Uutuuskirja: Marinin sisäpiirillä oli Nato-jäsenyyttä varten ”Operaatio Nipsu”
Uutuuskirjassa paljastetaan uutta tietoa siitä, millä tavalla pääministeri Sanna Marin lähipiireineen pohti Suomen Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022.
www.iltalehti.fi
Uutuuskirjassa paljastetaan uutta tietoa siitä, millä tavalla pääministeri Sanna Marin lähipiireineen pohti Suomen Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Vielä tammikuussa 2022 Marin totesi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, ettei jäsenyys tulisi toteutumaan sillä hallituskaudella (2019-2023).
Hän on kuitenkin kertonut jo aiemmin julkisesti, että hänen Nato-kantansa alkoi muuttua myönteiseksi jo ensimmäisen pääministerivuoden 2020 aikana.
Salla Vuorikosken kirjoittama uutuuskirja
Sanna Marin – Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY) avaa Marinin Nato-ajattelua enemmän.
Entinen erityisavustaja
Matti Niemi kertoi minulle keskustelusta, joka käytiin Marinin kanssa Kesärannan virka-asunnolla. Se ajoittui kesään 2021. Pääministerin kanssa pohdittiin, millaisia asioita tulevina vuosina pitäisi edistää.
”Sanna sanoi minulle, että hän on päätymässä johtopäätökseen, että Suomen tie on kohti Natoa. Hän kertoi ajattelevansa, että Suomesta pitäisi tehdä Naton jäsen, mutta se ei tulisi tapahtumaan kovin helposti tai nopeasti, Salla Vuorikoski kirjoittaa Matti Niemen kertoneen.
Kirjan mukaan Kesärannan keskustelussa kiintopisteeksi hahmotettiin SDP:n vuoden 2023 puoluekokous.
Siellä Sdp olisi voinut hyväksyä Natosta sellaisen myönteisen kannan, joka olisi mahdollistanut puolueen osallistumisen jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaan hallitukseen. Kyse oli siis Nato-jäsenyyden edistämisestä pienin askelin.
Sen verran vakavissaan asiaan suhtauduttiin, että Niemi myöhemmin luonnosteli Powerpoint-tiedostoon askeleita projektinedistämiseksi. Näkemäni tiedoston otsikko on Projekti Nipsu. Kabinetissa oli tuohon aikaan huviteltu jakamalla muumimeemejä, joten siitä maailmasta poimittiin samalla kirjaimella Naton kanssa alkava nimi, kirjassa kerrotaan.
Salla Vuorikoski on jututtanut kirjaan myös Marinin valtiosihteerinä työskennellyt
Henrik Haapajärveä.
Hän kertoi minulle samanlaisesta Nato-keskustelusta, jota hän kävi pienellä porukalla Marinin kanssa. Myös se ajoittui kesään 2021. Aikataulua pohdittiin. Haapajärven arvio oli, että Nato-jäsenyyden suuntaan liikkuminen veisi kaksi vaalikautta. ”Sanna toivoi nopeampaa”, hän muisteli minulle ja lisäsi: ”Loppuarvio taisi olla se, että jäsenyys olisi noissa oloissa vaatinut kirjausta hallitusohjelmaan ja koko ulkopoliittisen johdon tukea – eli 2024 valittavan presidentin Nato-myönteisyyttä.
Marin oli aikaansa edellä tässäkin.