M
"melinda"
Vieras
Meillä on viidenpäivän ikäinen poika, kolmenvanha rinsessa ja 10-vuotias neiti.
Ihania kaikki yhtälailla.
Mut nää meidän ekat päivät on NIIN erilaisia, kuin esikoisen kanssa.
Baby blues
Esikko kun syntyi, niin mä koin, että olen liian keskinkertainen hoitamaan tota lasta joka nukkuu tossa. Se ei tuntunut omalta. Se oli keltainen, ja saattoi olla kuuro. KUURO. Se ei siis kuulisi mitään. En halua mitään kuuroa lasta.
Mun lapsihan piti olla ihan perfect.
Mummit ja papat, sekä serkkulikka, joka huijattiin sisään mun siskona.
Ihmiset tullessaan ihmetteli, miksi vauva on sängyssään, eikä vieressä. Mä tunsin vastenmielisyyttä koko vauvan syliin ottamiseen tai koskettamiseenkin. Imettämiseen eniten, mutta kätilö pakotti. Olin väsynyt vaipanvaihtoon. Huutoon.
Kakkosen kanssa meni huomattavasti paremmin.
Kolmannen kanssa on ihanaa. Vauva syö ihan kivasti. Keltainen tosin. Nukkuu. Huutaa. Ihana se on. Rakastan yli kaiken, ensi hetkestä saakka. Suloinen, ja on mun sylissäni paljon.
Synnytys
Esikoisen kanssa vauva ei ottanut tullakseen, synnytys kesti melkein vuorokauden. Ja oli vaikea.
Kakkosen kanssa meni ihan mukavasti. 7 tuntia noin.
Kolmosen kanssa 5 tuntia, ponnistusvaihe 3 minuuttia. Kevyt, sanoisinko.
Toipuminen
Esikoisen kanssa ei ollut jälkisuppareita. Paraneminen kesti kauan, sain paljon tikkejä.
Kakkosen kanssa muutama tikki. Vähän, kipeitä jälkisuppareita.
Kuopuksen kanssa pirun kipeitä supistuksia. Ei tikkejä, ja olen jo kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan koskaan!
Ei musta huomaisi, että olen just synnyttämässä käynyt. Pirteä ja elinvoimainen itseni.
Mites muilla?
Ihania kaikki yhtälailla.
Mut nää meidän ekat päivät on NIIN erilaisia, kuin esikoisen kanssa.
Baby blues
Esikko kun syntyi, niin mä koin, että olen liian keskinkertainen hoitamaan tota lasta joka nukkuu tossa. Se ei tuntunut omalta. Se oli keltainen, ja saattoi olla kuuro. KUURO. Se ei siis kuulisi mitään. En halua mitään kuuroa lasta.
Mun lapsihan piti olla ihan perfect.
Mummit ja papat, sekä serkkulikka, joka huijattiin sisään mun siskona.
Ihmiset tullessaan ihmetteli, miksi vauva on sängyssään, eikä vieressä. Mä tunsin vastenmielisyyttä koko vauvan syliin ottamiseen tai koskettamiseenkin. Imettämiseen eniten, mutta kätilö pakotti. Olin väsynyt vaipanvaihtoon. Huutoon.
Kakkosen kanssa meni huomattavasti paremmin.
Kolmannen kanssa on ihanaa. Vauva syö ihan kivasti. Keltainen tosin. Nukkuu. Huutaa. Ihana se on. Rakastan yli kaiken, ensi hetkestä saakka. Suloinen, ja on mun sylissäni paljon.
Synnytys
Esikoisen kanssa vauva ei ottanut tullakseen, synnytys kesti melkein vuorokauden. Ja oli vaikea.
Kakkosen kanssa meni ihan mukavasti. 7 tuntia noin.
Kolmosen kanssa 5 tuntia, ponnistusvaihe 3 minuuttia. Kevyt, sanoisinko.
Toipuminen
Esikoisen kanssa ei ollut jälkisuppareita. Paraneminen kesti kauan, sain paljon tikkejä.
Kakkosen kanssa muutama tikki. Vähän, kipeitä jälkisuppareita.
Kuopuksen kanssa pirun kipeitä supistuksia. Ei tikkejä, ja olen jo kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan koskaan!
Ei musta huomaisi, että olen just synnyttämässä käynyt. Pirteä ja elinvoimainen itseni.
Mites muilla?