Jaahas. Taitaa se minun rajani mennä tässä.

  • Viestiketjun aloittaja pph
  • Ensimmäinen viesti
se toinen pph
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja se toinen pph:
Mä en kyllä oikeesti ymmärrä, kait nää asiat puhumalla selviää? Nyt vaan sopimaan vanhemman kanssa kasvatuskeskusteluaika ja sitten härkää sarvista kiinni. Oletko koskaan osallistunut koulutukseen jossa opetellaan asioiden puheeksi ottamista ja käsittelyä? Jos olet, käytä niitä kikkoja, joita siellä opetettiin.

Aina olen asioista selvinnyt vanhempien kanssa puhumalla (lähes 15v), ja aina on kekeistty yhdessä ratkaisut, vaikka kyllä ne vaatimukset joskus ei ole ollenkaan lapsen edun mukaisia.
Siis juu toki selviää, ja aina on tähän mennessä selvinnyt.
Mutta ainahan sitä voi yrittää asettaa seuraavan säännön.
Minä pidän kiinni ryhmäni toimintaperiaatteista. Niistä toki joustetaan jos syytä löytyy ja mikäli jollakin on varteenotettava ja hyvä parannusehdotus.
Ei meillä isoja skismoja ole ollutkaan, kunhan tässä hymistelen noille vanhempien "toiveille" :)
Joo hokasin tän sitten itsekin noista sun muista viesteistä.

Semmoistahan tämä työ joskus on, kun me ihmiset ajatellaan asioita erilailla. Saahan sitä toiveita esittää... tai niikuin yks kouluttaja aina sanoo: Ai sinusta olisi kiva, että asia pitäisi tehdä niin... mutta jos nyt kuitenkin tehtäisiin näin, kun tämä toimintamalli on enemmän lapsen edunmukainen, ja olemme huomanneet sen toimivan myös teidän lapsenne kohdalla.
 
Jep... Kerran näin leikkipuistossa kun n. 6v poika oli äitinsä kanssa ALASTI leikkimässä... kun "tuo Matti ei halunnut tänään pukea päälle" :headwall:

Tais tulla pojalle kylmä, oli kuiteski jo syksy aika pitkällä vaikka aurinko paistoikin...
 
o
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Ymmärrän hyvin. :hug:

Minäkään en jaksanut tuota alaa. Tosin eri syistä. Eräs lapsi ei halunnut lähteä kotiin tms. ja puri minua käsivarteen toppatakin läpi, meni iho rikki asti, verta jne. Lapsen vanhempi ei uskaltanut tulla portista hakemaan lasta, joten jouduin kantamaan jo miltei kouluikäisen lapsen vanhempansa luo ja portin yli, kunnes vihdoin sain hänen hampaansa irti minusta. Perheillä on ongelmia, joten lapsilla on ongelmia, eikä niihin voi/saa puuttua. En kestä pienten kyyneliä, kun ainut sukkapari menee rikki, en sitä, että maanantaiaamuna joku syö 4-5 lautasellista puuroa, koska viikonloppuna ei ole kotona ollut tarpeeksi ruokaa... En jaksanut, en.
Kyllä kai perhepäivähoitajallakin on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos havaitsee tuollaista?
 
mie
Alkuperäinen kirjoittaja hauskaa keskiviikkoa!:
..aikasemmin kirjoitin tossa että mitä perhepäivähoitajat ottaa yhdestä lapsesta kuukaudessa,paljonko sinä esimerkiksi?sori,en nyt itse aiheeseen mitään mutise =)
tampereella ja otan 630e/kk täyspäiväisestä hoitolapsesta. jää vanhemmalle halvemmaksi silti kun tarhaan veisi. täällä kuntalisä yksityiseen hoitoon.
 
Non compos mentis
Alkuperäinen kirjoittaja o:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Ymmärrän hyvin. :hug:

Minäkään en jaksanut tuota alaa. Tosin eri syistä. Eräs lapsi ei halunnut lähteä kotiin tms. ja puri minua käsivarteen toppatakin läpi, meni iho rikki asti, verta jne. Lapsen vanhempi ei uskaltanut tulla portista hakemaan lasta, joten jouduin kantamaan jo miltei kouluikäisen lapsen vanhempansa luo ja portin yli, kunnes vihdoin sain hänen hampaansa irti minusta. Perheillä on ongelmia, joten lapsilla on ongelmia, eikä niihin voi/saa puuttua. En kestä pienten kyyneliä, kun ainut sukkapari menee rikki, en sitä, että maanantaiaamuna joku syö 4-5 lautasellista puuroa, koska viikonloppuna ei ole kotona ollut tarpeeksi ruokaa... En jaksanut, en.
Kyllä kai perhepäivähoitajallakin on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos havaitsee tuollaista?
Koulutus pph, mutta töissä olin päiväkodissa. Jotkut perheistä jo lastensuojelun asiakkaita, mutta huostaanotto on kallista jne. Likaista lasta ei saa pestä päiväkodissa, ei saa antaa edes siitä merkkaamattomien vaatteiden pinosta "uusia" lapselle tms. Päivästä päivään vain voimattomana katseltava sitä kamaluutta. Ja aikaa ei ole tarpeeksi.

Henkisesti liian rankkaa ainakin minulle, vaikea ummistaa silmiään epäkohdilta ja määräaikaisen sopparia ei sitten jatketa, kun niistä uskaltaa julkisesti jotain sanoa. Pyrin kunnanvaltuustoonkin, mutten päässyt. Olen yrittänyt ja jatkan yrittämistä, että kaikilla olisi parempi elämä.
 

Yhteistyössä