Jatkuvaa vääntöä esimurkun kanssa :/

["kolmen äiti"]

Ajatuksia ja vinkkejä otetaan nyt kokeneemmilta vastaan.
Minulla on pian 12v poika, joka on kesän alusta lähtien uhmannut ja koetellut meitä vanhempia ( ja eritoten äitiä) oikein urakalla. Kesällä jäi kiinni tupakan maistamisesta, puhuimme paljon silloin ja uskon sekä toivon tämän olleen vain kokeilu joka jäi siihen. Ongelmia tuottavat eritoten seura jossa hän on. Tuntuu, että näillä toisilla pojilla ei ole kotonaan mitään sääntöjä, saavat olla arkisinkin yhdeksään-kymmeneen ulkona ja toilailuista ei seuraa mitään sanktioita, puhumattakaan vanhempien keskustelusta.
Tämän seurauksena meillä on jatkuvaa vääntöä kotiintuloajoista (klo 20), lisäksi haluan tietää missä seurassa poika on ja millä suunnalla liikkuu. Koulussa on käynyt kerran juttelemassa pyynnöstäni kuraattorin kanssa, koska koulumotivaatiokin on kadoksissa ja asenne on vähättelevä. Olen todella huolissani. Lisäksi poika on päättänyt lopettaa kokonaan musiikkiharrastuksensa "kun kaikki kaveritkin on saanu lopettaa".
Tänään soitti koulusta ja sanoi menevänsä XX luo yöksi pe, koska tämä jää yksin kotiin. Siis haloo, tällä ko pojalla on paljon käytösongelmia mm koulussa ja hänen vanhempansa ovat silti jättämässä 12v keskelle kaupunkia yksin?!!!
Sanoin heti, ettei se onnistu ellei joku aikuinen ole paikalla ja että haluan ensin keskustella aikuisten kanssa asiasta. Vastaukset on heti tyyliin "meen vaikka ilman lupaa, en tule sitten kotiin" jne. En jaksaisi joka päivä vääntää jostain! Tuntuu, että jos yksi päivä menee hienosti niin heti seuraavana päivänä tulee lunta tupaan oikein urakalla. Enkä usko, että pelkällä huutamisella ja rangaistuksilla pitkälle pötkitään vaan lapsi alkaa uhmata entistä enemmän mutta miten pitää ohjakset käsissä ja rajat kunnossa pitämällä samalla keskusteluyhteys auki?
Pojalla myllertää omassa päässään paljon ja on esim halunnut tulla muutaman yönä viereeni nukkumaan, hakee selvästi turvaa.
Olen koettanut soittaa tämän ko pojan äidille, mutta kappas vaan - numeroon ei saa yhteyttä. Hän ei ole koskaan vanhempainilloissa tai missään muussakaan yhteydenpidossa vanhempien kesken. Toisaalta, enhän voi valita murkkuni ystäviä vaikka haluaisinkin.
Mitä tehdä?!

 

["huh huh"]

Etpähän sinä muuta voi tehdä kuin pitää säännöistä ja rajoista kiinni vaikka esimurkkusi vetäisisi herneet palkoineen nenään. Jos lähdet lapsen tahtiin pomppimaan niin sitä saat sitten tehdä ja urakalla. Ja jos tuo kaveri jää nyt yksin niin lupaa,että kaveri voi tulla teille yöksi. Siinä se samalla selviää onko puhtaat jauhot pussissa yökyläilyn suhteen... sellainen ei tule yöksi,jos onkin suunnitelmat ihan jotain muuta kuin sanotaan.

Meillä on kohta 13 v poika, jolla murkkuikä vetää kanssa välillä elämän tiukaksi. Mutta voin onnellisena sanoa,että ainakin vielä se on kiukkuamista ja uhmaamista täällä kotona. Ei kulje kylillä eikä ole kokeillut mitään. Toivotaan,että asia näin pysyykin.. harrastus vie sen verran aikaa,että ei ehdi pahan tekoon

 

[äitikertaakuus]

Voi ei... meillä 10 v poika ja jännityksellä ja mielenkiinnolla odotan millaista tulee olemaan. En osaa neuvoa sinua mutta toivotan pitkää pinnaa ja jaksamista. Varmaan se on tärkeää että keskusteluyhteys säilyis poikaan koko ajan. Ja mielestäni vanhemmat voivat jossain määrin valita lapsensa kaverit, koitta saada poika pois siitä huonosta seurasta.

 

["tiiina"]

Koulustahan voi saada myös apuja kuraatori yms. ..joka voisi auttaa

 

["Piaf"]

Mun tutulla on sama tilanne että lapsen kaverit on heitteillä. He on tehneet näin: Kutsu poika teille yöksi ensi kerralla kun kaveri on jäämässä yksin, ja pysy vaan tiukkana omasi kanssa. Arestia jos ei tule kotiin sovitusti. Olet toiminut hienosti ja lapsi sisimmässään luultavasti arvostaa sitä. Tsemppiä, murkkuikä on ihan hurjaa aikaa, joutuu tosiaan joskus vääntämään pitkiäkin aikoja pahimmillaan joka päivä, mutta tulevaisuuden kannalta se kannattaa. Ja löysää annetaan tietty sen mukaan miten lapsi ansaisee luottamuksensa, se kannattaa tehdä selväksi hänelle.

 

["Piaf"]

Ja tosiaan kannattaa sanoa lapselle että minä rakastan ja siksi haluan huolehtia että olet turvassa

 

["kolmen äiti"]

Tarjosinkin tuota vaihtoehtoa, että kaveri voisi tulla meille yöksi mutta eihän se kelvannut. Laitoin joka tapauksessa Wilman kautta poikien opettajalle viestiä, jossa kysyin voisiko sieltä kautta saada jonkun toimivan yhteystiedon pojan äidille tai isäpuolelle. Kerroin huolestani poikien, niin omani kuin tämän kaverin, osalta asian suhteen. Tuntuu äitinä pahalta, että jotkut lapset ovat niin heitteillä :/
Yritän jutella poikani kanssa tänään illalla ja vielä huomenna asiasta yhteisymmärryksessä, luulen vain ettei hän kantaani aio ymmärtää. Pitäisi olla niin isompi ja kovempi kuin todellisuudessa on.
Jos ei muu auta niin etsin pojan pe iltana mieheni kanssa vaikka minkä kiven alta ja tuon kotiin. Onneksi uusi aika kuraattorille on jo ensi viikolla. Toivon hänen saavan jonkinlaisen yhteyden poikaan.
Ja löysääkin osaamme antaa, esim joskus kun asiat on hyvin hoidettu on hän saanut vl olla puoli yhdeksään ulkona ja roikkua kotona tietokoneella myöhään. Myös ruoka-ajoissa olemme olleet nipottamatta jos on juuri jotain mukavaa kavereiden kanssa eikä ole vielä nälkä ja välipala on koulun jälkeen syöty asiallisesti.

 

["nih"]

minä sanoisin että jos menee ilman lupaa niin soitan poliisit naaraamaan kotiin, sittenkös poikaa nolottaa