En ole e ap
Mutta olen jossain määrin samaa mieltä mutten ihan. Joillekkin tekisi ehkä hyvä käsittää tuo mitä se oikeasti on olla yksin! Kaikki sitä ei tunnu käsittävän tällä palstalla ja irl!
hmm
no eihän ihminen voi käsittää sellasta, mitä ei oo kokenu itte! eikä tarttekaan. ja miksi pitäs kokea ihan kaikki elämässä?Alkuperäinen kirjoittaja En ole e ap:
En ole ap
No ehkäpä näin muttei voi olettaa että kaikilla on niin kuin itsellä! Eli ette käsitä sitten!!!Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
vieras
Mulle ap.n kirjoituksesta tulee mieleen ihan yh.n stereotyyppi. Tai siis katkeruus on päällimäisenä ja pitää tuoda esiin kuinka hällä nyt onkaan vaikeaa kun on yh.
Minäkin olen yh ja monesti kuuntelen,kun kaverit sanovat että "voi kun olen ihan kuin yksinhuoltaja,kun mies on pitkää päivää töissä ja on niin raskasta ja plaaplaa", mutta mitäs minä siihen,hymyilen.. En odotakaan,että ydinperheellnen ymmärtää yh.n arkea täysin ja päästelee sammakoita suustaan mutta minusta just tämmöiset jutut niputtavat yksinhuoltajat samaan sääliä hakevaan kastiin,johon en ainakaan itse koe kuuluvani.
Minäkin olen yh ja monesti kuuntelen,kun kaverit sanovat että "voi kun olen ihan kuin yksinhuoltaja,kun mies on pitkää päivää töissä ja on niin raskasta ja plaaplaa", mutta mitäs minä siihen,hymyilen.. En odotakaan,että ydinperheellnen ymmärtää yh.n arkea täysin ja päästelee sammakoita suustaan mutta minusta just tämmöiset jutut niputtavat yksinhuoltajat samaan sääliä hakevaan kastiin,johon en ainakaan itse koe kuuluvani.
vieras
no minä en ainakaan oleta mitään, eikä mua oikeasti kiinnosta kenekään valinnat eikä elämä. en voi esim olettaa, että täällä kaikki ymmärtää miltä tuntuu ku oma äiti puree ja hakkaa puukengällä, jos ei oo sitä kokenu.Alkuperäinen kirjoittaja En ole ap:
mei
Jokaisen pitäis mun mielestä myös kokea se miltä tuntuu kun oma isä juo ja äiti lyö. Sitten kaikki ymmärtäs miten hankala sellaiselta pohjalta on rakentaa elämää, putois taas toiset tyypit pilvilinnoista.
Joo ei katkeruus johda mihinkään. En itse soisi kenellekään samanlaista lapsuutta kuin itse koin, vaikka mua ehkö ymmärrettäskin silloin paljon paremmin. Olen onnellinen että toiset on kuitenkin saanneet olla lapsia ja kokea lapsuuden.
ymmärrättekö pointin?
Joo ei katkeruus johda mihinkään. En itse soisi kenellekään samanlaista lapsuutta kuin itse koin, vaikka mua ehkö ymmärrettäskin silloin paljon paremmin. Olen onnellinen että toiset on kuitenkin saanneet olla lapsia ja kokea lapsuuden.
ymmärrättekö pointin?
jupiter
ja sä luulet että me kaikki eletään jossain pilvilinnoissa!Alkuperäinen kirjoittaja Kaarina:
Eiköhän kaikilla ole ollut jo ristinsä kannettavana. Mua ei ainakaan parantaisi yksinhuoltajuus ihmisenä pätkän vertaa! Sehän olisi 1) isän riisto lapselta ( varmaan tosi kivaa lapselle.. )
2)mun hermoja koeteltasiin ihan turhaan kun tossa on toi isäkin hoitamassa 3)rahat liian tiukalla ja eikös ole tutkimus siitä että tiukka raha huonontaa lapsenkin henkistäkin hyvinvointia pitkällä tähtäimellä ja altistaa tämän riskikäyttäytymiseen 4) kaikkea pashaa elämässä ei tarvi kokea 5) mä haluan itselleni vain ydinperheen ja saan sellaisen hankin. kokemusta on olla uusioperheessä sen perheen isän naiskaverina... *evvk enää vaikka se poika olikin ihana ( törkeän ihana! ) niin arki ei ollut mistä unelmoi kokonaisuutena
Lisäys: Jos jollekin on näin silti päässyt käymään ( yksinhuoltajuus ) niin olisi varmaan hyvä saada joku tuki kuitenkin ettei hoitaisi lasta aivan yksin.
2)mun hermoja koeteltasiin ihan turhaan kun tossa on toi isäkin hoitamassa 3)rahat liian tiukalla ja eikös ole tutkimus siitä että tiukka raha huonontaa lapsenkin henkistäkin hyvinvointia pitkällä tähtäimellä ja altistaa tämän riskikäyttäytymiseen 4) kaikkea pashaa elämässä ei tarvi kokea 5) mä haluan itselleni vain ydinperheen ja saan sellaisen hankin. kokemusta on olla uusioperheessä sen perheen isän naiskaverina... *evvk enää vaikka se poika olikin ihana ( törkeän ihana! ) niin arki ei ollut mistä unelmoi kokonaisuutena
Lisäys: Jos jollekin on näin silti päässyt käymään ( yksinhuoltajuus ) niin olisi varmaan hyvä saada joku tuki kuitenkin ettei hoitaisi lasta aivan yksin.
helpommalla pääsee kun ostaa paristokäyttöisen kruunun, hohtaa kauas ja kunnolla :xmas:Alkuperäinen kirjoittaja Åsa:
juupajuu
Niinpä. Itse en usko että vaikea elämä jalostaa, mielummin se katkeroittaa niin kuin ap:n kirjoituksestakin huomaa. Pitäisikö kaikkien sitten katkeroitua? Ei minun mielestä.
Rukoilijasirkka
Jokaisella naisella pitäs olla kiva mies, koti ja ystäviä ja asiat kunnossa. Loppuis ikuinen kateellisuus.
Nobody
Jos se tekee noin katkeraksi niin en halua kokea! Itselläni on ollut vaikeuksia lapsesta saakka mutta olen tietoisesti pyrkinyt katkeruudesta eroon, se kun myrkyttää helposti koko ihmisen. Koetan kääntää vaikeudet voitoksi niin että esim. alkoholistiperheen lapsena voisin olla läsnä ihmisille joita tuo asia koskettaa, kuunnella ja ymmärtää heitä. Tämä edellyttää että olen ensin itse käsitellyt asian ja tullut sinuiksi sen kanssa.
Kaikilla on vaikeita kokemuksia, keskeistä on osata jakaa asioita ja myötäelää toisten kohtaloita. Ei toivoa pahaa tapahtuvan muille!!!
Kaikilla on vaikeita kokemuksia, keskeistä on osata jakaa asioita ja myötäelää toisten kohtaloita. Ei toivoa pahaa tapahtuvan muille!!!
Melizza
En katso, että olisin joutunut yksinhuoltajaksi...se oli ihan oma valinta koska en olisi voinut vapaasti mennä ympäri maailmaa jos mies olisi ollut nilkoissa pyörimässä. Vasta nyt löytyi minulle mies joka on reissailija niinkuin minäkin.Alkuperäinen kirjoittaja vieras2:
Vieras
Äärimmäisen omituinen aloitus! Ihmisen tars oppia katsomaan, minkälaisen puolison itselleen ottaa, ja oppia tekemään kompromisseja sekä oppia hoitamaan parisuhdetta ja viemään perhettä eteenpäin niin, että jokaisella olisi perheessä hyvä olla jos ei yhtäaikaa, niin vuorotellen.
Ei voi todellakaan olla tavoite joutua yksinhuoltajaksi. Se on aina katastrofi, vaikka joskus paras ratkaisu.
Täytyy kyllä ihmetellä, miten puolisovalinnoista päätellen jotkut ovat moista asemaa oikein hakemassa. Otetaan kaikenlaisia väkivaltaisia hyypiöitä, narkkareita, juoppoja ja työnväistelijöitä kumppaniksi, ja sitten ihmetellään, kun elämä alkaa mennä päin mäntyä.
Ei voi todellakaan olla tavoite joutua yksinhuoltajaksi. Se on aina katastrofi, vaikka joskus paras ratkaisu.
Täytyy kyllä ihmetellä, miten puolisovalinnoista päätellen jotkut ovat moista asemaa oikein hakemassa. Otetaan kaikenlaisia väkivaltaisia hyypiöitä, narkkareita, juoppoja ja työnväistelijöitä kumppaniksi, ja sitten ihmetellään, kun elämä alkaa mennä päin mäntyä.
Taas tuli todistettua ryssäläinen kateus: Jos jollakulla on jotain, mitä itsellä ei, se pitäisi saada muiltakin pois. Mukava elämänasenne....Alkuperäinen kirjoittaja Kaarina:
Melizza
Myös löytyy meitä jotks ovat päättäneet pitää lapsen ilman miestä. Varmasti hyvä mies olisi ollut. Ei ollut minulle tavoite ryhtyä yyhooksi vaan halusin paljon muuta, lapset vain sattuivat tulemaan ja se siitäAlkuperäinen kirjoittaja Vieras:
