..vähän samanlaista paniikkia ultrissa ennen IVF:ää, oon kertoillut tuskistani tuolla vanhoissa "IVF/ICSI tammi/helmikuussa pinoissa" (ei siis Part III, mutta ehkä II ja ainakin ekassa pinossa)
Mulla munikset otti spurtin just vikana kolmena päivänä. Ekassa ultrassa (kp 5, alotin Puregonin kp 1) löytyi toisella puolella vain 3 ja toisella 5 follia, joista isoimmat 8 mm. Lääkäri oli jo tästä aika hämmästynyt, odotti paljon paljon enemmän folleja mun luomukiertojen perusteella. Noh, annosta nostettiin 150 IU:sta 300 IU:een ja 4-5 päivän päästä 2.ultrassa tilanne oli SAMA. Olin ihan valmis lyömään hanskat tiskiin ja olin varma, että mun munikset on menny johonkin ennenaikaiseen vaihdevuosijumiin (vaikka lääkäri olikin ihan että ei se voi olla, koska mun fsh-taso on niin normi ja lh:kin ihan lähellä fsh:ta, mikä on siis hyvä juttu että ne on ns. tasoissa)...
Lisättiin kuitenkin Menopur mukaan coctailiin, muistaakseni 125 IU tai 150 IU ja SITTEN 3.ultrassa, joka oli sit 3 päivän kuluttua (jolloin alunperin mulla piti olla punktio...) mulla näkyikin sitten 6 +7 follia ja ne oli jo tosi hyvin kasvaneita. Varsinaisessa punktiossa sitten heti viikonlopun jälkeen löytyi 7 +8 rakkulaa (joista tosin vain 9 munasolua), mutta isoja olivat. Eli loppukirin olivat ottaneet - minkä tiesinkin fyysisten tuntemusten perusteella, koska muistan, että samana päivänä kun mulla oli masentava 2 ultra niin aloin tuntemaan että nyt ne tehtaat taisi vasta käynnistyä...
Täytyy kuitenkin todeta, että kovin iso annostus ei koskaan ole hyväksi munasolujen laadulle. Mun kohdallahan lopputulos ei ollut ihan onnellinen (km 5+0), mutta toisaalta, ymmärrän sua täysin ja kokonaan siinä, että haluat tietenkin, että hoidot saadaan edes tehtyä!!!! Muistan itse ajatelleeni tossa vaiheessa, että olis suorastaan lottovoitto päästä punktioon, minkä jälkeen olin onnesta sekaisin kun pääsin siirtoon...Ja siitä eteenpäinkin olin 3 viikkoa onnellinen.
Koeta jaksaa ja keskity positiivisiin ajatuksiin. Mä muistaakseni harrastin miehen kanssa ahkerasti seksiä ne kolme päivää ja ehkä päivittäiset orgasmit auttoi hieromaan munasarjoja, who knows. Nyt vaan malttia - luota lääkäriisi. Jokaisen meistä kroppa ja hormonitasot on erilaisia - mikä toimii toiselle, ei ehkä toimi toiselle. Jännityksellä odotan, miten mun käy nyt seuraavalla kerralla (uusi ivf maaliskuun lopussa alkavaan kiertoon, nyt palaudun km:sta).
Ainiin, se piti vielä sanomani, että olet ehkä löytänyt sen pinon "Munasarjat yhtäkkiä toimimattomat". Meitä on siis monta, joihin hormonistimulaatio ei olekaan purrut suunnitellusti. Usein siihen on syynä liian korkea fsh, mutta on myös ilmeisen paljon meitä, joilla ei ole mitään "näkyvää syytä" siihen, miksi lääkevaste ei ole hyvä. Tää ei nyt lohduttanut kauheasti, tiedän, mutta ehkä se lohduttaa, että meidän kaikkien kierrot on erilaisia ja seuraavassa kierrossa samaa ongelmaa ei ehkä olekaan. Se voi siis johtua mitä moninaisimmista syistä - mulla epäiltiin kovaa kuumetta, jonka sairastin edellisen kierron lopussa/piikittelykierron alussa. Mutta ei sitä nyt sitten tiedä, mikä siinä viime kierrossa mätti...
Nyt otat vaan rauhallisesti lääkärin määrämät annokset mahaan ja päivä kerrallaan. Omalla kokemuksellani voin vakuuttaa syvällä rintaäänellä, että munikset voi ottaa kasvupyrähdyksiä.
Tsemppiä ja iso halaus.
Olis se nyt kuitenkin mun mielestä ollut maailman epätodennäköisin ihme, että oltais 2,5 yrityksen ja tuloksettomien hoitojen jälkeen puuhasteltu kumin kanssa, se olis hajonnut ja tuloksena olis ollut neloset?!?