Neilee harmaana
Paljon paljon onnea koko perheelle uudesta pienestä miehestä! Ja sulle erityisesti rauhallista mieltä, että saisit yöllä nukuttua, vaikka vauvaa onkin varmasti kauhea ikävä ja ymmärrän että huoli painaa myös.
Tosi nopeasti syntyi! Menikö synnytys helposti sun osalta, oletko siis ihan kunnossa?
Tosi nopeasti syntyi! Menikö synnytys helposti sun osalta, oletko siis ihan kunnossa?
onnea
eihän ihan loppuraskaudessa edes pääse lennolle.mutta onnea anatolialle ja koko perheelle.
"vieras"
Etkö sä laihtunut/laihduttanut raskauden aikana? Eikä ne sitä sokeritippaa laita jos olet loistavasti hoitanut rd:n ja vauva voi muka hienosti. Etkö koskaan voi myöntää tehneesi asioita päin persettä?
Onnea kovasti, nopeaa toimintaa! :flower: On varmaan pelästyttänyt alkuun, kun on vauveli ollut niin heikossa jamassa... Mutta onneksi nyt on kaikki hyvin! :heart: Ja toivottavasti saat pikku-ukon pian viereen! 
No, mulle 2 viikkoa ennen laskettua aikaa on "viimesillään"
ja silloin voi joilaain lentoyhtiöillä hyvinkin lentää lääkärintodistuksella..
Enkä mä nyt muista tarkkaa mtä Anatolia suunnitteli mutta jotain puhetta matkoista oli jos kohtaa
[QUOTE="vieras";26549554]Etkö sä laihtunut/laihduttanut raskauden aikana? Eikä ne sitä sokeritippaa laita jos olet loistavasti hoitanut rd:n ja vauva voi muka hienosti. Etkö koskaan voi myöntää tehneesi asioita päin persettä?[/QUOTE]
Laihduin alkuraskaudessa, kun liikuin paljon (liikuin läpi raskauden) ja söin järkevästi (ja varmaan koska oksentelin 3 kk). Liikunta ja oikeanlainen syöminenhän on tärkein osa raskausdiabeteksen hoitoa...8 kg taisi paino nousta raskausaikana, eli oikein sopivasti neuvolan mukaan.
Selvisin rv 37 asti ilman lääkitystä, ja se oli kuulemma jo aika hyvin. Neuvola, äitiyspolin lääkäri ja nyt viimeisempänä kätilöt on sanoneet, että hienosti oon rd:n hoitanut. Ehkä ne valehtelee, mutta miksi ne niin tekisi? En koe tehneeni nyt mitään päin persettä tämän asian suhteen - päinvastoin, sitä liikuntaakin harrastin loppuun asti, eilen vielä tein kävelylenkin supistusteni kanssa.
Synnytyksen aikana join yli litran mehua, ja söin vanukkaan ja makean jogurtin, jotka nosti mun sokereita. Ehkä vauva oli siksi sokeritipassa alussa, en tiedä. Tai siksi, ettei päässyt rinnalle ollenkaan. En kysynyt, mutta voin toki ottaa selvää.
Laihduin alkuraskaudessa, kun liikuin paljon (liikuin läpi raskauden) ja söin järkevästi (ja varmaan koska oksentelin 3 kk). Liikunta ja oikeanlainen syöminenhän on tärkein osa raskausdiabeteksen hoitoa...8 kg taisi paino nousta raskausaikana, eli oikein sopivasti neuvolan mukaan.
Selvisin rv 37 asti ilman lääkitystä, ja se oli kuulemma jo aika hyvin. Neuvola, äitiyspolin lääkäri ja nyt viimeisempänä kätilöt on sanoneet, että hienosti oon rd:n hoitanut. Ehkä ne valehtelee, mutta miksi ne niin tekisi? En koe tehneeni nyt mitään päin persettä tämän asian suhteen - päinvastoin, sitä liikuntaakin harrastin loppuun asti, eilen vielä tein kävelylenkin supistusteni kanssa.
Synnytyksen aikana join yli litran mehua, ja söin vanukkaan ja makean jogurtin, jotka nosti mun sokereita. Ehkä vauva oli siksi sokeritipassa alussa, en tiedä. Tai siksi, ettei päässyt rinnalle ollenkaan. En kysynyt, mutta voin toki ottaa selvää.
Niin ja sen mehun plus syömiset sain kätilöltä, en ottanut omia vääränlaisia eväitä mukaan
Vauva voi päästä vierihoitoon jo ylihuomenna. Antibioottia saa ainkin 2 vrk, ehkä viikon, se selviää kun veriviljelyn tulokset saadaan.
Mun oma vointi, fyysinen siis, on erinomainen. Synnytys oli nopea ja helppo, vain hetki ennen epiduraalia tuntui ikävältä, ja juuri ennen ponnistamista oli tukala "perse räjähtää"-olo. Ponnistusvaiheessa tunsin ensi kertaa kipua, mutta ei se ollut pahaa, ja koko ponnistaminen oli ohi parissa minuutissa (vrt.eka 43 min ja toka 30 min). Koko synnytyksen kestoksi taisi tulla 3 tuntia, en oo varma.
Henkinen vointi on niin ja näin, en mä saa nukuttua kun vauva on muualla. Vaikka hän saa hyvää hoitoa ja voi hyvin, niin silti ahdistaa. Menen varmaan pian sinne teholle, sinne saa kuulemma mennä yölläkin.
Vauva voi päästä vierihoitoon jo ylihuomenna. Antibioottia saa ainkin 2 vrk, ehkä viikon, se selviää kun veriviljelyn tulokset saadaan.
Mun oma vointi, fyysinen siis, on erinomainen. Synnytys oli nopea ja helppo, vain hetki ennen epiduraalia tuntui ikävältä, ja juuri ennen ponnistamista oli tukala "perse räjähtää"-olo. Ponnistusvaiheessa tunsin ensi kertaa kipua, mutta ei se ollut pahaa, ja koko ponnistaminen oli ohi parissa minuutissa (vrt.eka 43 min ja toka 30 min). Koko synnytyksen kestoksi taisi tulla 3 tuntia, en oo varma.
Henkinen vointi on niin ja näin, en mä saa nukuttua kun vauva on muualla. Vaikka hän saa hyvää hoitoa ja voi hyvin, niin silti ahdistaa. Menen varmaan pian sinne teholle, sinne saa kuulemma mennä yölläkin.
Myös minun vauvani - aikoja sitten - oli sokeritipassa, vaikka minulla kaikesta syynäämisestä huolimatta ei ollut mitään näyttöäkään rd:stä. Lääkäri varmaan tietää syyn, minä en enää muista, vaikka se tuolla lapseni papereissakin on kirjattuna. Siinä EI kuitenkaan lue, että syy on äidin, sen muistan.
Anatolian perheelle onnea vauvasta!
Anatolian perheelle onnea vauvasta!
kaunis lapsi varmaan
Onnea paljon koko perheelle pienestä pojasta!
Tuntui sun raskaus kestävän yhtä kauan ainakin kuin Milannalla, luulin jo pluffia oleva.
Nopea synnyttäjä olet!
Omani olleet myös pieniä, mutta pieni on äitikin. Suurin lapsista 3110g, pienin kuukautta aiemmin syntynyt 2040. Pituudet lapsilla 44-49cm ja kaikki aiemmat täysiaikaisia. Ensimmäiseltä mitattiin aikoinaan röntgenissä, että noin 3-kiloinen sopii tulemaan. Luomusti kaikki neljä olen synnyttänyt, tämä ennenaikainen kuopus sektiolla.
Tuntui sun raskaus kestävän yhtä kauan ainakin kuin Milannalla, luulin jo pluffia oleva.
Nopea synnyttäjä olet!
Omani olleet myös pieniä, mutta pieni on äitikin. Suurin lapsista 3110g, pienin kuukautta aiemmin syntynyt 2040. Pituudet lapsilla 44-49cm ja kaikki aiemmat täysiaikaisia. Ensimmäiseltä mitattiin aikoinaan röntgenissä, että noin 3-kiloinen sopii tulemaan. Luomusti kaikki neljä olen synnyttänyt, tämä ennenaikainen kuopus sektiolla.
"vieras"
7 kerrokses? 414 teholle ei ainakaan pääse yöllä.Niin ja sen mehun plus syömiset sain kätilöltä, en ottanut omia vääränlaisia eväitä mukaan
Vauva voi päästä vierihoitoon jo ylihuomenna. Antibioottia saa ainkin 2 vrk, ehkä viikon, se selviää kun veriviljelyn tulokset saadaan.
Mun oma vointi, fyysinen siis, on erinomainen. Synnytys oli nopea ja helppo, vain hetki ennen epiduraalia tuntui ikävältä, ja juuri ennen ponnistamista oli tukala "perse räjähtää"-olo. Ponnistusvaiheessa tunsin ensi kertaa kipua, mutta ei se ollut pahaa, ja koko ponnistaminen oli ohi parissa minuutissa (vrt.eka 43 min ja toka 30 min). Koko synnytyksen kestoksi taisi tulla 3 tuntia, en oo varma.
Henkinen vointi on niin ja näin, en mä saa nukuttua kun vauva on muualla. Vaikka hän saa hyvää hoitoa ja voi hyvin, niin silti ahdistaa. Menen varmaan pian sinne teholle, sinne saa kuulemma mennä yölläkin.
vierassss
[QUOTE="vieras";26548778]Eihän se ennenaikainen ollut... kai? Oliko tiedossa aiemmin että on näin pikkuinen kaveri tulossa?
Anyway, onnea paljon!!![/QUOTE]
Yliaikasena käynnistetty, eli ei ainakaan enneaikanen ollu
Anyway, onnea paljon!!![/QUOTE]
Yliaikasena käynnistetty, eli ei ainakaan enneaikanen ollu
Onnea vauvasta!
Muistan itse sen tunteen kun vauva oli teholla ja itse osastolla.... Muista levätäkin, se on raskasta juosta eri osastojen väliä. Tays:ssa joutui istumaan sellaisilla epämukavilla jakkaroilla siellä lasteosastolla, imetyskin oli aika hankalaa. Kaaduin sänkyyn aina kun pääsin lampsimaan osastolle takaisin.
Mutta onnea!
Muistan itse sen tunteen kun vauva oli teholla ja itse osastolla.... Muista levätäkin, se on raskasta juosta eri osastojen väliä. Tays:ssa joutui istumaan sellaisilla epämukavilla jakkaroilla siellä lasteosastolla, imetyskin oli aika hankalaa. Kaaduin sänkyyn aina kun pääsin lampsimaan osastolle takaisin.
Mutta onnea!