vierailija
Kiinalaisia on tuolla alueella aika paljon...!Nnoh pili-pali, onkos sun tapana valehdella itselles IRL myös
Merenpinnan nousu uhkaa maapalloa epätasaisesti
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että merten pinta nousee oletettua nopeammin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinta ei kuitenkaan nouse samaa tahtia kaikkialla. Suurimmassa varassa ovat erityisesti kehitysmaiden alavat alueet.
Luonto
7.12.2012 klo 06:11päivitetty 10.12.2012 klo 14:44
Yle Uutisgrafiikka
Jaana Kanninen
@YleKanninen
Jaa artikkeli Facebookissa353
Jaa artikkeli Twitterissä
Samaan aikaan kun virkamiehet, tutkijat ja poliitikot pähkäilevät ilmastonmuutoksen torjumista Qatarin pääkaupungissa Dohassa, tiedotusvälineet kertovat toinen toistaan hälyttävämpiä uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Tuoreimpien selvitysten mukaan maailman lämpötilan nousun varorajaksi hyväksytty kaksi astetta on käytännössä jo karannut käsistä. Nyt puhutaan neljän, viiden asteen noususta tämän vuosisadan aikana.
Samaa tahtia muuttuu käsitys merenpinnan nousuvauhdista. Kun vielä vuonna 2007 hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että merenpinta nousee 20 - 59 cm tämän vuosisadan aikana, tuoreimmat arviot puhuvat jo metristä, jopa kahdesta.
Viime viikolla julkistettu Maailmanpankin arvio on, että meren pinta nousee puolesta metristä metriin vuoteen 2060 mennessä, ja vuosisadan loppuun mennessä jopa useita metrejä.
Meren pintaa nostavat sekä arktisten alueiden jääpeitteen ennakoitua nopeampi sulaminen että meriveden lämpölaajeneminen.
IPCC:n arviosta jäätiköiden sulamisen vaikutus jätettiin pois suuren epävarmuuden takia.
Olemme ja emme ole samassa veneessä
Merenpinta ei nouse tasajalkaa eri osissa maapalloa. Siksi netistä ei myöskään löydy yhtä karttaa, joka kuvaisi vaikkapa yhden metrin merenpinnan nousun vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Merenpinnan nousuvauhtiin vaikuttavat muun muassa merivirtaukset, veden suolapitoisuus ja vaihteleva lämpötila sekä maankuoren muodot ja muodonmuutokset.
Tutkijat ovat löytäneet niin sanottuja hotspoteja, eli erityisen suuressa vaaravyöhykkeessä olevia paikkoja. Monet näistä sijaitsevat tiheästi asutuilla alueilla Aasiassa ja muualla kehitysmaissa.
Euroopan hotspot on Alankomaat, jonka asukkaista kaksi kolmasosaa asuu merenpinnan alapuolella. Alankomaat käyttääkin satoja miljoonia euroja vuodessa ikivanhojen tulvasuojiensa parantamiseen sekä uusien rakentamiseen. Maa on myös edelläkävijä kelluvien asuntojen rakentamisessa, jotka nousevat ja laskevat merenpinnan mukana.
Tummansinisellä merkityt alueet jäävät veden alle, jos merenpinta nousee metrin verran.Yle Uutisgrafiikka
Tutkijat julistivat myös Yhdysvaltojen itärannikon hotspotiksi vain kuukausia ennen kohtalokkaan Sandy-hirmumyrskyn iskemistä juuri tuolle alueelle. Viime kesäkuussa Floridassa sijaitseva St. Petersburgin geologinen tutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan merenpinta itärannikolla North Carolinasta Bostoniin kohoaa muuta maailmaa nopeammin.
Laitoksen tutkijan Asbury Sallengerin mukaan meriveden nousu yhdellä metrillä maailmanlaajuisesti merkitsisi New Yorkille sitä, että vakavat tulvat olisivat todennäköisiä kolmen vuoden välein sen sijaan, että niitä nykyisellään sattuu noin yksi vuosisadassa.
Myös Bangladeshissa ja monissa muissa alaville alueille rakennetuissa miljoonakaupungeissa Aasian köyhimmillä alueilla merenpinnan kohoaminen on elämän ja kuoleman kysymys.
Vielä kirjaimellisemmin näin on pienissä saarivaltioissa, jotka nousevat usein vain metrin parin verran merenpinnan yläpuolelle. Esimerkiksi Tyynellämerellä sijaitseva sadan tuhannen asukkaan Kiribati on jo ostanut maata Fiji-saarilta siirtääkseen väestöä hukkuvilta saarilta pois.
vierailija
ei ollut. Nyt kun jäät sulavat, sulavesi voi olla kaikkea muuta luin juomakelpoista. Onko sitä selvitetty?
vierailija
Aloituksen uutinen on älytön. Tyypillinen esimerkki propagandasta. Pelottelua. Kaikkien jäätiköiden sulaminen ei ole millään tavalla realistinen skenaario. Sitä ei kukaan ennusta eikä se ole mukana missään ilmastonmuutosmalleissa. Lisäksi on itsestään selvää, että kaikkien jäätiköiden sulaminen olisi katastrofaalista. Miksi se on uutinen? Miksi kukaan viitsii tehdä asiasta artikkelin?
Ehdotan tässä lisää "fiksuja" otsikoita tulevaisuuden uutisjuttuihin:
- Kuun putoaminen maan pinnalle olisi katastrofaalista
- Auringon sammuminen olisi katastrofaalista
- Kaiken veden haihtuminen avaruuteen olisi katastrofaalista
- Homozombien nousu kuolleista olisi katastrofaalista - mittakaava ratkaisee!
Ehdotan tässä lisää "fiksuja" otsikoita tulevaisuuden uutisjuttuihin:
- Kuun putoaminen maan pinnalle olisi katastrofaalista
- Auringon sammuminen olisi katastrofaalista
- Kaiken veden haihtuminen avaruuteen olisi katastrofaalista
- Homozombien nousu kuolleista olisi katastrofaalista - mittakaava ratkaisee!
vierailija
Ilmastokatastrofiuutiset ovat vain propagandaa jolla yritetään höynäyttää tyhmimpiä suopeiksi ilmastoverotukselle. Sääli vain etteivät tyhmimmät tätä itse tajua
vierailija
Suomen järvet on kaikkea muuta kuin juomakelpoista.
vierailija
Riippuu järvestä. Mun mökkijärvi on juomakelpoinen.
vierailija
Ai, tarkoitat sitä, kun ne ensin alkoivat sulaa etelästä ja saamelaiset siirtyivät purjehtijoiden ja hiihtäjien edestä pohjoiseen?
vierailija
Kun isosta jäävuoresta lohkeaa viipale, synnyttää se vastarannalle tsunamiaallon. Onhan se helposti isokin katastrofi.
vierailija
Mannerjää suli ensin rannikolta ja saamelaiset asuttivat Lapin kulkemalla merenrantaa pitkin pohjoiseen. Saamelaiset eivät missään vaiheessa asuttaneet nykyisen suomen eteläosia. Saamelaiskulttuuri keskittyi Lappiin ja Kainuuseen ja siellä se elää edelleen.
vierailija
Saamelaiset kulkivat Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen.
vierailija
Niin varmaan, kun se rannikko on jyrkkää vuoristoa.
vierailija
Olisivatko käyttäneet veneitä?
vierailija
On totta, että Norjan rannikko on vuoristoista. Juuri sen takia Norjassa ei edelleenkään asu ketään. Ainakaan rannikolla eikä keskellä maata, joka on myös vaikeakulkuista. On ilmeisesti myöskin totta, että mannerjää suli ensimmäiseksi Tampereen päältä ja niinpä saamelaiset ovat alkuperäisiä nääsvillen asuttajia. Sitä ei kukaan tiedä miten he sinne päätyivät koska jäätikkö ei tosiaan sulanut reunoilta keskelle päin, vaan juurikin toiseen suuntaan. Saattaa olla, että protosaamelaiset osasivat lentää ja lensivät jäätikön yli Tampereelle muodostuneeseen sulaan laaksoon kulttuuriaan perustamaan. Olisiko tässä pohja enkelitarinoilla?
vierailija
Ehkä, sellaisia nahkaveneitä, joita tanskalainen maajussi Frank kerran teki. Sanoi nähneensä niitä Norjassa.
vierailija
Ei kun siellä on ollut saaria, se Ancylusjärvi ja rantakivet näkyvät yhä.
vierailija
Kari Rydmanin blogista lainasanoja, kun ei linkki kelpaa Otavamedialle.
"Nyt on tiedotusvälineissä puhuttu paljon Itämerestä, ja jos Suomi on silmälle kaunis ja tiedon suhteen suorastaan kiihottava, kyllä meidän meremme Itämeren muinaisvaiheitten nimetkin ovat suurenmoisia. Ensin oli tietysti kylmä jäätikön rajaama Balttilainen jääjärvi, mutta sitten meidän meremme alkoi muodostua. Yoldia-meri oli auki Atlantille Ruotsin suurten järvien kautta. Sitten yhteys hetkeksi katkesi, ja syntyi iso Ancylus-järvi. Ja kun maa pohjoisessa yhä kohosi, tie Atlantille aukeni Tanskan salmien kautta, ja niin syntyi vihdoin Litorina-meri. Sekin sai nimensä pienestä kotilosta, kuten edeltäjänsäkin. Ja sen jatkumossa elämme yhä.
Olin jo poikana lukenut näistä muinaisvesistämme, ja niiden nimetkin iskivät syvälle tajuntaani. Mutta sittenpä riemu syntyi, kun vanha limnologiprofessori Heikki Järnefelt näytti minulle Lohjan maastoista Litorina-meren rantatöyrästä. Mielikuvitus alkoi laukata. Peltojen, niittyjen ja lehtojen sijaan näin meren aaltojen murtuvan kivikkotöyrääseen, ja jos oikein pinnistelin, saatoin nähdä niemen taakse katoavan kalastajan verkkoineen ja haapioineen.
Löysin netistä vajaan parin vuoden takaisen Susanne Åbergin kirjoittaman gradun kiintoisine karttoineen ja kuvineen. Sen nimi on "Litorinameren ylin ranta Suomessa", ja siitä nappasin tämän jutun alussa olevan havainnekuvan muinaisrannan rakenteesta.
En enää asu meren rannalla, mutta onpa tämä Vanajan auvoinen, historiallinen ja uljas hämäläinen suurjärvikin kokenut melkoisia muutoksia olemassa olonsa aikana. Sitä ympäröi melkoinen määrä veden koskemattomia ylänteitä, ja korkeimmillaan sen pinta järvenä oli 1800-luvun puolivälissä. Näitäkin ei enää ihan muinaisia rantatörmiä täällä helposti näkee kahden tai kolmen metrin korkeudella nykyisestä vedenpinnasta. "Merikortti" kertoo lisää kiinnostavia asioita. Vanajanselän pohjasta iso osa on aika tasaista, ja noin 14 metrin syvyistä. Sen poikki kulkee sitten veden peitossa sen suuren harjun juonne, joka alkaa Lempäälästä, kohoaa korkeuksiin Sääksmäessä historiallisesti kiihottavana Rapolanharjuna, ja nousee sitten Hämeenlinnan päässä uudelleen näyttäviin mittoihin.
Kaikki tämä pitää yllä uteliaisuuden sammumatonta liekkiä. Mitä enemmän tietää, sen vahvemmin kokee."
vierailija
Ja ne hurjat tuulet johtui tietysti siitä, et joku tarvitsi taas enemmän korvausilmaa---
vierailija
Selitäpä nyt ihan omin sanoin mikä pointti tuolla viestillä oli ja mihin se liittyy ja mitä siitä pitäisi oppia.Ja ne hurjat tuulet johtui tietysti siitä, et joku tarvitsi taas enemmän korvausilmaa---
vierailija
Eikai me sille mitään mahdeta, jos joku haluaa kokeilla omia systeemeitään? Tekee sen sen jokatapauksessa. Korvausilmaa ne kaikki tarvii, mutta mistä, sen näkee vasta myöhemmin - ehkä vasta viikon päästä meillä?
Mut ikinä ei voi tietää:
https://www.is.fi/tiede/art-2000000584035.html