Jäisitkö enää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja weeti35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
W

weeti35

Vieras
Sellainen tapaus, että olen mies ja meillä on parisuhteessa vähän huolia. Sain tänään kuulla, että avovaimoni ei kuulemma enää halua minua ja on kiinnostunut muista miehistä. Tämä olisi täysin selvä juttu, jos meillä ei olisi pientä ihanaa vauvaa, mutta nyt ei taida sekään riittää.

Ihan vain tiedoksi, että minussa ei ole mitään vikaa ja minusta ollaan oltu kiinnostuneita kaikinpuolin, mutta en ikinä suhteessa ollessani tekisi mitään, mikä on väärin suhdetta kohtaan.

Olo on kyllä aika tyhjä, mutta ei voi mitään. En haluaisi enää nöyrtyä edes vauvamme vuoksi. Minusta ihminen ansaitsee olla suhteessa, jossa häntä halutaan ja jossa ei haaveilla muista.

Kommentit ovat tervetulleita
 
Toisten miesten hamuaminen saattaa monta kertaa olla sitä, että nainen haluaa todistaa (joskus tiedostamattaan) itselleen vielä olevansa haluttu - ei pelkkä äiti. Lapsen syntymä, erityisesti ensimmäisen lapsen syntymä voi tuoda kriisin perheeseen monistakin syistä, tämä on vain yksi niistä.

Kysymys voi tietysti olla mistä tahans. Puhukaa keskenänne, jotta voisitte tehdä asian eteen jotain. Nämä on niitä parisuhteen ylä- ja alamäkiä! Toivottavasti jaksatte yrittää ja pääsette ongelmistanne yli.
 
Sellainen tapaus, että olen mies ja meillä on parisuhteessa vähän huolia. Sain tänään kuulla, että avovaimoni ei kuulemma enää halua minua ja on kiinnostunut muista miehistä.
Vähän? Teillä? Sait?
Onko tilanne sellainen että vaimo oma-aloitteisesti kertoi nämä kummatkin ajatuksensa. Sanooko kuitenkin rakastavansa edelleen, vaikkapa yhtä paljon ainakin kuin läheistä perheenjäsentä?

Tämä olisi täysin selvä juttu, jos meillä ei olisi pientä ihanaa vauvaa, mutta nyt ei taida sekään riittää.
Antaako siis valita (haluaa tietää) kuinka suhtaudut nyt tämän todellisen tilanteen mukaan, mutta ei itse halua erota, ehkä lapsen takia tai muusta syystä?

Ihan vain tiedoksi, että minussa ei ole mitään vikaa ja minusta ollaan oltu kiinnostuneita kaikinpuolin, mutta en ikinä suhteessa ollessani tekisi mitään, mikä on väärin suhdetta kohtaan.
Moittiiko vaimo vai tuntuuko että hän haluaisi mielipiteisiin sopua? Odottaako vaimo ratkaisuasi ja selvää vastaustasi kuullakseen sen aivan lähiaikoina, ettei epäselvä tilanne jatkuisi turhan pitkään?
 
Viimeksi muokattu:
Älä tee hätiköityjä päätöksiä. Anna ajan kulua. Ehkä vaimosi "järkiintyy" ja tilanne rauhoittuu. Jos pystyt antamaan anteeksi ja vaimo pyytää anteeksi, suhteenne voi ehkä jatkua.

Ei kannata vauvankaan vuoksi sietää mitä tahansa. Voit pistää vaimon valitsemaan sinun tai miesihastustensa välillä. Sinun täytyy itsesi miettiä, missä omat rajasi menevät. Aisankannattajaksi tai pelkäsi vauvanhoitajaksi ei kannata ryhtyä. Sinulla on kuitenkin oikeutesi vauvaan (tapaamisoikeudet eikä tosiaankaan vain pelkkä elatusvelvollisuus), joten nykyään yhteydenpito lapseesi tulee varmasti säilymään, kun vain pidät kiinni oikeuksistasi.

Ennen lopullista avioeroa voitte kokeilla asumuseroa, jossa vaimo muuttaa pois vuokralle ja hoitaa siitä aiheutuvat kulut ihan itse. Sinä hoidat sillä aikaa yhteisestä kodistanne aiheutuvat kulut. Jakakaa myös vauvan hoito siten, kun ehkä voisitte kuvitella hoitavanne vauvaa, jos todella eroatte. Tämä todennäköisesti avaa vaimosi silmät tajuamaan, miten kallista sinkkuna olo on ja miten raskasta vauvan hoito on yksin. Nyt saattaa olla niin, että kun sinä hoidat taloudellista puolta ja hoidat vauvaa, niin hänen on helppo "lennellä kukasta kukkaan" huolettomasti.

Asiat eivät ole mustavalkoisia. Synnytyksen jälkeen tulee helposti äidille masennusta. Vaikka vauva olisi toivottukin, niin naiselle voi olla kova paikka huomata, miten vaativaa äitiys on. Joskus äiti saattaa kaivata todistelua siitä, että hän on edelleen nainen. Usein n. 35-vuotiaana nainen myös tulee seksuaalisesti aktiivisemmaksi ja valitettavasti moni nainen heittää erittäin hyvän aviomiehensäkin pois. Tällöin nainen ei osaa ajatella järjellään, vaan asiaa sotkee synnytyksen ja imetyksen hormonitoiminta, ehkä tunnistamaton masennus, henkiset sotkut, ehkä tyytymättömyys parisuhteeseen, kyvyttömyys tunnistaa omia tuntemuksiaan jne. Moni näistä eron ottaneista naisista katuu ratkaisuaan, kun muutama vuosi menee eteenpäin, mutta tietenkään tällaisia ratkaisuja ei saa tekemättömiksi.
 
Sellainen tapaus, ..
Kommentit ovat tervetulleita

Ikänainen kertoo, jotta naisena oleminen on monipiippuinen juttu. Hormonit höykyttävät oikein kunnolla välillä, varsinkin juuri synnytyksen jälkeen. Vaimosi on ilmeisestikin lopettanut imetyksen, koska on tullut tarve hummailla ja testata viehätysvoimaa? Ehkä taustalla on ns. bavy blues vaihekin.

Imetysaika hillitsee haluja, sen jälkeen haluhormoonit jylläävät hirmuisesti. Kotona on vauvanhoito ja arkikuviot - ei niin romanttista siis.

Voi vain toivoa, jotta sinä kestät siiheksi, kun tuo hormonihumaus on ohitettu ja avokki palautunut normaalitilaan. Hommaa teille aika parisuhdeneuvontaan ja terapiaan, jossa solmuja avataan järkevästi ja naisimmeinenkin saadaan ymmärtämään, jotta nyt ei passaa hötkyillä, on liian kallis asia kyseessä.

Olet viisas kaveri, jollet lähde omasta puolestasi temppuilemaan. Pieni vauva ansaitsee vakaat olot ja turvallisen kodin. Nyt välitetä ylpeyden kolahduksista tai kostoista, nyt pidetään pää selvänä ja järki kädessä.

Toivottavasti tämä vaihe jää lyhytaikaiseksi, sillä lapsen äiti ei tällä hetkellä tiedä, mikä hänen tunnetilansa ja halujensa kohde on huomenna. Äidiksi tullessaan nainen yleensä suojaa lastansa ja aivojen mekaniikka tukee sitä niin, jotta luotettava ja huolehtiva puoliso on paras.

Jos vaikka parisuhde kaatuu, pidäthän lapsestasi huolta. Hän ansaitsee isän.
 
Viimeksi muokattu:
Toisen naisne neuvo. Laittakaa se vauvanne turvalliseen hoitoon jomman kumman vanhemmille vaikka ja varatkaa huone yöksi hotelliltä. hummailkaa yhdessä juhlien ja aamulla saaden nukkua pitkään. ehkä siinä samalla löytyy se yhteinen kivakin.

Totta on että vauvan pienen lapsen vanhemmat unohtavat ottaa sitä parisuhde aikaa ihan kahdestaankin oleiluun.

Ihan turhia riitoja voi välttää kun muistaa itseäänkin välillä.
Ikänainen kertoo, jotta naisena oleminen on monipiippuinen juttu. Hormonit höykyttävät oikein kunnolla välillä, varsinkin juuri synnytyksen jälkeen. Vaimosi on ilmeisestikin lopettanut imetyksen, koska on tullut tarve hummailla ja testata viehätysvoimaa? Ehkä taustalla on ns. bavy blues vaihekin.

Imetysaika hillitsee haluja, sen jälkeen haluhormoonit jylläävät hirmuisesti. Kotona on vauvanhoito ja arkikuviot - ei niin romanttista siis.

Voi vain toivoa, jotta sinä kestät siiheksi, kun tuo hormonihumaus on ohitettu ja avokki palautunut normaalitilaan. Hommaa teille aika parisuhdeneuvontaan ja terapiaan, jossa solmuja avataan järkevästi ja naisimmeinenkin saadaan ymmärtämään, jotta nyt ei passaa hötkyillä, on liian kallis asia kyseessä.

Olet viisas kaveri, jollet lähde omasta puolestasi temppuilemaan. Pieni vauva ansaitsee vakaat olot ja turvallisen kodin. Nyt välitetä ylpeyden kolahduksista tai kostoista, nyt pidetään pää selvänä ja järki kädessä.

Toivottavasti tämä vaihe jää lyhytaikaiseksi, sillä lapsen äiti ei tällä hetkellä tiedä, mikä hänen tunnetilansa ja halujensa kohde on huomenna. Äidiksi tullessaan nainen yleensä suojaa lastansa ja aivojen mekaniikka tukee sitä niin, jotta luotettava ja huolehtiva puoliso on paras.

Jos vaikka parisuhde kaatuu, pidäthän lapsestasi huolta. Hän ansaitsee isän.
 
Viimeksi muokattu:
Enpä kyllä itse hirveästi rakastaisi tuollaisen kommentin jälkeen. Että muut miehet kiinnostaa. Kun kavereillakin on se söpö vauva, niin täytyyhän se itsekin saada. Kenen tahansa kanssa, ei sillä niin väliä vaikkei juuri rakastaisikaan, äkkiä vain häät kasaan ja vauva alulle niin pääsee esittelemään vavvamasua ja -kuvia.

En ihan käsitä tuota joidenkin vastaajien hormoonit-argumenttia. Eihän sillä oikeuteta miestenkään törkeitä letkauksia. Miehillä vain hormoonitoiminta on erilainen, ei sille mitään mahda kun panettaa niin pakkohan se on lähteä painamaan jotain tuoreempaa tapausta. Varatkaapas vaimot vain hotellihuone ja peuhaatte siellä sitten miestenne kanssa, kyllä se suhde siitä virkistyy.

Jos ap vaimosi vielä kiukuttelee muista miehistä niin anna hänelle seteli taksia varten ja käske lähteä testaamaan markkina-arvonsa. Näytä että olet ihan tosissasi, toki haluat että rakkaasi saa elämältä juuri sitä mitä haluaa. Ja jos tosissaan lähtee, soita hänen vanhemmilleen ja ilmoita että tarvitset nyt vähän tukea koska vaimosi päätti lähteä panemaan vieraita miehiä. Takaisin tullessaan tytteli löytääkin sitten tavaransa entisen kotinsa ulkopuolelta roskasäkissä. Sinä ja vauva siirrytte eteenpäin, ja lutka saa peuhata baarijuoppojensa kanssa niin paljon kuin sielunsa sietää.
 
Komppaan edellistä, kovat otteet käyttöön tai päädyt aisankannattajaksi ja sitä tuskin itsekään haluat. Hyvä mies, ansaitset parempaa eikä lapsellakaan ole hyvä olla tuollaisessa ilmapiirissä.
 
Mietin vain jos mieheni sanoisi minulle, etten enää seksuaalisesti kiinnosta tai olen fyysisesti vastenmielinen, ja sitten muut neuvoisivat olemaan kärsivällinen, koska ne miehen hormonit. Ei kenellekään sanota kuitenkaan noin, vaikka miten mättäisi!Vauva suhteessanne on se tekijä, jota nyt ensisijaisesti on mietittävä, ja sitten vasta sitä tölväisyä ja sen merkitystä. Mielestäni suhde on vakavassa kriisissä, sinä sitten mietit kannattaako jatkaa kulisseissa sen muutaman vuoden, kunnes lapsi on vähän isompi. Suurin osa jatkaa, joskus on ne tarpeet laitettava seuraavaa sukupolvea varten syrjään,mutta älä tuhlaa koko elämääsi.
 
Enpä kyllä itse hirveästi rakastaisi tuollaisen kommentin jälkeen. Että muut miehet kiinnostaa.
Kyllä hormonit voivat ihan pätevä SYY olla, mutta EI OIKEUTUS teoille, ei milloinkaan!

Kun kavereillakin on se söpö vauva, niin täytyyhän se itsekin saada. Kenen tahansa kanssa, ei sillä niin väliä vaikkei juuri rakastaisikaan, äkkiä vain häät kasaan ja vauva alulle niin pääsee esittelemään vavvamasua ja -kuvia.
Minullekin tuli tämä vaikutelma ja tunne ko. tilanteesta. Joistakin syistä, joita vielä en tässä mainitse, ehdotan niinkin radikaalia tekoa kuin isyystutkimusta!

Lisätiedot olisivat edelleen tervetulleita…
 
Viimeksi muokattu:
Minullekin tuli pari asiaa mielen:

- lapsen saamisen jälkeen tosiaan voi olla mieli aika sekaisin, voi olla "baby bluesia" tai muuten vaan sekava olo. Hormonit tosiaan eivät oikeuta toimimaan mitenkään, syynä ne kyllä voivat olla. Eli toivottavasti nainenkin kykenee tutkiskelemaan itseään sen verran, että pystyy arvioimaan voisiko kyse olla vain jostakin epätavallisesta henkisestä ja/tai hormonaalisesta vaiheesta.

- jos nainen sanoo olevansa kiinnostunut muista miehistä, niin mitä hän sillä tarkalleen tarkoittaa? Jos ihminen on ollut kovin rakastunut eikä silloin tietenkään ole katsellut muihin päinkään, hän on voinut unohtaa realiteetit. Eli kun on tarpeeksi kauan yhdessä, se arki vain tulee vastaan eikä sille mitään mahda. Tottakai myös muut miehet voivat vetää puoleensa ja muihin saattaa ihastuakin, mutta on eri asia ottaako tuon tuntemuksen niin vakavasti, että alkaisi pitkäaikaista suhdetta pistämään katkolle sen vuoksi. Epäilemättä kaikilla on impulsseja, jotka eivät ole niin myönteisiä parisuhteen kannalta, mutta se miten näihin impulsseihin suhtautuu, on mielestäni ratkaisevampaa.

Tietoja tilanteestanne ei ole kovin paljoa, mutta noiden käsillä olevien tietojen pohjalta minulle ainakin tuli mielikuva, että hän on nyt jossakin raskauden jälkeisessä mylläkässä eikä ehkä osaa ajatella kovin järkevästi. Ehkä tosiaan myös realiteetit lapsiperheen arjesta eivät ole tulleet hänelle aiemmin mieleen, ja nyt sitä sitten kaipaisi jotain "säpinää" vaikka ei ehkä ole ihan paras aika sellaiselle. Tämä on spekulointia, mutta synnytyksen jälkeiset mielialaongelmat tai masennus voivat kenties oireilla myös noin, jonkinlaisena "paon" yrityksenä vallitsevasta tilanteesta. Tuo tuli mieleeni siitä, että jos vauva on vielä kovin pieni, äidin luulisi ns. "normaalissa" tilassa olevan kiinnostunut sillä hetkellä ennen kaikkea vauvasta eikä esim. muista miehistä.

Ja olen samaa mieltä muiden kanssa, että ei mitään hätiköityä...
 

Yhteistyössä