Tilttu Meillä lääkäri odotti 8 solua. (pitkä kaava) Seurannassa nähtiin 8-10 selvästi hyvän kokoista. 16 follia kerättiin ja 16 solua saatiin....olin aivan innoissani!! Pettymys olikin suuri, kun seuraavana päivänä vain 5 oli hedelmöittynyt. Yritin kuitenkin pitää mieltä toiveikkaana, vaikka vaikeaa se oli. Olin kuitenkin iloinen, että kerättäviä soluja oli löytynyt ja osa oli hedelmöittynyt; hoito siis toimi ja päätin, että ennemmin tai myöhemmin me se lapsi saadaan. (ennen olin pelännyt kaikkea mahdollista, mm. onko soluja lainkaan, tai onko ne hedelmöittymiskykyisiä) Kahden päivän päästä keräyksestä mentiin siirtoon....
Meinasin romahtaa, kun lääkäri ilmoitti, että soluja oli enää kaksi. Toinen siirretään ja toinen menee pakkaseen. Rukoilin lääkäriä siirtämään molemmat, mutta hän kieltäytyi jyrkästi (hyvä niin!!). Siirto kesti pitkään, mutta ei ollut varsinaisesti kivulias. Olin varma, että lääkäri oli tyrinyt siirrossa ja alkio ei olisi selvinnyt. En uskonut, että tärppi käy ja pitkästä, pitkästä aikaa päätin nauttia elämästä ja ystävien seurasta ja tein myös niin!
Testipäivän lähestyessä jomottelema mahakipu ilmoitteli itsestään... Sunnuntaina 11 päivää punktiosta digitestissä luki 1-2vko raskaana. Itkin onnesta ja mieheni enemmän huojennuksesta. Se toinen niistä kahdesta oli jaksanut jakaantua ja oli kiinni minussa...
Nyt porskutellaan puoltaväliä ja eilen rakenneultrassa pieni köllötteli tyytyväisenä...
Plussaonnea teille kaikille! Yrittäkää löytää usko ja luottamus onnistumiseen ja nauttikaa elämästä. Minä en siihen pystynyt.