Ja taas kotiäitejä ja lastaan kotona hoitavia haukutaan. Työmme on velttoilua nyt!

["vieras"]

Mikäs sä sit olisit?

Tietenkin työtön. Suomeksi sanottuna lusmu. Siis jos hoidattaisin muksut muualla ja itse olisin kotona. En tarkoittanut että kaikki työttömät on lusmuja, herneet pois nenästä.

 

["vieras"]

Pidän viimeistään sitten, kun vauva syntyy. Sitten mulla on kotona vauva ja kaksi isompaa lasta. Syksyllä kotona on vain vauva, kun isommat on koulussa ja eskarissa - kyllä kotiäitien lapsetkin käy koulua, ap:lläkään ei varmaan ole kaikki lapset ikähaarukassa 1-9 v kotosalla 24/7 :xmas:

Nyt olen äitiyslomalla oleva opiskelija, joka hoitaa keskimmäisen lapsensa pääasiassa kotona, käyden koulussa aika ajoin hoitamassa opintoihin liittyviä velvollisuuksia. Äitiyslomallakin suoritan kyllä ainakin yhden kurssin, ehkä myös yhden harjoittelun. Mihin kategoriaan kuulun? Väliäkö sillä.

Aivan. Olet sitten vauvan synnyttyä kotiäiti, mun mielestä. Et sitten saanutkaan koulua alta pois ennen vauvaa

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26242950]Tietenkin työtön. Suomeksi sanottuna lusmu. Siis jos hoidattaisin muksut muualla ja itse olisin kotona. En tarkoittanut että kaikki työttömät on lusmuja, herneet pois nenästä.[/QUOTE]

Kuka täällä nyt on työtön? Sinä et ole, Kotona Kirves Kädessä ei ole, enkä minä ole. Joten mihin tämä työttömyyspuhe liittyy?

 

[Big Bang Theory]

[QUOTE="vieras";26242934]Sinähän se varsinainen selvännäkijä olet. Työt alkaa klo 11
Jos mä olisin työttömänä kotona ja muksut olisi hoidossa niin en mä hyvänen aika kutsuisi itseäni kotiäidiksi [/QUOTE]

niin olisit työtön työnhakija kotona? Eli äiti lapsellesi kotona -> kotiäiti

 

["vieras"]

Tällä palstalla toisten hyväksyntä on unohtunut jo kauan sitten. Miten paljon kotiäidit haukkuvat työssäkäyviä äitejä, milloin haukutaan imettävät ja milloin korvikkeen antajat, huonot ammatit listataan joka viikko ja samoin kaikki maailman kamalimmat nimet yms.

Tässä suomen tilanteessa myös kritiikki kotiäitiyttä kohtaan kasvaa ja sitä ei voi välttää. Meidän naisten panosta kun tarvittaisiin myös työelämässä. Onhan 3v pitkä aika. Ja sitten kun tietää, että on naisia, jotka eivät koskaan mene työelämään ( yleensä ne ovat muuten niitä, jotka nostavat tämän kaltaisen metelin tekemisistään )

Minä en ole koskaan haukkunut palstoilla työssäkäyviä äitejä, en ole haukkunut imettäviä enkä korvikkeen antajia, en ole haukkunut ammatteja enkä myös koskaan nimiäkään ole haukkunut. Miksi siis pistät tuon kaiken kotiäitien niskaan?

Minulla on selvät suunnitelmat sille milloin menen työelämän ja miten. Olen opiskelut ylioppilaaksi ja minulla on ammattikorkeatutkinto. Olen mielipiteltäni yleensäkin hyvinkin ymmärtäväinen ja diplomaatinen. En koskaan hauku kenenkään valintoja ja toivoisin samaa muilta. Kotiäitien halveeraaminen on suututtanut minua aina. Puolustan kotiäitejä kuitenkin muita halveksimatta.

Näissä äiti-ihmisten keskustelupalstoilla on todella ilkeitä ihmisiä. Paskaa lentää varmasti työäitien niskaan, mutta niin lentää meidän kotiäitien niskaan myös. Se on todella valiatettavaa! Meidän äitien pitäisi pitää yhtä! Ajattelemmehan kaikki lasten parasta. Ei ole vain yhtä tapaa kasvattaa lapsia.

 

[säpäle harmaana]

Kai ihmisillä saa olla mielipiteensä? Jos jonkun ukkelin mielestä kotiäitiys on velttoilua, niin so what. Nauretaan sille jos ollaan eri mieltä, eikä aleta selittämään jotain maailman rankimmasta työstä jota pitää AR-VOS-TAA, itkupotkuraivareiden uhalla.

Mä ainakin koen kotona olon lomailuksi. Mun mielestä kotiäitinä olo on helppoa kuin heinänteko. Kiire on itsetehtyä, ei aikatauluja joita pitää noudattaa (paitsi tällä kertaa tulee olemaan sen verran, että esikoinen on koulussa ja keskimmäinen menee eskariin, mutta taaperon ja vauvan kanssa ei aikoinaan ollut mitään aikatauluja joiden mukaan piti mennä). Jos väsyttää, lepään. Saan tehdä asioita ihan omassa tahdissa ja oman fiiliksen mukaan. Se ei onnistu töissä tai opiskellessa, vaan ulkopuoliset tahot ikäänkuin määrää sen, milloin mun pitää herätä, tehdä mitäkin, ja milloin sopii levätä.

Joo, minuakin tuo juttu lähinnä nauratti.

Kyllähän monessa palkkatyössäkin saa ihan itse tehdä asioita omaan tahtiin, vaikka yöllä jos siltä tuntuu. Vai onko sellaiset työpaikat myös velttoilua?

 

["vieras"]

niin olisit työtön työnhakija kotona? Eli äiti lapsellesi kotona -> kotiäiti

Et ole tosissasi. Makaisin kotona päivät ja lapsi olisi hoidossa niin olisin kyllä kaikkea muuta kuin KOTIÄITI. Kyllä se menisi hienosti sanottuna kotirouvan puolelle. Mun mielestä kun sen kotiäidin pitää tehdä muutakin kuin maata kotona ja olla äiti. Jos lapset kuuluu tuohon yhtälöön vain iltaisin niin kaukana varsinaisesta kotiäitiydestä se olisi. Toki sitten voisi isoon ääneen mainostaa kaksplussalla että kyllä tämä kotiäitiys on sitten niiiiiiin leppoisaa kun ei olisi edes ketään hoidettavia kotona

Työttömällä en tarkoittanut erityisesti ketään, se oli yleinen heitto tuohon että jos itse on kotona ja muksut hoidossa niin ei se kyllä kotiäitiyttä sanan varsinaisessa merkityksessä ole.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

[QUOTE="vieras";26242950]Tietenkin työtön. Suomeksi sanottuna lusmu. Siis jos hoidattaisin muksut muualla ja itse olisin kotona. En tarkoittanut että kaikki työttömät on lusmuja, herneet pois nenästä.[/QUOTE]

En mä oo työtön.

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26242956]Aivan. Olet sitten vauvan synnyttyä kotiäiti, mun mielestä. Et sitten saanutkaan koulua alta pois ennen vauvaa [/QUOTE]
En halunnut saada koulua alta pois. Jätin tietoisesti ja tarkoituksella yhden harjoittelun ja tentin tekemättä, koska a) haluan nauttia opiskelijaetuuksista äitiyslomalla - parin euron lounaat esimerkiksi on aika kiva juttu jos en aina jaksa kokata, samoin opiskelijahintaiset bussi- ja junaliput, b) mielummin haen töitä vastavalmistuneena, kuin n. vuosi sitten valmistuneena, ja c) mielummin suoritan harjoittelun työn ohessa ja oman aikatauluni mukaan palkallisena, kuin palkattomana "oikeaan aikaan". Plus vielä se tosiseikka, että harjoittelupaikat raskauden aikana olivat hyvin rajalliset, eikä niistä löytynyt kahta mua kiinnostavaa modaliteettia (yhden harjoittelun tein raskausaikana, toisen jätin väliin). Tarkkaan mietitty taktinen veto siis. Vaikka sä tietty pian toteat ihan jotain muuta, perskärpänen...

 

[Big Bang Theory]

[QUOTE="vieras";26242990]Et ole tosissasi. Makaisin kotona päivät ja lapsi olisi hoidossa niin olisin kyllä kaikkea muuta kuin KOTIÄITI. Kyllä se menisi hienosti sanottuna kotirouvan puolelle. Mun mielestä kun sen kotiäidin pitää tehdä muutakin kuin maata kotona ja olla äiti. Jos lapset kuuluu tuohon yhtälöön vain iltaisin niin kaukana varsinaisesta kotiäitiydestä se olisi. Toki sitten voisi isoon ääneen mainostaa kaksplussalla että kyllä tämä kotiäitiys on sitten niiiiiiin leppoisaa kun ei olisi edes ketään hoidettavia kotona

Työttömällä en tarkoittanut erityisesti ketään, se oli yleinen heitto tuohon että jos itse on kotona ja muksut hoidossa niin ei se kyllä kotiäitiyttä sanan varsinaisessa merkityksessä ole.[/QUOTE]

en minä ole ainakaan oikea ihminen määrittelemään kenenkään kotiäitiyttä. Jokainen tehkööt miten parhaaksi näkee.

 

["vieras"]

En halunnut saada koulua alta pois. Jätin tietoisesti ja tarkoituksella yhden harjoittelun ja tentin tekemättä, koska a) haluan nauttia opiskelijaetuuksista äitiyslomalla - parin euron lounaat esimerkiksi on aika kiva juttu jos en aina jaksa kokata, samoin opiskelijahintaiset bussi- ja junaliput, b) mielummin haen töitä vastavalmistuneena, kuin n. vuosi sitten valmistuneena, ja c) mielummin suoritan harjoittelun työn ohessa ja oman aikatauluni mukaan palkallisena, kuin palkattomana "oikeaan aikaan". Plus vielä se tosiseikka, että harjoittelupaikat raskauden aikana olivat hyvin rajalliset, eikä niistä löytynyt kahta mua kiinnostavaa modaliteettia (yhden harjoittelun tein raskausaikana, toisen jätin väliin). Tarkkaan mietitty taktinen veto siis. Vaikka sä tietty pian toteat ihan jotain muuta, perskärpänen...

Ihanaa raskausajan hormonien heittelyä kun näet perskärpäsiä ilmeisesti jo joka paikassa

 

[Turkilmas]

Hahaa, minäpäs olenkin lusmujen lusmu. Itse asiassa taidan olla kaikkien lusmulorvijoiden äiti . Aloitin lusmuilun jo puolessa välissä (vähän ennenkin) kuopuksen raskautta, jäämällä sairaslomalle työstäni. Enkä sitten enää palannutkaan työelämään, vaan jäin äitiyslomalle.

Äitiysloman jälkeen jatkoin lusmuilua hoitovapaalla. Työelämään siirryin vasta kun poika oli 2v 4kk ja siinä vaiheessa mieheni siirtyi lomautettuna lusmuilemaan.

Kunniallisena olin melko tarkkaan vuoden ja miehenikin lopetti lusmuilunsa keväällä. Kuopus meni silloin hoitoon.

Mutta eipä mitään. Kunniallinen elämä ei maistunutkaan ja niinpä tein sen kaikkein törkeimmän lusmuilun muodon: jäin työttömäksi ja (voi luoja) kuopus on osa-aikaisessa hoidossa.

Jos en osaisi olla ymmärtäväinen itseäni kohtaan ja jos palstan mielipide vaikuttaisi elämääni, niin todennäköisesti olisin jo aikoja sitten rakentanut itselleni rovion ja kutsunut palstalaiset sytyttämään sen

 

[fifiia]

en minä ole ainakaan oikea ihminen määrittelemään kenenkään kotiäitiyttä. Jokainen tehkööt miten parhaaksi näkee.

Miksi se ylipäätään pitää määritellä, kertooko se loppujen lopuksi paljon jos minä sanon olevani kotiäiti, entä töissä käyvä/töitä tekevä äiti, töitä tekevä kotiäiti, mikä tai kuka on uraäiti, äitiys silloin ura?

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26243031]Ihanaa raskausajan hormonien heittelyä kun näet perskärpäsiä ilmeisesti jo joka paikassa [/QUOTE]
No voi olla että näen harhoja

Yksi harmaa perskärpsy on vaan aina jaksanut hokea tuota "oot työtön!"- juttua viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Sori jos se et ollutkaan sinä :flower:

 

["vieras"]

Olen kotiäiti (lapset 2v ja 4v) ja mua ei itseasiassa pätkääkään hetkauta mitä muut ajattelee. Ajatelkoot vapaasti, että lorvin. Mua ei oikeasti rasita ollenkaan muiden mielipiteet. Ottakaa muukin vain tällainen asenne, mikäli kykenette Elämä on paljon helpompaa silloin, kun ei stressaa siitä, mitä naapurin Maija ja Pentti nyt ajattelevat.

 

["vieras"]

No voi olla että näen harhoja

Yksi harmaa perskärpsy on vaan aina jaksanut hokea tuota "oot työtön!"- juttua viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Sori jos se et ollutkaan sinä :flower:

Käsittääkseni olet ollut kotona ja opiskelemassa joten miksi olisin hokenut vuodesta toiseen?

 

["vieras"]

Hahaa, minäpäs olenkin lusmujen lusmu. Itse asiassa taidan olla kaikkien lusmulorvijoiden äiti . Aloitin lusmuilun jo puolessa välissä (vähän ennenkin) kuopuksen raskautta, jäämällä sairaslomalle työstäni. Enkä sitten enää palannutkaan työelämään, vaan jäin äitiyslomalle.

Äitiysloman jälkeen jatkoin lusmuilua hoitovapaalla. Työelämään siirryin vasta kun poika oli 2v 4kk ja siinä vaiheessa mieheni siirtyi lomautettuna lusmuilemaan.

Kunniallisena olin melko tarkkaan vuoden ja miehenikin lopetti lusmuilunsa keväällä. Kuopus meni silloin hoitoon.

Mutta eipä mitään. Kunniallinen elämä ei maistunutkaan ja niinpä tein sen kaikkein törkeimmän lusmuilun muodon: jäin työttömäksi ja (voi luoja) kuopus on osa-aikaisessa hoidossa.

Jos en osaisi olla ymmärtäväinen itseäni kohtaan ja jos palstan mielipide vaikuttaisi elämääni, niin todennäköisesti olisin jo aikoja sitten rakentanut itselleni rovion ja kutsunut palstalaiset sytyttämään sen

Oi luoja, MIKSI te olette noin heikolla itsetunnolla varustettuja? Naurakaa itsellenne niin elämäkin olisi ehkä helpompaa. Minä olen lusmuillut jo vuosikaudet ja silti voin hymyssä suin jauhaa täällä lusmuamisesta ja nauraa itsellenikin. En ole heti itkemässä että "nyyh, nyt mua sanottiin lusmuksi, pitääpä vetää överiksi" Itse makasin puolesta välistä raskautta täydellisessä vuodelevossa, olin kotona jälleen pari vuotta muksujen kanssa tehden samalla osa-aikatöitä ja niitä olen jatkanut tähän päivään saakka eikä ole aikomustakaan tehdä muuta. Nytkin mies vei toisen aamulla hoitoon ja olen vaan lusmunnut tähän saakka kunnes menen töihin. Ja silti voin todellakin puhua täällä lusmuamisesta ilman että vetäisin hernettä nenään vaikka lusmuan ITSEKIN. Ou gaad..ja myös mun mies on ollut lusmuamassa kotona, tosin ihan koti-isänä

 

["Kotiaiti"]

Olen ollut kotiaitina, lastenhoitajana, kodinhaltijana (ruokapuoleen en koske, mieheni tekee sen,mutta keittioapulaisen tyot kyllakin kuuluvat minulle)puutarhurinamme,yleiskoneenamme jo 15v ajan ja kiireisempaa ja rnakempaa minulle on kuin noin 8h tyossa kayvanan, silla kotiintulo tasapainottaa tyossakayntia ,minulle ei ole taukoja eika ruokatunteja itselleni.Omia harrastuksia ei myoskaan ole kosin ulkopuolella ja olen perheeni kaytettavissa 24:24 h.Nautin tyostani suunnattomasti, rahaa ei tyosta saa penniakaan, enka ole koskaan saanut tassa roolissa avustuksia tai tuki,a joten en osta uusia vaatteita tai kenkia kuin silloin kuin edelliset hajoavat, en kuluta (ei meikkeja tai ihonhoitotuotteita lahes ollenkaan) kuin minimin.Se minka ostamme on tarpeellista, viikkolehdet luen netista tai saan vanhoina kavereiden kierratysringista.
En kaipaa muuta. Kasvatan omat lapseni itse, ajan heidat autolla kouluun ja haen sielta Valvon laksyt ja kuulustelen paivittaisiin kokeisiin laksyt. Olen lasteni elamassa nyt, olemme perheena tiivis ja onnellinen, lpaseni viihtyvat kotona keskenaan perheemme kesken, kaduilla tai ulkona ei kukaan kuljeskele. Menemme yhdessa minne menemmekin. Kavreita kay kylassa , jopa yokylassa, olemme suosittu perhe lastemme kavereiden keskuudessa, koska annamme aikaa toisillemme. Rahaa emme lapsille jaa viikko-tai kuukausirahana, sita saavat synttereinaan ja jouluina seka St Nikolasina.
Ylattavaa teille lukijoille kuulla etta lapsemme ovat jo 15v 12v ja 10v....Olen siten yha kotona ,koska haluamme antaa lapsillemme turvallisen lahtokohdan elamaan, turvallisen nurkan mihin palata kun ja jos nuorena iakuisena on vaikeaa.Luottoihmisen, kaveritasoista suhdetta meilla ei ole olemme vanhempia auktoriteetilla, vaikka "leikimmekin " lastemme kanssa paljon.

Taalla valitetaan jopa vain kolme vuotta palkalla kotona olevien aitien kotonaolon olevan haaskausta+ kateellisen, vahemman lapsiystavallisen ihmisen puhetta sanon mina.Kuka aiti tai isa ei haluaisi kasvattaa omat lapsensa itse. MINA TEEN SEN ILMAN PALKAA mielihyvin....Yksi elama edessa, yhden lapset ja et halua olla heidan kanssaan sita pineta aikaa jonka ovat vieressasi, et halua olla antamassa heille sinun nakemaasi kasvatusmenetelmaa....Kaikille on mahdollisuus ainakin ne tarkeat kolme ensimmaista vuotta olla kotona, joudut tietenkin olla epaitsekas kenties lahes rahaton, mutta tarkea osa lapsen ja aikuisen symbioosista koostu ensimmaisina vuosina.

Toki kasvaahan kaikista jopa laitoksissa kasvaneista aikuisia ihmisia, kyse olikin lahinna siita, kuinka paljon aikaa haluat antaa lapsellesi laittamatta itseasi etusijalle....Materiaali laitetaan ihmissuhteiden edelle...

 

[Moraalinvartija]

Minua tässä häkellyttää ainoastaan se, että kerta toisensa jälkeen saadaan naiset lankeamaan tähän hajota ja hallitse- ansaan.
TÄMÄN vuoksi naiset eivät tule koskaan saavuttamaan janoamaansa (itse)kunnioitusta, jota toisten valintoja halveksumalla niin kiihkeästi yritetään saavuttaa.

Mitä itse aiheeseen tulee, niin en laittaisi paljon painoarvoa tällaiselle ulostulolle kun idea on jo kertaalleen kaluttu ja sen jälkeen päätetty jättää toteuttamatta.

 

["vieras"]

Ei se ole työtä.

Se on elämää. Lapsiperheen elämää. Jonka moni hoitaa palkkatyön ohella.

Totta. Se on lapsiperheen normaalia elämää. Se ei ole työtä ja piste. Jos joku pitää sitä rankkana, miksi ihmeessä hankki lapsia? Itse ne on joka tapauksessa hoidettava.
Ja mielestäni vuosikausia kotona oleva on lusmu.

 

[Turkilmas]

[QUOTE="vieras";26243126]Oi luoja, MIKSI te olette noin heikolla itsetunnolla varustettuja? Naurakaa itsellenne niin elämäkin olisi ehkä helpompaa. Minä olen lusmuillut jo vuosikaudet ja silti voin hymyssä suin jauhaa täällä lusmuamisesta ja nauraa itsellenikin. En ole heti itkemässä että "nyyh, nyt mua sanottiin lusmuksi, pitääpä vetää överiksi" Itse makasin puolesta välistä raskautta täydellisessä vuodelevossa, olin kotona jälleen pari vuotta muksujen kanssa tehden samalla osa-aikatöitä ja niitä olen jatkanut tähän päivään saakka eikä ole aikomustakaan tehdä muuta. Nytkin mies vei toisen aamulla hoitoon ja olen vaan lusmunnut tähän saakka kunnes menen töihin. Ja silti voin todellakin puhua täällä lusmuamisesta ilman että vetäisin hernettä nenään vaikka lusmuan ITSEKIN. Ou gaad..ja myös mun mies on ollut lusmuamassa kotona, tosin ihan koti-isänä [/QUOTE]

Ihan tosi fiksu kommentti sulta, mutta hassua että kohdistit sen muhun. Tai no, hassua ja hassua. Ethän sä voi tietää paljonko täällä palstalla on lokaa lentänyt niskaani milloin mistäkin ja varsinkin työttömyydestäni. Jos en osaisi nauraa itselleni ja vähät välittää näistä palstailijoiden kommenteista, niin ihan oikeasti olisin aivan rikki ja loppu.

Kai sentään huomasit, että kommenttini oli tosiaan kieli poskella kirjoitettu ? Lähti naurattamaan kun tässä arvosteltiin kotiäitejä, heitä joilla lapsi on hoidossa ja itse on kotona ja myös työttömiä. Hokasin että mähän olen niitä kaikkia

 

["vieras"]

Kyllähän tää kotona olo on lepposaa. Velttoilu nyt on väärä sana kuvaamaan tätä, mutta helppoahan tämä on.
Tosin kyllähän kotiäitiydestäkin saa vaikeaa jos niin haluaa, mutta se on sitten se oma asenne.

Mä viihdyn kotona kolmen lapsen (kohta neljän kanssa) enkä koe tätä erityisen raskaaksi. Kavereita näkee huomattavasti useammin kuin töissä ollessa ja mikäs sen mukavampaa kuin seurata lasten kasvua.

Tää on just nimenomaan elämää, sitä minkä olen itse valinnut! Eihän tätä voi työksi sanoa. Työ on sitä minne menet olosuhteitten pakosta ja tienaat rahaa. Työ on sitä mihin mulla ei vielä vuoteen ainakaan ole kiire ja sitä missä odotan niitä vapaapäiviä jotta saan olla perheeni kanssa. Nyt ei tarvi vapaa päiviä odotella vaan voi nauttia joka hetkestä. <3

 

[_Pigeon_]

[QUOTE="vieras";26242873]

Ja oikesti, töissä ollessa lasten kanssa ei tehdä sitä samaa kuin kotona ollessa. Ei taatusti ulkoilla, askarrella yms muuta puuhailla samalla tavalla. Joka niin väittää, ei kyllä taatusti käy töissä. Ruoanlaittoon käytettävästä ajasta nipsaistaan ja useimmiten laatu käy puolivalmisteiden kontolle. Siivoamista ei samalla lailla kerrykään kun lapset leikkivät suurimman osan päivästä jossain muualla. Pyykkiä kertyy yhtä paljon. Mutta mä en ymmärrä miksi töissä käyvät äidit nostavat haloon kotitöiden tekemisestä, sehän on vaan velttoilua ja lusmuilua!!!

Ikinä ei lakkaa ihmetyttämästä, mikä tarve naisilla, etenkin äideillä, on toisiaan hutkia töistä ja äitiydestä.[/QUOTE]

Mä oon mennyt hoitoon reilu vuoden vanhana ja voin kyllä kumota väitteesi. Isäni teki päivätyötä ja äitini 3-vuorotyötä (Ai mutta anteeksi, hän on päiväkodissa töissä joten eihän sitä sun mielestä työksi lasketa ). Meillä ei todellakaan eineksiä syöty, vaan monipuolista kotiruokaa. Kyllä me ihan kotonakin kaikkea puuhailtiin kun yhdessä oltiin ja kun harrastuksia alkoi tulemaan oli vanhemmat niissäkin mukana. Koti oli siisti ja vaatteetkin puhtaita.

Kuten moni muukin on sanonut, ei kotiäitiys ole työtä, se on äitiyttä ja normaalia elämää. Kun käy töissä, on se siivoominen ja ruuan laitto odottamassa kun kotiin pääsee. Kyllä ne pölyt kerääntyy sinne kotiin, oltiin siä tai ei... Kotiäitinä voi ottaa rennommin niinä päivinä kun väsyttää, töissä ei varmaan katsota hyvällä jos menet sohvalle pitkällesi Voi käydä kahvittelemassa kaverilla, shoppailemassa jne ja muutenkin tehdä sen mukaan mitä huvittaa.

 

[yhx5]

Jos viiden lapsen yksinhuoltajuus ja kotona hoitaminen on velttoilua ni silloinhan perhepäivähoitajan työkin on velttoilua, siinä on vain 4 lasta. älytöntä paskanjauhantaa. suoraan sanottuna. Tuokin mies on hankkinu elintasomahansa lomamatkoillaan. Millon mä olen käynyt viimeksi edes kirjastossa ilman lapsia? aamusta iltaan+yöt hoidan lapsia. oksettavaa suoraan sanottuna. jos on yks laps ja kermalusikka perseessä ni voi laukoa suustaan tuollaista.

 

["arg"]

Se joka väittää ettei tää oo työtä niin voi tulla meille viikoks hoitamaan 4v, 3v, ja 1v. Ja kuunnella sitä jatkuvaa kitinää päivästä toiseen. Ja jos en kokopäivää tee hommia, niin koti on ku kaatopaikka. Eli turha väittää et tää olis jotai "lomailua".