Jännä juttu liittyen lapsuuteeni ja vipomisen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minä vain 32v.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Minä vain 32v.

Vieras
Äitini sanoo, että minä olin lapsena monen vuona virpomassa naapurien lasten kanssa lapsuuskotini naapurustossa. Itselläni minulla ole mitään muistoja siitä että olisin käynyt virpomassa, ei siis yhtään mitään muistoa vaikka kuinka yritän muistella. Kuitenkin muistan melko tarkkaan monia minulle lapsuudessa tapahtuneita asioita jo melko varhaisesta lapsuudesta. Sitä paitsi olin lapsena niin ujo ja arka, että epäilen suuresti että olisin uskaltanut mennä niinkin tuntemattomien ihmisten kuin naapurien luo virpomaan, minä kun en tuntenut naapureitani lapsena juuri lainkaan. Jotenkin on vain erittäin vaikea uskoa, että olisin uskaltanut mennä muiden lasten joukossa soittamaan joidenkin lähes tuntemattomien ihmisten ovikelloa, lausumaan virpomisloruja ja ottamaan virpomispalkkoja vastaan annettuani ensin sen virpomisvitsan naapureille. Kuitenkin esim. sisarukseni sanovat, että minä olin lapsena virpomassa, samoin kuin eräs lapsuusystäväni muisteli muutama päivä sitten kuinka olin mukana virpomassa ihan samaan tapaan kuin muutkin lapset. Kuinka minä olen voinut unohtaa ne hetket niin tyystin, että en muista niistä mitään? Kuitenkin olen ollut äitini ja sisarusteni mukaan jotain 5-12 vuotias käydessäni virpomassa. Samaan aikaan muistan kuitenkin hyvin tapahtumia, jotka tapahtuivat minulle jo joskus 2-3 vuotiaana. Mustan esimerkiksi hyvin pääsiäisen, jolloin olen ollut luultavasti 3-4 vuotias ja erityisesti muistan sen, kuinka onnellinen olin, kun sain sukulaisilta ison määrän suklaata (monta isoa suklaamunaa ja muutakin suklaata) pääsiäisen kunniasi.
 
Mullakin on muistinmenetys tietystä asiasta. Olin silloin 6-7-8 luokalla.

Jännä juttu miten ei voi muistaa omien, silloin tärkeiden, lemmikkieläinten kuolemaa, siis miten ja milloin ne kuoli, kuka kuoli ensin ja kuka niistä oli viimeisin hengissä ollut. En vaan muista.
 
Jos sua jännitti ja pelotti, ja alitajuntasi on työntänyt ne asiat nopeasti pois mielestä.

Mä en muista ekaluokan ajoilta juuri mitään, vain nopeita välähdyksiä, vaikka muuten muistan kans todella tarkkaan lapsuuden asioita. Meillä tapahtui iso muutos perhekuvioissa sekä en sopeutunut kouluun. Seuraavana vuonna muutimme, ja sen jälkeen taas muistan tarkasti asioita, vaikka edelleen koko peruskoulun ajan koulunkäynti oli minulle hankalaa.
 

Yhteistyössä