Jätin miehen ja se meni paskaksi.

[..]

[QUOTE="helmi";28227358]en voi muuta sanoa kuin että sä olet*sensuroitu*. mitä sä luulet saavasi elämästäsi enempi kuin mitä miehesi kanssa? Miten sä et ajattele lapsia ton enempää? Luuletko että he on nyt onnellisia? Mitkä oli ne niin kauheat ongelmat? Sun oma kriisi?

Mua vituttaa ihmiset jotka rikkoo kaiken,jopa niiltä lapsilta,sit käytetään tekosyynä sitä että lapsetkin on onnellisia ku vanhemmat on. mikä ei pidä paikkaansa, usein lapset on onnellisempia juuri siinä omassa perheessään vaikka äiti ja isä nukkuis eri huoneissa, muta niin raivostuttaa ap:n kaltaiset itsekkäät ihmiset jotka ajattelee vain itseään!

ja loppupeleissä ei välttämättä edes itseään! Isäni kanssa juuri puhuttiin tälläisestä naisesta.. oli heivannu isän joskus 35v sitte(lapsia ei kyllä ollut), isäni sai tuon jälkeen 9lasta ja on ollut 30v yhdessä äitini kanssa, tuo nainen taas sai kaksi lasta, ja on ollut 30vuotta ns.vanhana piikana ja oli yh, ja onneton

mitä sä luulet löytäväsi? toivottavasti sulel käy niin että huomaat ratkaisun olevan virhe,mutta silloin miehes onki löytänyt jo toisen.

oletteko käynyt terapiassa?[/QUOTE]

Kuulostat exäni siskolta. Hyvä juttu vanhemmillesi, tosin tiedän että äitisi ei ole niin onnellinen kuin olisi voinut olla. Pakotettu tekemään 9 lasta, hah!

Olisiko sinusta sitten vähemmän itsekästä jos nainen pysyisi suhteessa, mutta olisi masentunut ja sitten mieskin myös, kun eivät voi sietää toisiaan? Tappelisivat, pettäisivät. Oi mitä perheonnea sinun makuusi!!

 

[Millenia]

[QUOTE="mies";28227570]Olen samaa mieltä. Tokihan minäkin olen provosoiva kirjoittaja, mutta mielestäni useimmiten sanon aiheesta ja herätän keskustelua enkä pyri loukkaamaan ketään ellei minua loukata.

Palsta on samansuuntainen omien, kieltämättä ei aina niin myönteisten, kokemusteni kanssa naisista. Mulle tällainen ilkeilyn kulttuuri ja tapa keskustella kielteisyyden, pessimismin ja toisen loukkaamisen kautta on aivan käsittämätön naiselta eikä se sovi miehellekään. Täällä se tuntuu olevan normi. Mieleni ei tavallaan suodata sellaisia naisia ja hämmentyy, koska ajattelen naisista hyvää ja että he ovat esim. huolehtivia ihmisinä vieraallekin ja myös miehelle. Tiedän nimittäin, että myös niitä kilttejä, empaattisia ja hyväsydämisiä naisia on paljon. Mutta mihin kummaan he ovat hautautuneet Suomessa ja täällä niin pahasti? Tytsi-89 on harvoja nimimerkkejä, joka kirjoittaa "lämpöisesti", en nyt muutakaan sanaa keksi kuvaamaan, toisena ehkä esim. Phoebsi. Tosi monella muulla on terävä ja aggressiivinen sävy teksteissään, jota itse käytän hyvin harvoin. Tekstit ovat kuin kylmäkiskoisen miehen päästä.

Jos tällainen viestintä on teillä arjessa käytettyä, olen aivan eri maailmassa kuin te ja miehenne siitä, millaista viestintä parisuhteessa ja yleensä naisen suusta on ja pitäisi olla.[/QUOTE]

En tunne yhtään tällaista palstan kaltaista ilkeilijää oikeassa elämässä. Pari sellaista kaukaisempaa tuttua on, joissa saattaa olla tämäntyyppistä käytöstä, mutta en ole heidän kanssaan paljon tekemisissä, niin kyseessä saattaa olla vain henkilökemioiden yhteensopimattomuus.

Juoruilijoita on ja tällaisia jengejä, jotka kiusaavat ja syrjivät jättämällä toiset ulkopuolelle jne. Mutta näitä on molemmissa sukupuolissa.

Naiset taitavat kuitenkin kokea oman sukupuolensa edustajat enemmän kilpailijoinaan kuin miehet. Johtuu varmaankin siitä, että pitkän aikaa meillä naiset ovat kilpailleet itsellään ja miehet omaisuudellaan. Ei toisen hieno auto voi vituttaa niin paljon kuin se, että joku on ihmisenä jotenkin "parempi" kuin sinä. Olettaisin siis.

Onneksi järkevät yksilöt eivät kuitenkaan anna tuollaisen kilpailuvietin hallita elämäänsä, ja osa ei koko viettiä edes tunne. Täällä netissä tuo kilpailu sitten kärjistyy jo absurdeihin mittasuhteisiin, jossa tarpeeksi köyhät ja rumat ja tyhmät ja mitälie voitaisiin vaikkapa tappaa pois.

 

["vieras"]

[QUOTE="mies";28227452]Jos tää palsta on jonkinlainen indikaattori suomalaisnaisen mentaliteetista, se on lähellä fiaskoa.[/QUOTE]

Naisilla on ihmeellinen kyky vaihtaa tunnetilaa rakkaudesta vihaan. Tämä ei liity naisten kansalaisuuteen vaan ilmiö tunnetaan kaikkialla.

 

["mies"]

Minä näkisin niin että käytöstavat ovat jotenkin yleensäkin hieman out juuri nyt. Kaikenlainen "hyvyys" on jotenkin taustalla, asioita tehdään enemmän laskelmoidusti ja terävästi. Jos olet hyvätapainen, voit saada kielteistä mainetta, et ole realisti, olet nössö etkä rohkea. Sarkasmi, musta huumori on suositumpaa kuin hyväntahtoinen huumori.

Tällainen synkeä ja liian järkevä ilmapiiri käy tosi raskaaksi taakaksi psyykkisesti, se vie energiaa itseltä. Mä uskon että ihminen tarvitsee unelmia ja toivoa, hyvää sydäntä sekä avointa mieltä. Näistä ihminen hengittää, eikä tää oo mikään sukupuoleen sidottu asia. Itse voi vaikuttaa hemmetin paljon siihen, mitä elämä on. Siksi harmittaa, miten ihmismassat tuntuvat menevän synkkyyteen helposti mukaan eivätkä yksilöinä vastusta. Tällaisen ihmisen on sit vaikeampi ymmärtää ihmistä, joka ajattelee eri tavoin, on tosi vaikea "valoisasti" suhtautuvan saada yhteyttä ihmiseen, joka on enemmän näitä "mustia" asioita. Olen itse tämän kokenut ja väitän huomaavani eron esim. eri kulttuurien välillä naisissa.

 

[naaraat kunniaan]

[QUOTE="vieras";28227642]Naisilla on ihmeellinen kyky vaihtaa tunnetilaa rakkaudesta vihaan. Tämä ei liity naisten kansalaisuuteen vaan ilmiö tunnetaan kaikkialla.[/QUOTE]

Kuka tahansa lapsia tai humalaisia miehiä tarkkaillut on kyllä huomannut saman piirteen heissäkin. Mutta jotain perää asiassa taitaa olla, ja kun olen tarkkaillut muitakin eläinlajeja, väitän että kysymys on nimenomaan naaraudesta. "Mies" on auttamaton romantikko, jonka lämpöiset tunteet naisia kohtaan ovat pahasti ehdollisia ja nälkäisiä. Haluaisin, että naiset itse ainakin ymmärtäisivät itsensä täydemmin.

Jos naaraat olisivat vain lämpöisiä suloisia ja lutuisia, ei tulisi mistään mitään. Se on pienten pentujen ominaisuus. Naaraissa pitää olla kovuuttakin, jotta kykenevät huolehtimaan jälkeläisistään myös vaikeuksien tullen ja pitämään asemansa laumassa ja lauman koossa. Samaten pitää kyetä puolustamaan ainakin jälkeläisiä uroksia vastaan, mielellään itseä ja toisia naaraitakin. Tunteiden äkkinäisyys taas takaa myös kyvyn vaihtaa toiseen suuntaan vihasta rakkauteen lennossa, koska ilman sitä lauma hajoaisi lopullisiin välirikkoihin.

Ennen kaikkea ihmislajissa tarvitaan aika tiukkaa kuria naaraiden välille, koska ilman sitä jokainen ajattelisi ja tekisi ihan miten huvittaa, ja kulttuuri ei pysyisi kasassa. Ihmisen täytyy myös olla valmis tekemään paljon enemmän töitä kuin monen muun lajin pärjätäkseen, ja siksikin keskinäinen paimentaminen ja mittaaminen on tarpeen. Lisäksi ihmisuroksissa esiintyy valtavasti varianssia sen suhteen, miten pentuihin suhtaudutaan, ja julmuus ja kylmyys on yleistä jopa omia jälkeläisiä kohtaan. Rajattoman pehmeän naisen lasten kohtalo on nykypäivänäkin kova.

Kun tämä lähtökohta hyväksytään, voidaan todeta, että joissain kulttuureissa voi olla enemmän varaa säilyttää pentumaisia ominaisuuksia tai teeskennellä niitä. Suomalaisen naisen elinehto on tainnut pitkään olla se, että hänen täytyy saada arvostusta nimenomaan työihmisenä, ei viehättävyydestään. Muuten kuolivat lapset nälkään vuodessa. Enkä ymmärrä miksi tästä arvokkaasta historiasta olisi syytä pyrkiä eroon, koska urosten realismi ja naaraiden hyväksyminen sellaisina kuin nämä oikeasti ovat voisi olla tie jalostuneempaan yhteiskuntaan.

Sitä paitsi tämän ajatuksen ei tarvitse olla kylmä rätti miehen naamalle, sitaateissa tai ilman. Naisilla on varaa pehmeyteen ja huumoriin sitä paremmin, mitä aidommin heidät hyväksytään ja mitä paremmin heidän tarpeensa otetaan huomioon.