siinä mitään, mutta kun sitten tulikin toinen tyttö, äitini miesystävä kehtasi kysyä, että "oliko mies pettynyt, kun ei ollut poika?" Sain sanottua vaan, että "ei". Eihän näistä sanomisista pitäisi itseensä ottaa, mutta kun sitä on tuossa vaiheessa niin herkillä, niin kyllä tuommoinen loukkaa.

 

[Tuleva kahden lapsen äiti]

Ymmärrän hyvin, että ärsyttää! Niin ärsyttäisi minuakin ja nimenomaan niiden olemassa olevien ihanien tyttöjen takia!

Tilanne on itsellenikin tuttu siinä mielessä, että miehen vanhemmat (ja varmaan mieskin jossain suhteessa ) toivoi jo esikoisesta poikaa. Kovin rakas pieni tyttäremme selvästi heille kaikille on, mutta nyt kun odotan toista, ovat taas ihan varmoja, että ”poika se on”. Appiukko on minulle sanonutkin, että poikansa varmaan toivoo kovasti poikaa (on myös kertonut itse ”tietenkin” toivoneensa toisesta lapsestaan poikaa), johon totesin vain, että ”Voi olla…” Mieheni ei siis itse ole poikatoiveista puhunut, mutta hänellä on kuulemma sellainen tunne, että lapsi on poika. Ei kuitenkaan halunnut ultrassa asiaa kysyä. Itselleni oli alunperin aivan sama kumpi on tulossa, mutta nyt olen alkanut tietyllä tapaa toivoa tyttöä. Ihan vain siksi, että muut tuntuvat niin kovasti sitä poikaa odottavan…

Jotenkin pelkään myös sitä, että jos lapsi on poika, suhtautuvatko häneen jotenkin eri tavalla kuin esikoiseen tai muuttuuko suhtautuminen tyttäreemme jotenkin. Itse kun en todellakaan halua kasvattaa lapsiani tiukasti perinteisiin sukupuolirooleihin vaan antaa heidän olla omia persooniaan!

 

[ÄssÄ ejk.]

Heippa ja tiedän todellakin mistä kirjoitatte!!

Meillä on 3 tyttöä -00, -02 ja -07 sekä -09 syntynyt poika. Kun odotin kolmatta lastamme niin sain jatkuvasti kuulla jokos se nyt on poika- kommentteja. Tiedettiin odottavamme tyttöä, mutten kertonut piruuttanikaan kenellekkään xD kerroin vaan että vauva meille on tulossa...

Mutta voitte kuvitella millaista "poikaakos te yritätte" ryöppyä tuli kun odotin neljättä lastamme... todettiin näille kyselijöille ,että jos tulee poika niin tarvii sitten vielä viideskin tehdä xD
Emme tienneet että tulokas on poika. Mutta ympäristölle on on tuntunut olevat elämääkin suurempi asia... Nyt on sitten tullut :"No enää teidän EI TARVI tehdä lapsia kun pojan saitte" -kommentteja...

Ihmiset on välillä ääliöitä, minkäs niille voi. Me ollaan tosi onnellisia ja ylpeitä kaikista 4 lapsestamme. Ihan sama kumpaa sorttia ovat.

Koittakaa kestää näitä ääliöitä, hymyilette vaan nätisti jokaiselle =O)

 

[Danzee83]

Mulla menossa nyt rv.25+0 ja rakenneultran mukaan olisi syytä olettaa, että poika olisi tulossa. Kiveen hakattujahan nuo sukupuolen määritykset ei ole, ennen kuin lapsi on ulkona ja tiedän tapauksen, jossa kaverille poikaa ihan paria viikkoa ennen synnytystäkin arveltiin tulevan, mutta tyttöhän se oli.

Itsellä kanssa ärsyttää ihan suunnattomasti etenkin tämä vanhempien ihmisten yleinen suhtautuminen siihen, että poikalapsi olisi jotenkin hienompi juttu, kuin tyttö olisi. "Miehesi on varmasti onnellinen, kun tulee poika" ja ties mitä muita kommentteja on sadellut. Mitä hemmettiä!! Olen sata varma, että ihan yhtä onnellinen olisi tytöstäkin. Meille ei ole niin mitään väliä lapsen sukupuolella ja kyseltiinkin sitä rakenneultrassa ihan vain sen takia, kun asia muuten vain kiinnosti. Ei ollut toivetta kumpaankaan suuntaan, vaikka kaikki sisarustemme lapset ovatkin poikia. Kaveripiirissä löytyy toki pieniä tyttöjäkin. Mikä kumma niissä pojissa on muka niin hienompaa kuin tytöissä? Varsinkin nykymaailmassa tytöt ja pojat pystyvät saavuttamaan pitkälti samat asiat elämässä, eikä karskeja jakoja sukupuolen suhteen esim. ammateissa enää niin esiinny. Vuosikymmenen päästä vielä varmasti vähemmän.

 

[4xäippä]

Meilläkin sama juttu.Meillä on 4 tytärtä.Esikoisen aikaan kaikki olivat aivan varmoja että poika meille tulee (itselläni oli vahva tyttö tunne,ja oikeessa olinkin) ja jo tokan tytön odotuksesta lähtien kaikki on kysellyt että jokos se poika tällä kertaa tulisi.Nyt neljättä odottaessa saatiin tietää jo ultrassa että tyttö meille on jälleen tulossa(niinkuin sitten tulikin) niin johan alkoi kyselyt että kai te nyt sen viidennenkin teette jos vaikka se olisi sitten se poika.Itse olen todella onnellinen jokaisesta tyttärestäni eikä minua yhtään haittaa vaikka meillä ei sitä poikaa olekkaan.

 

[Ottaa päähän]

Juu, onhan se uskomatonta miten vahvassa nämä esikois-poika-hehkutukset ym. ovat vielä 2000-luvun Suomessa. Ja käsittämättömintä on se että myös naiset itse ylläpitävät niitä. Mies on jotenkin arvokkaampi ihmisenä kuin nainen.

Plaah... tasa-arvoa odotellessa...

 

[----neito------]

Meillä on tällä hetkellä yksi lapsi, poika. Meille oli lähtökohtaisesti yksi lysti kumpi tulee, tärkeintä on että on terve, vaikka ei olisi ollut maailmanloppu, jos jotain olisi ilmennyt. Minä en edes raskausaikana halunnut tietää kumpi tulee, mulle oli tärkeintä lapsi, ei sukupuoli. Anoppi ja appiukko jankkasivat melkein koko raskausajan, että kumpi on tulossa. Aina sai selittää, että odotamme siihen asti kuin vauva syntyy ja kumpikin ovat tervetulleita. Itse kävin vielä synnytystapa arvioinnissa ja siellä ultrattiin, ja anopin tärkein kysymys reissun jälkeen, onks tyttö vai poika....

Mielestäni kaikista kamalinta oli kun itse olin pojan kanssa synnärillä ja mies kävi vanhempiensa luona sairaalasta tullessaan syömässä, niin anoppi totesi, että hyvä että esikoinen on poika. Mies kertoi mullle asian, ja mulla paloi hihat. Oliskohan toi pitänyt ymmärtää, että jos olisimme saaneet tytön, niin ensimmäinen lapsenlapsi ei olisi ollutkaan niin tärkeä, kun se on nyt.... Surullista. Miehen perheessä kyllä näkyy selvästi että kahta poikaa on pidetty parempana kuin kuopus tyttöä, ja mieheninkin tajuaa nykyään, että hänen siskoaan aina jotenkin aliarvioitu ja pidetty huonompana. Pelkään pahoin, että jos joskus saamme toisen lapsen ja lapsi olisi tyttö, niin miehen vanhemmille tyttö olisi jollain tasolla huonompi verrattuna poikaamme... Minun vanhempani ovat onneksi kohdelleet tasa-arvoisesti, ja musta tuntuu että isäni kokee minut jotenkin läheisempänä kuin veljeni.

Jotkut ihmiset ovat edelleen jotenkin vanhanaikaisia ja olettavat muidenkin pitävän poikia jalustalla. Itse olen iloinen lapsestani, en hänen sukupuolestaan. Lapseni on minulle tärkeintä maailmassa, mutta ei hänen sukupuolensa takia vaan hänen oma itsensä takia. Joidenkin on ilmeisesti vaikea ymmärtää, että kaikkien mielestä lapsen tärkein ominaisuus ei ole hänen sukupuolensa.... Minun on taas vaikea ymmärtää miksi lapsen sukupuoli on niin hirveän tärkeä ominaisuus. Ihmiset ovat joko miehiä tai naisia, mutta ei se koko ihmistä määrittele yhtikäs miksikään.

 

[Niiskuneiti83]

Mieheni juuri kertoi, että toisen tyttömme syntymän jälkeen oli töissä vanhempi mieskollega todenut miehelleni, että eipä olla vieläkään makettu velkaa yhteyskunnalle. Ensimmäisenä tuli mieleen, ettei ukolla taida olla lapsia, eikä kyllä vaimoakaan, mieskään ei tiennyt. Miehet ovat varmasti ennenvanhaan saanut kuulla, jos jonkin näköistä kommenttia, kun vielä nykypäivänäkin, joku ei ole ymmärtänyt , että nyt eletään 2000-lukua ja meillä on Suomessa, jopa naispresidentti.

 

[puh..]

Meillä on tyttö ja poika. Olisin toivonu että toinenki olis ollu tyttö, vaikka sukupuolella ei niin suurta merkitystä ole. Joidenkin asenteista huomaa, että ne on sillein et onpa hyvä kun nyt on molemmat. Jo raskausaikana monet kyseli että toivotteko poikaa.. Ja esim miehen isä tuntuu olevan eritysen ylpeä, että on saanut "suvun jatkajan". Ite oisin halunnu tytön, koska niistä ois paremmin seuraa toisilleen ym.. En tiedä itse ainakaan ketään tyttöä, joka olis leikkiny paljon pikkuveljen kanssa esim ala-aste ikäisenä.

Jos kolmas lapsi päätetään haluta en tiedä kumpaa toivoisin. Jos kaksi ekaa olis ollu tyttöjä niin ehkä toivoisin sitten kuitenkin poikaa. Nyt ehkä hivenen voitolla tyttö.

Tädilläni on 5 lasta, ensin tuli 4 poikaa ja viimeisenä tyttö. He tekemällä tekivät sitä tyttöä ja olivat sitten onnensa kukkuloilla kun se vihdoin tuli, mutta ei ne pojatkaan mitään ylimääräisiä lapsia ole.

 

[juu]

Äitini saadessa vanhinta veljeäni vuonna 1971, isäni oli armeijassa.
Silloin oli hieman ankarampaa menoa siellä, eikä lomille päästetty niin vaan.
Isäni pyytäessä päästä perheensä luo muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi tämä armeijan kiho kysyi, kumpi tuli? Isäni vastasi poika.
Sitten saat mennä! ???? No just!

Tämän jälkeen syntyi vielä 2 poikaa ja yrittämällä yritetty tyttö syntyi neljäntenä, eli minä!
Ja kieltämättä olen perheen ikuinen vauva ja pikku lellikki, vaikka en sitä todellakaan toivoisi!
Mutta kyllä voin rehellisesti myöntää, minua on kohdeltu erilailla, teini-ikäisenä menojani kyseltiin, kotiin tulo ajat oli aikaiset, toisin kuin veljilläni. Ja kiukkusena kysyessäni, miksi mun pitää tulla näin ajoissa kotiin, oli vastaus tytöille sattuu enemmän kaikkea pahaa (raiskataan jne)
Kyllä se silloin sapetti, mutta varmasti olen yhtä ankara omalle tytölleni.

Esikoista odottaessa, moni sanoi sen olevan poika, mutta tyttö sieltä tuli.
Ja vuosien vieriessä, tyttö on kyllä kietonut sormensa kaikkien mies puolisten suvun jäsenten sormet.
Pappa, vaari, enot ja sedät kaikki ovat tytön pauloissa.
Hieman jännittää nyt toista odottaessa, kumpi tulee, kohdellaanko sitä erilailla?!

 

[plaah]

Meillä asia on kuten alkuperäisellä paitsi että sukupuolet menee toisin päin. Meillä on kaksi poikaa ja nyt odotan kolmatta ja tämäkin on poika. Ei meille siksi ole ensimmäisen jälkeen lapsia hankittu, että olisimme saaneet tytön. Siihen asiaan kun ei voi itse vaikuttaa ja mua ärsyttää yli kaiken ihmisten asenne lapsen sukupuolta kohtaan. Miksi toiset luulee että jos toinen lapsemme olisi ollut tyttö niin lapsiluku olisi ollut siinä? Nyt yleinen luulo on, että niin kauan yritetään että se prinsessa saadaan aikaiseksi. Kaikki lapset ovat saaneet alkunsa ivf:llä joten todellakaan sukupuolella ei ole väliä meille, vaikka muille näyttää olevan!

 

[---neito----]

Mä haluaisin kuulla mielipiteen sellaiselta henkilöltä jolle sukupuoli on elämääkin tärkeämpi kysymys. Miksi sinulle sukupuoli on lapsen tärkein ominaisuus?

 

[jompikumpi]

Meillä onneksi tuo sukupuolen jankkaaminen päin naama ei ole vielä alkanut. Rakenneultrassa ei haluttu kysyä, ja kaveri oli kyl sellaisessa asennossakin ettei paljoa vilautellut. Molemmilla siskollani on pelkkiä tyttöjä, yhteensä puolen kymmentä. mieheni toisella veljellä oli kaksi ekaa poikia ja kolmas tyttö. Me kuulemma tuon oman sisarusparveni innoittamana teemme niitä tyttöjä mieheni vanhemmille, näin on muille kuulemma ilmoitettu jo vuosia sitten.. Itse olen ajatellut kuitata mahdolliset tiedustelut että kunhan on jompi kumpi niin hyvä. Kai tuo sukupuoli on jotenkin helppo ja konkreettinen tapa kommentoida ja kysellä tutun tuttujen raskauksista, sitten jos aiheeseen takerrutaan ja selkeästi asetetaan tietyn arvoisia painotuksia puoleen tai toiseen, on ihan perusteltua närkästyä.. Tosin itse lähtisin lähinnä suoralle kuittailulinjalle, jos olisi esim. isovanhemmista tms. kyse.

Ja itselle asia on ihan sama, tyttöihin olen tottuneempi joten pojassa olisi jotain uutta, samoin tytössä miehelle. Noin niinkuin yleensä ja tyttöperheessä kasvaneena olisi kiva kun olisi molempia, niin oppisivat pienestä pitäen tulemaan toimeen molempien kanssa luontevasti. Sen takia en ehkä haluaisi vanhimmaksi isosiskoa, koska siitä helposti tehtäisiin "pikkuvanhempi" eli joutuisi "isompana" ja "järkevänä tyttönä" olemaan varhaisemmin vastuullinen erilaisista hoito ja keittiöhommista, kun poika voisi päästä helpommalla, etenkin jos ikäeroa olisi esim yli 3-4v. Itse pyrkisin toki tasa-arvoiseen kasvatukseen, mutta tiedän esim. omien vanhempieni suhtautuvan näin. Lisäksi tiedän useita "pullamössöpikkuveljiä", jotka ovat passattuja ja esim. teini-ikään saaneet perunat valmiksi kuorituina jne. Toisaalta tiedän jo että äitini ja toinen siskoni pitäisi poikaa toivottomana ja villinä tapauksena, ja hieman hankalana. Itse olisin pienenä halunnut itselleni isoveljen.

 

[7 veljestä?]

Meillä on kolme poikaa ja neljättä odotellaan. Tiedämme saavamme pojan. Emme ole julkaisseet tietoa, mutta kaikille muille se tuntuu olevan lievä pettymys, jos neljäs on poika. Olin alkuun tyttöfiiliksellä liikkeellä, mutta pian raskausoireet osoittautuivat samoiksi kuin ennenkin. Arvailut tytöstä kuittaan tähtäävämme seitsemään veljekseen... Tyttöjä tai poikia, itse olen ikionnellinen terveistä lapsista.