Jännitysniska...

Jaksamista Tipsu 1984!!!Kun on vaikein vaihe , sitä ei meinaa jaksaa millään!!!Monet itkut olen itkenyt ja raivot raivonnut....nyt menee ihan hyvin kun muistaa kuntoilla ja pitää lihaskunnosta huolta ja huomioi ryhdin! Koita jaksaa kuntoilla ja pitää lihaksista huolta...pelkkä reipas kävelykin riittää, hermosto tarvitsee liikettä ja ns. kolahtelua...siis rytmikästä liikettä tai vaikka juoksua !Näin mulle sanottiin ja se todella auttaa...mut tämä tie ei ole helppo eikä lyhyt! Epäusko ja huoli oireiden vakavuudesta valtaa välillä mielen,tiedän!mutta usko että tulen kuntoon ja mielen tsemppaus tekee jo ison osan...pikku hiljaa, pienin etenemisin eteenpäin...lupaan kun puolivuotta on mennyt olet jo paljon parempi !Mä tarvin kyllä pahassa vaiheessa lääkityksen sirdat,arcoxia ja välillä klotriptyl mite. Mut usko huomiseen,kylllä se siitä !

 

Sanokaa nyt voiko johtua vain niskoista!??

*Niska naksuu
*Kasvot puutuu
*Paha olo autossa jos en itse aja
*Päänahassa kylmiä väreitä
*Kasvot kuumottaa
*Höntti olo
*Näön kanssa ongelmia

 

Hei!
Olen lukenut tätä viestiketjua, ja tulen oireeni kanssa mukaan, jos sopii?
Minulla alkoi elokuusta saakka oleva päänsärky, joka oireili rintakehän alueella, ja sitä tutkittiin ja epäiltiin selkäviuhkan jumiutumista, ja niskojen jumitusta,
Tällä hetkellä oireita on paljon; niska, ja hartiat ovat jumissa, vasen jalka puutuu, kihelmöi ja koskee.
Silmässä on sumeeta.
Ensi viikolla ekaa kertaa neurologi, ja stressaa että sieltä löytyy jotain vakavampaa.
Miten tsempaatte itseänne ennen lääkäriä ?

 

Mitä neurologi sanoi?

 

Teillä kaikilla on samat oireet ku mulla ja pakko sanoa että sieltähän ne niska-hartiaseudun jumeista tulee. Olin itsekin ihan varma ties mistä mieli ja somaattisesta sairaudesta kunnes hakeuduin hyvän ja oikeasti osaavan OMT fyssarin luokse, pakko sanoa ettei nuo normaalit fyssarit tai kalevalaiset jäsenkorjaajat mitään osaa.. Se niska pitää hoitaa kuntoon ennen sairasta rääkin aloittamista. Itsellä siis ikää 24vuotta ja kaks alle 2 vuotiasta hoidettavana. Eka itki ekan vuoden sairauksien takia ja olin hereillä 24/7 nukuin pieniä pätkiä sieltä täältä ja sitten tulinkin uudelleen raskaaksi tämän ollessa 1v ja stressireaktio pamahti päälle rv 28 tienoilla. Luulin sekoavani koska alkuun ekan pyörtymiskerran jälkeen tuli vain ahdistus ja paniikkioireita joista olen joskus teininä minimalisesti kärsinyt ja mietein mitä v*ttua.. miten IHMEESSÄ olen muka hetkessä sairastunut vakavasti aivokasvaimeen sun MUIHIN paskoihin. Noh, sitten oli pakko hakea hillittömiin tärinöihin rauhoittavaa että sai edes loppuraskauden nukuttua ja oli mahdollisuus synnyttää. Kärsein koko ajan julmetuista nykinöistä siellä täällä,paikat puutuili kasvoista,jalkapohista ymym.PAHIN KAIKISTA oli epätodellinen olo joka tuntui seuraavan kaikkialle, olin varma että psykoosi pukkaa koska sitten alkoi tulla pakkoajatuksiakin (olen hoitoalalla itse) ja lopulta hommasin jopa KERRASTA POIKKI-kirjan jota lämpimästi suosittelen kaikille-> ON ERINOMAINEN opas.

No synnytys meni ok,oireet jatkuivat ja päätin hakea paniikkihäiriöön lääkitystä,eihän tätä oloa enää kestäisi. Lääkäri pani eeg-tutkimuksiin joissa jtn pientä häikkää ja neurologi halusi kokeiluun aloittaa epi-lääkkeen, NO kieltämättä siitä on ollut viikon aikana hirmuhyvä apu mutta ennen kaikkea paras apu on ollut OMT jumpparista joka minut nähtyään oli SUUNNILTAAN ja järkyttynyt miten edes kävelen. Kysyin häneltä kaikesta myös voiko tension neck aiheuttaa psyykkisiä oireita ja kyllä,hän sanoi-> niskat ovat selkärangan kanssa piuhat "pääähän" ja diagnosoi minulle myös tos oireyhtymän ja sanoi että muitakin dg hän keksisi eikä edes usko monellakaan sairaalla ihmisellä olevan mitään varsinaista SAIRAUTTA vaan lääketiede haluaa ruokkia ihmisiä nappuloilla ja diagnosoida milloin mitäkin. MUTTA liikunta on kaikki kaikessa ja ensin se selkä ja niskat sekä pää on hoidettava kuntoon. Ottakaa hyvät ihmiset se lähete neurologilta jumppaan ja menkää osaavalle OMT ihmiselle, sitten otatte ne harjotukset tosissaan ja joka ilta jumppaatte. Sitten sauvat käteen, buranakuuri ja uusi harrastus.

 

Mitä teille muille kuuluu?

Minä oon hakeutumassa OMT-fysioterapeutille. Jospa sais jotain tolkkua näihin oloihin. Kamala olo, naamaa kiristää ja puutuilee edelleen. Olen huomannut, että kallonpohjaa hieroessa saa vähäksi aikaa taas helpottamaan. Oikeasti niin stressaavaa ettei mitään järkeä.

 

Heippa, oli NIIN helpottavaa löytää tälläinen ketju, sillä kärsin itse aivan samaisesta vaivasta teidän kanssa!

Kirjoittelen paremmalla ajalla tarkemman tarinani tänne, mutta minullakin jännitysniska kestänyt vuosia.

Haluaisin kuulla teidän muiden jännitysniskan aiheuttamasta väsymyksestä. Väsymys on itselläni se ärsyttävin oire. Ja välillä väsymys on kovaakin. Vaikka nukkuisin yöni hyvin, aamuisin olen väsynyt. Haukotuttaa vähän väliä. Ei nyt mitään nukahtelua sentään, mutta tilaisuuden tullen päiväunet kyllä vetäsen! Kuulostaako tutulta, ollenkaan?

Entä onko teillä muilla ollut nielemisvaikeuksia, tai palantunnetta kurkussa? Se nyt mulla uusimpana, tietysti pahenee tiedostamatta pelkästään miettimisestä!

 

Kaikkia noita löytyy ja väsymys on valtavaa! Tsemppiä!

 

Hei mitä teille kuuluu? Mua huolettaa oudot kivut oikeassa käsivarressa ja kainalossa.... Onkohan syytä pelätä pahempaa vai voiko niska/selkäjumi tehdä pistävää/vihlovaa kipua tissiin ja kainaloon?

 

Heippa!
Itsellä kamala niskajumi aina.. Ja nyt olisinkin kysellyt että onko muita kellä kieli puutuu tai on siis puutuneen tuntuinen mutta ei tunnoton? Kielen puutuminen on ihan kamalaa.. Ahdistaakin jo niin paljon että on kaikki mahdolliset pahimmat sairaudet.. Mulla puutuu siis myös kadet ja poski ja huulikin mut toi kieli on nyt ollut päivittäistä, osan päivää saattaa olla poissa mutta tulee aina takaisin se puutumisen tunne. Myös kielen ihan takana kurkussa tuntuu välillä puutumisen tunnetta/palantunne.. Onko muilla samaa? En tiedä mitä pitäisi tehdä? Lääkärissä oon rampannu ja sainkin neurologille lähetteen. Oon kyllä käynyt joskus kolme vuotta sitten myös valittamassa kielen puutumisesta/kihelmöinnistä... Onko tää nyt vaan pahaa niskajumia vai jotainn kamalaa muuta..

 

Tuttua nuo kielen tuntemukset. Kävin hammaslääkärissäkin sen takia. Tulee ja menee.

 

Hyvä etten siis ole ainoa jolla tämmöistä.. välillä tosiaan tuntuu myös että puhuminen olisi vaikeaa. vaikka kukaan muu ei sitä kuulema huomaakkaan. itsestä vaan tuntuu siltä. :/ paljon tullut ahdistusta näistä oireista ja monet yöt menee valvoessa kun miettii mitä kamalaa on..

 

Onko kukaan käynyt hoidattamassa itseään jossain? Mietin mikä olisi paras..? Kiropraktikko? Hieroja? Selkäcenterissä kävin kun työterveyslääkäri laittoi lähetteen. mutta en nyt sanoisi että olisi niistä kolmesta kerrasta apua ollut..

 

Olen myös tosta puhumisen vaikeudesta kirjottanut aiemmin. Tuntuu että sössötän koko ajan. R hankala joskus ja muutenkin...

Moni oire liittyy varmasti myös ahdistuneisuuteen ja stressiin.

 

Jooo on tää kyllä kamalaa. Mieli ei vaan rauhoitu. :/ nytkin heräsin yöllä keskenkaiken mietimään ja panikoimaan kaikkea.

 

Meillä lapsella mystisiä oireita niin stressaan sitäkin. Yöunet on tosi vähissä.

 

Voi harmi :/ toivottavasti selviää mistä oireet johtuvat!

 

Onko teillä kylmiä väreitä ympäri kroppaa?

 

Ei kyllä ainakaan itsellä ole.. Juuri eilen olin osteopaatilla Niskat ja selkä vähän arat tänään ollut mutta toivotaan että helpottaa oloa. kieli edelleen välillä puutuu ja oudon oloinen. :/

 

Kylmiä väreitä ihan pitkin kroppaa ja jatkuvasti!

Tää väsymys mietityttää mua vaan edelleen. Nukun oikeasti kunnon yöunet, välillä miltein 10h ja silti vaan väsyttää ja pystyn päiväunet nukkumaan. Aaaargh, voiko se enää tästä johtua

 

Jeh joku pyysi vastaamaan miten testeissä kävi. Ravasin niissä sitten vuoden. Polvi lonkka selkä, olkapää, niskat, kyynärpäät 'hiukan' kulahtanu ja kiireellinen ammatin vaihto ja ilmeisesti harrastustenkin vaihto. Muut oireet olivat sitten yhteen sattumaa mutta ei ms. Nyt tarttee vaan hidastaa hiukan.
Olen valitellut niitä aiemminkin mutta laitettiin fibromyalgiaksi vuosia...nyt sattui tuuraaja lekuri joka oikeasti tutki. Maksoin siitä erheestä aika kovan hinnan, niveleni.

 

Hellouvaan, mikäli kukaan palstailemassa.

Taas huolettaa, yllätys.
Tasan vuosi sitten kävin neurologin kanssa laajat testit tekemässä, diagnoosina ainoastaan pinnallisten lihasten kova jännitys, jota myös syvemmissä lihaksissa, ei muuta. Hierojalle tai muuallekkaan en oo ehtinyt, ja olihan tossa taas helpompaa, kunnes näin vuoden jälkeen kaikki lävähti käsille, taas.

Vituttaa oikein suoraan sanottun toi koko kropan vasen puoli. Aivan täysin jumissa ja jökelissä, kireenä oikealtakin puolen, mutta selkeesti enemmän vasemmalta. Kosketusarkoja kohtia niskassa useita. Kaks viikkoa about heränny taas joka ikinen aamu pään jomotukseen. Selkääkin vihloo, vasen jalka nykii, varsinkin kun yrittää jännittää ja lihakset venytellessä niin hemmetin kipeät.

Huomena aika silmälääkärille kun silmänpainetta ollu jo pitkään, ja johan pelkään että se diagnosoi mulla aivopaineen tms.
Voi tää mieli.

Niin, ja pitikin vielä mainita, että taashan tää kaikki kärjistyi erittäin stressaavan masis kauden päätteeksi. Helpottaako ikinä!?

 

Kirjottelen nyt oikein urakalla itekseni

Elikkä silmälääkärikään ei mitään kummempaa löytänyt. Ainoastaan sen silmänpaineen molemmissa silmissä, toisessa hiukka enempi, muttei sen kummempaa. Ei näköhermon turvotuksia tai muutakaan, mikä aivopaineeseen viittasi. Sanoinkin että aivokasvaimen pelossa ollut. Kyseli onko oireita päänsärkyä jne, sanoin että jep, useinkin, nytkin viimeset kaks viikkoa mutta selkeesti (toivottavasti) niskoista. Sanoi että hakeuduttava neurologille, mikäli siltä tuntuu. En siis alkanut sille omaa elämänkertaani ja oireitani läpi käymään.

Johan mä tossa mietin että oisko se sinne magneettikuvaan sitte kuitenkin taas 'haeuduttava'. Rassaa niin hemmetisti, eikä se mieli rauhoitu. Rauhoittuuko sittenkään, kun hetkeksi. Pläääh.

Äsken jumppailin tossa niskoja ja selkää ja tuntuu että joka puolelta kiristää. Ajatus tunnu pyörivän taas missään muualla kun näissä asioissa.

Onko muuten muilla ollut tällästä silmien seisomista päässä? Tavallaan tyhjään tuijottelua, mutten tässä nyt mitään 'poissaolokohtaustakaan' tarkoita. Tajuaa kyllä mitä tapahtuu ja kuulee, mutta silmät senkun toljottelee.

 

Heippa kaikki!

Olipa ihana lukea nämä kaikki tarinat täältä.
Minun tarina alkoi siitä kun viime keväänä pidin ensin kovaa päänsärkyä yhden päivän. Seuraavana päivänä olo oli hatara, pyörytti, näkö heitteli eikä ollut normaali ollenkaan. Vasemman puolen jalka ja käsi puutuivat. Olo oli hatara monta päivää ja lopuksi päätin mennä lääkärille. Sieltäpä sitten lähdettiinki ambulanssilla sairaalaan aivoverenkierron häiriö epäilyn takia. Sairaalassa tutkimuksien jälkeen todettiin kaiken olleen migreeniä mutta määrättiin kuitenkin magneettikuvaus kolmen kuukauden päähän. Olo ei meinannut kuitenkaan parantua millään. Päivittäin päätä kiristi vanne tai tunsin painetta päässä. Pyörytti ja oksetti. Aloin saada myös paniikkikohtauksia. Päätin eaahautua yksityiselle neurologille ja sitä kautta magneettikuviin. Neurologi tutki minut ja totesi niskojen ja hartioiden olevan todella jännittyneet. Hän kysyi haluaisinko että kokeiltaisiin akupunktio neuloja samalla kun hän tutkii ja kyselee. Olin nimittäin niin paniikissa vastaanotolla että verenpaineetki huiteli katossa. Sain lähetteen magneettikuviin ja kuvat otettiinkin heti samana päivänä ja kuten neurologi epäili ei kuvista löytynyt mitään. Sain beetasalpaajia paniikin hoitoon ja migreenin estoon. Lisäksi lähete fyaioterapiaan. Aloin käydä hieronnassa johon liitettiin akupunktio. 3viikon jälkeen tunsin olevani jo ihan kunnossa. Tämä siis toimi. Kuukauden jälkeen huomasin kuitenkin että puutumis tunne alkoi palailemaan jälleen. No sitten tuli syksy ja flunssakierteet. Ikävät oireet palasivat jälleen paniikkikohtausten kera. Sain lisää oireita siitä että stressasin aivan järkyttävästi omaa terveyttäni. Oireita alkoi olla jo niin paljon etten tiennyt mikä liittyy mihinkin ja olinkin kunnon lääkäri kierteessä. Tutkittiin ja tutkittiin mutta mitään syytä ei löytynyt. Viimeisimmällä käynnillä sain vain lääkärin suusta sanat "olet vain niin kovilla kolmen pienen lapsen kanssa ja sinulla on kovat lihasjännitykset, sinun täytyy nyt lopettaa itsesi ja oireiden seuraaminen.Ei mitään muuta. Onneksi olen löytänyt tämän keskustelun ja sitä kautta mieli on rauhoittunut paljon. En ikinä olisi uskonut mitä kaikkea lihasjännitykset ja nimenomaan niskajännitya voikin saada aikaan.

 

Moikka! Ihanaa löytää vertaistukea! Kovin on kyllä hiljaista, olisi mukava kuulla, miten teillä menee, onko joku saanut apua?

Tarinani lyhyesti:
Marraskuussa säärestä lähti aaltomainen "pistelyhumahdus" koko kroppaan, päähän asti. Pelästyin, päivystyksessä lääkäri totesi (tutkimatta) jännitysniskan, sirdalud+ tulehduskipulääkekuuri. Kuuri aikana alkoi lievä huimaus/ epätasapainon tunne. Luulin sen johtuvan lääkkeestä, mutta oireet eivät hävinneet kuurin jälkeen.
Tästä lähtien epätasapainon tunne ja keinuva/ kaatava huimaus on jatkuvasti pahentunut. Tällä hetkellä keinunta tuntuu jo maatessakin (siis aina, myös istuessa, seisoessa, kävellessä..).

Lisäksi kasvot, kädet ja jalat kihelmöivät ja pistelevät vaihtelevasti. Niskaa/ hartioita ei särje, lihakset eivät ole jumissa mitenkään erikoisesti.

Pään ja koko rangan MRi puhdas (kaularangassa oikoryhti). Niska rahisee kun liikuttaa. OMT fyssari sanoi että niskassa yliliikkuvuutta nivelissä. Totesi kuitenkin että minussa ei ole fyssarin näkökulmasta hoidettavaa :O Mietin, ettei tunnustellut niskanikamia tai kallonpohjaa, vatkasi vain hartioita ja käänteli ja väänteli niskaa. Voisiko huimaus KUITENKIN johtua niskoista? Koitan sitä tässä itselleni vakuutella, mutta on todella vaikea uskoa. Ja kun huimaus pahenee jatkuvasti?! Olen lenkkeillyt, tehtyt niskaa vahvistavia liikkeitä yms. Ei tunnu auttavan. Olen käynyt oireiden alussa fyssarilla ja tosiaan 2 kertaa OMT fyssarilla. Neurologi sanoi ettei löydä mitään neurologista sairautta (ensin heitti fibromyalgian ja toisena sen, että hermostoni on ylivirittynyt ja nämä oireet johtuvat siitä) ja nyt olen 3 viikkoa syönyt Triptyl 10mg. Kahden viikon jälkeen pään sumuisuus helpotti ja keinunta tuntui vain vartalossa. Nyt tuntuu, että keinunta on pahentunut (välillä huojun paikallani seistessä niin että muutkin sen näkee!) ja pään sumuisuus pukkaa takaisin.

Korvalääkäri totesi ettei korvissa/ tasapainoelimissä vikaa, eikä löytänyt silmävärvettä (ei siis asentohuimausta). Korvat tinnittää ja kuulo hieman alentunut, mutta tämä erillinen asia.

Olen jo aivan paniikissa oireista, tämä epätietoisuus tekee minut todella ahdistuneeksi! Pakko lähteä kohta hakemaan mielialalääkkeitä jotta selviän järjissäni. Pelkään vain, että jos itse lähden sille tielle, ei fyysisiä tutkimuksia enää tehdä vaan oireet laitetaan psyykkisiksi?

Mihin seuraavaksi? Mitä tutkimuksia vielä voi tehdä? JOS niskasta, miten saisin oireet edes HETKEKSI paremmiksi, jotta voisin uskoa niskaongelmaan, eikä mihinkään vakavampaan? Entä jos kyseessä on hermoston ärsytystila? Mikä siihen auttaa ja kaunako siihen menee??

Olen erittäin kiitollinen jos joku vastailisi!!

-Pippari