Jättäisitkö kumppanisi jos hän tulisi uskoon?

Uskotko että suhteenne voisi toimia vielä?

 

Riippuu että mihin uskoon. Jos se ei velvoita mua esim hunnun käyttöön tai lapsien tekoon niin en näe syytä eroon.

 

Takuulla jättäisin.

 

En jättäisi.

Luulen että suhde toimisi jatkossakin.

 

En.

 

En mä nyt heti jättäis sen takia, mutta kyllä se varmasti vaikeuttaisi suhdetta.

 

Jättäisin - ehdottomasti!

 

[QUOTE="vierailija";29255933]Jättäisin - ehdottomasti![/QUOTE]

Miksi?

 

Saattaisi koitua meidän suhteen lopuksi.

 

Saattaisi koitua meidän suhteen lopuksi.

Miksi, osaisitko perustella?

 

Kyllä, en kestä mitään satuja kuunnella yhtään.

 

Riippuisi, mihin uskoon. Jos sit ei saisi tehdä sita ja tätä niin joo, jo jättäisin.

 

Kyllä, en kestä mitään satuja kuunnella yhtään.

Mulla sama juttu, en siedä sitä telkkarissa, palstalla enkä missään muuallakaan. Ihan viimeisenä haluan kuulla sitä mieheni suusta

 

Jos se ei vaikuttaisi mun elämään mitenkään eikä tuputtaisi juttujaan jatkuvasti niin en jättäisi.

 

Riippuisi, mihin uskoon. Jos sit ei saisi tehdä sita ja tätä niin joo, jo jättäisin.

Jos kyseessä olisi siis henkilökohtainen vakaumuksensa, ei velvoittaisi kumppania mihinkään.

 

Melko varmasti jättäisin.

 

[QUOTE="jenny";29255961]Jos se ei vaikuttaisi mun elämään mitenkään eikä tuputtaisi juttujaan jatkuvasti niin en jättäisi.[/QUOTE]

No tässä tapauksessa en jättäis, mut usein ne uskovaiset nyt vaan höpöttelee niitä juttuja jonkin verran ainakin...

 

Olisi lähes mahdoton tilanne kuvitella. Mies on ollut uskossa aikoinaan ja myöhemmin vakuuttui siitä, että ei ole hänen juttunsa. Minut hän uskalsi ottaa puolisokseen, koska en ole "hurahtamisherkkä" ja tiedän, että hänelle on tärkeää, että en ole uskossa. Siksi olisi vaikeaa kuvitella tilannetta, että mieheni tulisi uskoon. En siis osaa vastata. Todella vaikeaa se ainakin olisi.

 

[QUOTE="vierailija";29255962]Jos kyseessä olisi siis henkilökohtainen vakaumuksensa, ei velvoittaisi kumppania mihinkään.[/QUOTE]

Niin mutta! Jos se vaikka kieltäisi harrastamasta seksiä mun kanssa tai mun kanssa kimpassa niin...

 

Eiköhän me samaan tapaan jatkettaisi.n

 

Kumppanini tuli uskoon, en jättänyt, sen sijaan lähdin seurakuntaan ja tulin itsekin uskoon. En kyllä sillä mielellä sinne lähtenyt, mutta paras näin.

Mutta, koska tunnen nyt paljon uskovaisia, niin olen kuullut kaikenlaisia tarinoita. Osalla on taustalla se, että kumppani on heittänyt heidät pihalle heti tai myöhemmin. Muutamalla on kumppanikin tullut uskoon.

Lemppaamiseen johtaneita syitä on varmaan monia. Toiset ei vaan voi sietää mitään Jeesukseen liittyvää, toiset kyllä jaksavat jonkun aikaa, mutta jolleivat tule uskoon, niin edessä on yleensä kaksi vaihtoehtoa. Ns. erilleen kasvaminen eli ei vaan ole mitään yhteistä, tulee eteen silloin, kun uskoon tulleella on jotain hajua, miten uskomattoman kanssa on hyvä elää. Raamattuhan sanoo, ettei uskovan tule hylätä kumppaniansa, joka ei usko, jos tämä kuitenkin on suostuvainen elämään uskovaisen kanssa.
Niin se toinen vaihtoehto. Uskonnollinen uskovainen voi olla aivan sietämätön kumppani ja tämä ei tietenkään tee kovin hyvää vaikutusta kumppaniin..
Mutta en tiedä tarkoittaako nämäkään aina liiton loppua, monet ihmiset elävät ihan omia elämiänsä liitoissansa ikään kuin erilliset, näitä näkee uskomattomissa paljon, miksei siis "seka"liitoissakin.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että uskovaisen ei kannata sitoa itseänsä uskomattomaan, jos vielä on vapaa.

 

Riippuu uskosta. Siitä miten vaikuttaisi elämäämme. Tiukka uskis tuskin kaipais seuraani.

 

[QUOTE="vierailija";29255939]Miksi?[/QUOTE]

Olen seurannut, millainen sekopää esim. Peyote on. Samoin näin tätini luhistumisen hänen liityttyään helluntaiseurakuntaan lapsensa kuoltua.

 

Olisin vain tyytyväinen.

 

[QUOTE="vierailija";29255945]Miksi, osaisitko perustella? [/QUOTE

Olen seurannut monen uskovaisen elämää sivusta koko elämäni, koska miltei koko sukuni äitini puolelta on uskovaisia. Ei kiitos sellaista elämää minulle!