IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

@krokus Minulle ainakin sanottu että illalla täytyy pistää.

 

Heippa
Mahtuisiko tänne vielä mukaan Joitakin tuttuja täällä onkin tuolta toisen ketjun puolelta. Meidän yritystä on kestänyt reilu vuosi. Minulla on 4 lasta, miehelle ensimmäinen. Viimeisen 9 kk aika olen raskautunut 6 kertaa, käytännössä tuossa 9 kk on vain yksi kk kun ei "tärpännyt" yrityksistä huolimatta.
Yksi oli todistetusti tuulimuna joka vuoti vk 6+2, pari muutaman päivän tuplaviivaa ja 3 4-5 viikolla myös itsekseen (onneksi) pois tulleita.
Tukena oli limakalvolle ja ovulaation tapahtumiselle hormonit (pergoveris ja ovitrelle) ja lisäksi nivestim viime kierrossa.
Tässä kierrossa oli limakalvo ja ovulaatio ihan omin voimin hyvä, nyt ovulaation jälkeen aloitin kortisoni ja terolutin ja nivestim. Kahdessa kierrossa siis ollut apuja.
Noh. Tulos on aina sama.
Pää on aivan tyhjä. Lääkkeillä tai ilman tulos on aina sama. Nyt ollaan keskitytty alkion kiinnittymisen tukemiseen. Toisaalta lääkäri väläytti että ei tuntuisi siitä ehkä kuitenkaan olevan kiinni kun kuitenkin tuonne 5+ viikolle on kestänyt. Eli olisiko soluissa vika...
Olenkin miettinyt että onko mun munasolut nyt kaikki ihan . Toki ikää on nyt 40, nuorin on 6 ja silloin raskauduin (nopeasti niinkuin aina).
Mies on vasta menossa tutkimuksiin, kun aloin sitä itse kyselemään. Ei siis tullut edes lääkärin toimesta.
En tiedä mitä ajatella enää. Olen tullut tulokseen että jos olisikin kiinnittymisestä kiinni niin siihen on lääkkeet. Nyt tuntuu ettei tähän ole mitään lääkettä.

Olen seurannut tätä ketjua tovin ja jännittänyt teidän vaiheita. Täällä on kovasti kokemusta ja siksi päätin heittää lusikkani soppaan. Lääkäri väläytti viimeksi että alkiokromosomitutkimus voisi olla aiheellinen kohdallamme. Silloinhan myös ivf olisi seuraava askel. Tosin jos solussa on vika niin eihän sekään tuo toivottua lopputulosta. En tosin tiedä vielä pystynkö jatkamaan..on tämä viimeisin pettymys vielä niin pinnassa.

Kiitos jos jaksoitte lukea. Kummasti helpotti tämä kirjoittaminen.

 

Heippa
Mahtuisiko tänne vielä mukaan Joitakin tuttuja täällä onkin tuolta toisen ketjun puolelta. Meidän yritystä on kestänyt reilu vuosi. Minulla on 4 lasta, miehelle ensimmäinen. Viimeisen 9 kk aika olen raskautunut 6 kertaa, käytännössä tuossa 9 kk on vain yksi kk kun ei "tärpännyt" yrityksistä huolimatta.
Yksi oli todistetusti tuulimuna joka vuoti vk 6+2, pari muutaman päivän tuplaviivaa ja 3 4-5 viikolla myös itsekseen (onneksi) pois tulleita.
Tukena oli limakalvolle ja ovulaation tapahtumiselle hormonit (pergoveris ja ovitrelle) ja lisäksi nivestim viime kierrossa.
Tässä kierrossa oli limakalvo ja ovulaatio ihan omin voimin hyvä, nyt ovulaation jälkeen aloitin kortisoni ja terolutin ja nivestim. Kahdessa kierrossa siis ollut apuja.
Noh. Tulos on aina sama.
Pää on aivan tyhjä. Lääkkeillä tai ilman tulos on aina sama. Nyt ollaan keskitytty alkion kiinnittymisen tukemiseen. Toisaalta lääkäri väläytti että ei tuntuisi siitä ehkä kuitenkaan olevan kiinni kun kuitenkin tuonne 5+ viikolle on kestänyt. Eli olisiko soluissa vika...
Olenkin miettinyt että onko mun munasolut nyt kaikki ihan . Toki ikää on nyt 40, nuorin on 6 ja silloin raskauduin (nopeasti niinkuin aina).
Mies on vasta menossa tutkimuksiin, kun aloin sitä itse kyselemään. Ei siis tullut edes lääkärin toimesta.
En tiedä mitä ajatella enää. Olen tullut tulokseen että jos olisikin kiinnittymisestä kiinni niin siihen on lääkkeet. Nyt tuntuu ettei tähän ole mitään lääkettä.

Olen seurannut tätä ketjua tovin ja jännittänyt teidän vaiheita. Täällä on kovasti kokemusta ja siksi päätin heittää lusikkani soppaan. Lääkäri väläytti viimeksi että alkiokromosomitutkimus voisi olla aiheellinen kohdallamme. Silloinhan myös ivf olisi seuraava askel. Tosin jos solussa on vika niin eihän sekään tuo toivottua lopputulosta. En tosin tiedä vielä pystynkö jatkamaan..on tämä viimeisin pettymys vielä niin pinnassa.

Kiitos jos jaksoitte lukea. Kummasti helpotti tämä kirjoittaminen.

Jos haluat kuulla tai kysyä jotakin alkion kromosomitutkimuksesta niin täällä yksi, jolla kokemusta siitä.

 

Kiitos vastauksista! Kyllä mä siellä klinikalla ajattelin, että selkeä yhteisymmärrys oli lääkärin kanssa pistosten ajankohdasta, mutta sitten kuitenkin aloin miettimään, että puhuinko nyt varmasti illasta vai ajatteliko lääkäri mahdollisesti mun pistävän aamuisin. Tämä epäilys itselle tuli jälkikäteen vaan siitä, kun nyt jarrupiikkien väliin jää vaan n. 12h, kun yleensä 24h. Mutta jos iltaisin pistäminen on yleinen käytäntö, niin varmasti asia on sitten ok.Ja uskoisin iltapistoksista olleen myös vastaanotolla puhetta, vaikka siitä nyt vähän epävarmaksi tulinkin.. sitä vaan näemmä pitää aina stressata jostakin Tuo ylimääräinen jarru siis määrättiin aamuksi, ja sen ajankohta on onneksi kirjallisena.

 

@krokus, iltaisin pistelin minäkin ja se taitaa tosiaan olla se käytäntö, ehkä sen takia lääkäriltä voi unohtua erikseen mainita.

@Momon Tervetuloa joukkoon ja pahoittelut vastoinkäymisistä!
Kyllä mäkin luulen että jos raskaus on kuitenkin useasti jotenkuten alkanut niin ei silloin ole kiinnittymisessä ongelmaa vaan jossain muualla. Mekin on mietitty alkiodiagnostiikkaa, mutta sitä varten pitäisi saada useampia blastoja että kannattaisi, ja meillä on solusaaliit olleet huononlaiset. Käsittääkseni ekassa hoidossa harvemmin tehdäänkään tuota tutkimusta, ellei ole tiedossa jotakin periytyvää ongelmaa.

Olen nyt tuon Pregnylin poistumista testaillut. Pistämisestä on 12 päivää ja vieläkin testit antaa haaleaa viivaa, tänään siis pp5. Voiskohan tuo jo olla muuttumassa oikeaksi plussaksi... ??

 

Täällä olikin jo kuulumisia odoteltu, lämmitti kovasti mieltä

Siirtoon päästiin, jeee Olipahan pitkä viikonloppu odotella ja tänään aivan paniikissa, että mitä jos se puhelin kuitenkin soi, ei onneksi
8 saadusta solusta 6 oli ollut kypsiä ja 4 hedelmöittynyttä! Yhden 2,5 pisteen alkion hain kyytiin tänään ja kolmea vielä jatkoviljellään, katsotaan pääsevätkö pakkaseen asti. Testipäiväksi 17.2.

@Lallastiina, kuulostaa aikas lupaavalta

 

@Haaveilija91 ootteko kunnallisella? Miten nihkeästi siellä alkavat tekemään kromosomitutkimuksia?
Tekeekö muuten kunnallinen alkiotutkimuksia ollenkaan?

Täällä tänään kp1, eli menkat alkoi ja tyhjä syli jatkuu..Ei tuonne autiomaahan mikään näytä tarttuvan..tai sitten pysyvän

Ei sitä kun uutta PAS tässä kuussa, jos se yksi ainokainen sieltä pakkasesta selviää...

 

@Milli-34 Jes, onnea siirrosta ja tsemppiä jännäilyyn! Toivottavasti saisitte jotakin pakkaseenkin. Meille ei muuten ole ikinä puhuttu alkioiden pisteyttämisestä mitään . Nytkin laitettiin vaan "hyvännäköinen blasto".

@lapsettomuuta10v Pahoittelut menkoista ! Nuo kierron ekat päivät on aina sellaista syvässä suossa rämpimistä, mutta kyllä siitä sitten taas noustaan. Onnea PASiin!

 

@Lallastiina minullakaan ei mitään käsitystä miten tuo pisteytys menee käsittääkseni alkio oli hyvän näköinen, mutta hieman vauhtiaan edellä, juuri ennnen siirtoa 10 soluinen ilmeisesti optimaalinen solumäärä 3-päiväisenä on 8?
Osaisiko joku kertoa enemmän näistä alkion luokituksista?

 

@Lallastiina ja @Momon jos haluatte liittyä luomaani Facebook-ryhmään alkiodiagnostiikasta niin laittakaa mulle yksityisviestiä niin lisään teidät. Meitä ei ole ryhmässä vielä kovin montaa niin ois tosi kiva jos löytyisi uusia jäseniä. Ei tarvitse olla hoidoissa vielä. Riittää että on ”kiinnostunut” hoidoista.
Se on totta, että alkiodiagnostiikkaan tarvitaan useita alkioita(aina blastokystejä) jotta testaus voitaisi tehdä. Muistelisin lääkärin sanoneen, että alle viittä näytettä eivät edes lähetä tutkittavaksi. On niin suuri riski, että niistä mikään ei olisi siirtokelpoinen ja lähetys maailmalle tutkittavaksi on kallista.

@lapsettomuuta10v joo me ollaan kunnallisella, Naistenklinikalla. Mun kantaman geenivirheen vuoksi mulla oli sinne lähete valmiina eli pääsin ihan vain ilmoittamalla halukkuuteni hoitoihin.
Itse alkioiden kromosomitestaus tehdään Iso Britanniassa. Suomessa ei ole laboratoriota, joka sen voisi tehdä.

Mulla huomenna virallinen testipäivä ja usko plussaan on hävinnyt 99 prosenttisesti...

 

@daim1 Kiitos lisäyksestä! Totta kyllä tuokin, että alkion laatu varmasti on se kaikista ratkaisevin tekijä. Voihan tässä minun tilanteessa ollakin, että toistuvat kemialliset raskaudet on puhdasta sattumaa eikä mitään sen radikaalimpaa. Onnellista sattumaa siis odotellessa...

@lapsettomuuta10v pahoittelut sinulle menkoista Niinkun täällä joku jo sanoikin, ekat päivät sitä pettymystä on ihan kauheeta mutta kumma kyllä meidät ihmiset on tehty selviämään ja jossain vaiheessa se alkaa helpottaa! Seuraavaa PAS:ia kohti, tsempit sinne!

@Milli-34 Onneksi olkoon, hienoa että pääsitte siirtoon Jaksamista piinapäiviin! Toivotaan teille pakkaseenkin jotain

Huh, kertokaa ihmiset miten te selviätte kaikkien läheisten ja ystävien vauva/raskausuutisista? Tuntuu ihan kauhealta kun lähes joka viikko joku lähipiiristä ilmoittaa vauvauutisia ja pilke silmäkulmassa kysellään että "noh, koskas on teidän vuoro?" Joo, ei varmaan ikinä.... Tietysti olen sisimmässäni iloinen läheisten puolesta, mutta nyt tuntuu että olen itse niin syvällä tässä lapsettomuuskuopassa että ei vaan pysty olla aidosti onnellinen muiden puolesta vaikka haluaisinkin. Puolisokaan ei ihan hirveän hienotunteisesti osannut minun suruun suhtautua. Eilen tulessaan matkoilta kotiin ensimmäisenä kysyi että haluanko nähdä hänen parhaan ystävänsä vauvan kuvan ja työnsi puhelimen minun naaman eteen esitellen kuvaa jossa pitelee ystävänsä vastasyntynyttä vauvaa. Ihana kuvahan se oli, mutta ensimmäinen ajatus minulla oli vain että tuletkohan ikinä pitelemään omaa vauvaa sylissäsi jos minun kanssa jatkat.... Itkuhan siinä sitten tuli. Kamalaa tuntea tällaista katkeruutta ja kateutta muita kohtaan koska eihän se ole minulta mitenkään pois jos muut saavat vauvoja. Tuntuu vaan entistä huonommalta ihmiseltä kun on tällaisia ajatuksia

Kauhea avautuminen taas, mutta on niin helpottavaa kirjoitella tuntoja tänne kun tietää, että täällä on ihmisiä ihan samassa tilanteessa ja kenties läpikäymässä ihan samanlaisia tunteita...

 

@Elisa_maria tutun kuuloisia ajatuksia. On todella vaikeaa olla iloinen raskausuutisia kertovien ystävien puolesta kun itse painii tällaisen ongelmien kanssa. Tuttavapiiristä tulevat raskausutelut eivät myöskään helpota tilannetta ollenkaan.
Monesti olen synkimpinä hetkinä sanonut miehelle, että jonkun muun kanssa hänen olisi helpompaa. Ei tarvitsisi mun kantaman geenivirheen takia käydä läpi tällaisia hoitoja. Miehestäkään en saa aina kaipaamani tukea. Hän ottaa tämän niin ”rennosti”. On tottakai kannustava ja ihana mutta ei ehkä täysin ymmärrä sitä, miltä tämä näin naisen näkökulmasta tuntuu.

Testasin äsken puhtaan negan. Käyn aamulla labrassa sen ferritiinin mittaamassa. Naistenklinikalta soittavat myös päivän aikana ja sovitaan varmaan hoitojen jatkosta.

 

@Milli-34 hienoa, että siirtoon pääsitte lisäsin sinut myös piinalistalle.. toivottavasti sieltä saatais jatkoa helmikuun plussanneiden listalle. Jännäilyä nyt sitten vielä pari päivää niiden kolmen alkion osalta. Peukut pystyssä

@Lallastiina no kyllä sit ihan lupaavalta vaikuttaisi Ootko aiemmin saanut tuossa kohtaa jo jotain? Mä kans testasin aamulla, että näkyykö mulla vielä pregnyliä, kun sain eilen nipun testejä postista. Joku just ja just nähtävä viivanpaikka ehkä ja mulla nyt 9 päivää pregnylin pistämisestä. Ehkä sitten ensi viikolla testailen näkyykö mitään - eilen pistetty gonapeptyl eli mahdollinen kiinnittyminen vasta lähipäivinä.

@Momon tervetuloa kirjoittelemaan kovin ollut rankka vuosi teilläkin ja isojen päätösten äärellä nyt myös. Onneksi täältä löytyy kokemusta myös tuosta alkiodiagnostiikasta, niin saat varmasti vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

@Elisa_maria kaikki tunteet on sallittuja - miehet on tehty vähän erilailla kuin me naiset. He eivät välttämättä niin näytä omia tunteitaan - tai ehkä ajattelee, että jos he pysyvät optimistisina, niin se tarttuu myös puolisoon. Mäkin olen kamppaillut samojen tunteiden kanssa, mutta myös todennut, että voin ainoastaan vaikuttaa omaan elämääni. Lasten saanti ei ole todellakaan mikään ansaintapeli, vaan lapsettomuus (ensisijainen, sekundäärinen) pikemminkin huonoa tuuria, joka on pakko oppia hyväksymään. Mulle ehkä suurinta lohtua tuo se, että yritän tehdä asialle jotain. Käännän kaikki kivet ja koetan pysyä tässä menossa järjissäni ja oon puhunut asiasta avoimesti ihmisille, jotka on lähipiiriä. Välillä on saanut enempi tsempata muita, mutta on saanut hirveästi tukea ja rakkautta läheisiltä vaikeina aikoina. Aika on varmaan tässäkin silti paras lääke, ehtii sisäistämään ja elämään tän kanssa. Sen verran on oppinut ymmärtämään, että jokainen lapsi on kyllä jollain lailla ihme mulla on etuoikeus, kun saan olla täti seitsemälle aivan ihanalle lapselle ja oon saanut olla heidän elämässään ihan ensihetkistä asti. En nyt yritä esittää mitään Äiti-Teresaa, mutta pointtina vaan, että vaikka välillä tuntuu ylitsepääsemättömän pahalta, niin siitä voi päästä yli

 

Kiitos @daim1 listalle lisäämisestä Olipahan hienosti kirjoitettu sun teksti, en voisi paremmin pukea omia ajatuksia sanoiksi. Jokainen lapsi on kyllä todellinen ihme, raskauden alkamisen lisäksi. Sitä ei ehkä (en itse osannut) osaa ajatella silloin, kun raskautuminen käy helposti tai jopa vahingossa. Henkilökohtaisesti en osannut kuvitellakaan, että toisen lapsen saaminen on ensinnäkin täysin epävarmaa ja toisekseen "raskaiden" hoitojen ansiota, jos hyvä onni käy. Lohduttaudun yleensä, oli vastoinkäyminen sitten mikä tahansa, että asiat voisi elämässä olla vielä paljon huonommin. Perheeni on ennenkaikkea terve, on työtä, toimeentuloa ja ihana koti... ja matkustaminen, se elämän yksi suola Ilon aiheita on paljon ja yritänkin muistuttaa itseäni elmään myös näiden hoitojen aikana muutenkin kuin vain seuraavasta lääkärinajasta seuraavaan.

Gonapeptylista kysyisin, te joille se on määrätty myös kiinnittymistä tukemaan, saitteko jonkun tietyn kellonajan milloin pistää? Itsellä ei lue mitään, mietin että olisiko unohtunut lääkärin laittaa?

Oliko kellään tietoa niistä alkioluokituksista ja soluista? Tiedän ettei se takaa eikä tuomitse tulosta suuntaan tai toiseen, mutta mielenkiinnosta kyselen, jos joku tutkinut asiaa. Itsellä kun ei englannintaito riitä tutkimustulosten analysointiin Ilmeisesti tays:ssa paras on 3,5 ja 1 huonoin. Siitä en myöskään löytänyt tietoa, kumpi on ns. parempi, jos ei optimaaliseen jakautumisnopeuteen päästä, hieman hitaasti jakautuvat solut vai hieman nopeammin?

 

@Milli-34 kiitti juurikin ja sitten myös muistuttaa siitä, että kuinka hyvin on asiat, kun kaikki läheiset on terveitä. Mua kohtasi tosi pysäyttävä hetki joulukuussa, kun veljelleni tuli tosi vakava sairaskohtaus ihan puskista. Tästä nyt ilmeisesti selvittiin säikähdyksellä, mutta pisti miettimään, että mitä vain voi käydä ja sellaisille, joille sitä vähiten odottaa. Hienoa, että teilläkin on paljon ilonaiheita elämässä

Gonapeptyliin ei meidän klinikalla ollut kellonajalla väliä.. kysyin lääkäriltä, että onko ok pistää aamulla ja sanoi, että sopii oikein hyvin. Siitä pistopäivästä toki on erilaisia näkemyksiä lääkärikohtaisesti, kun mulla aina ollut alkion ollessa 6-päiväinen, mutta monella jo aiemmin tuo pistos.

Alkioiden luokituksesta en osaa sanoa, kun meille niitä ei oo ikinä kauheasti avattu On saatettu sanoa, että joku on ollut ns. top-alkio ja muuten on puhuttu sitten siitä, että vastaako solut päiviä; esim. nyt nuo kolmepäiväiset meillä oli 8-soluisia, mutta jotain pientä fragmentaatiota kai näkyi, vaikka kuulemma ihan hyviä olivatkin. Oon siinä uskossa, että kelvattoman näköisiä ei edes lähdetä siirtelemään.

 

Hei naiset. Täällä taustalla teidän juttuja lueskelen ja peukut ja varpaat pystyssä odottelen plussauutisia!

Koska nyt odotellaan miehen siittiöiden toivottua paranemista niin itsekin ajattelin kokeilla jotain. Tilasin Donaferty-valmistetta. Sisältää siis myo-inositolia ja d-chiro-inositolia. Onko kukaan muu käyttänyt ko tai vastaavia valmisteita. Auttaa kuulemma pcos:ään sekä lyhentää kiertoa yms parantaa munasolijen laatua. No mene ja tiedä, mut eipä tää huonommaksikaan voi mennä

 

Alkioluokituksista.. juu, Taysissa juuri ja myös Ovumiassa on ollu tää että alle blastoikäsillä paras on 3,5 pistettä, ja mulla heikoimmat on ollu 0,5. Nämä rupuimmat tosin usein hyytyneet joi alkutekijöissään. Blastoissa sen sijaan tulee luokittelussa ensin sen kehitysvaihe 1-5 tai 6 (en oo varma mikä on isoin luku..mulla ollu 4) Ja sit sisä- ja ulkosolumassojen luokitukset A-D. Eli paras on AA ja heikko D (ei edes näy ulkosolumassaa, mitä luokitella). 2BC on heikoin mikä mulle on siirretty (ja nega). Kyllä niistä hitaistakin voi tulla yllätyksiä, mulla 4. hoidon ainoa pakastettu oli niin hidas että sain ensin jo tiedon että mitään ei menny pakkaseen, ja oli lähes päätyny roskiin "pysähtyneenä", kunnes olikin yhtäkkiä 6. päivänä ryöpsähtäny hienoks 3AB blastoks! Tästä sitten tuli poika joka täyttää keväämmällä 3v Huvittavaa kyllä, osin toki uhmasta johtuvaa, mut on vieläkin vähä sellanen että ensin jumpittelee ja haraa vastaan jotain tekemistä enneku viime tingassa sit suostuu siihen jos nyt alkioajan "käytöksestä" jotain tulevasta luonteesta voi päätellä..

@millionnea, olen myös kokeillu inositolia, ja oon käsittäny että just pco:n kans siitä vois olla eniten hyötyä. Kaikkee kannattaa kokeilla!

 

@Milli-34 Mulle lääkäri sanoi ettei ole väliä, mihin aikaan gonapeptylin pistää.

@millionnea Mulle suositeltiin (ennen hoitojen aloittamista) tuota myo-inositolia vaikkei mulla PCOSia olekaan, ja kyllä sillä ainakiin menkkoja edeltävä tuhruttelu hiukan lyheni, ja kaikki kolme raskautta alkoi sen aloittamisen jälkeen - sattumaako vaiko ei, en tiedä. Ekassa IVF-kierrossakin sitä otin, tässä toisessa en, kun lääkäri oli sitä mieltä, ettei siitä ole mulle hyötyä.

@daim1 Joo viime kesänä samanmerkkinen (ulkomainen) testi alkoi näyttää arvailuhaamua jo dpo10 eli on kyllä herkkä testi. Tänäänkin haamuilee. Tein vertailun vuoksi PC:n ja se näytti aikas blankolta. Onkohan mulla siis liian herkät testit käytössä ?

 

Muistaako kukaan onko Naikkari yleensä suljettu kesä- vai heinäkuussa? En muistanut kysyä kun soittivat aamulla. Mun pidettävä siis yksi välikierto ennen uuden IVF:n ja alkiodiagnostiikan aloittamista. Eli maaliskuussa alkaa stimulaatiot. Sanoivat, että ovat tänä kesänä poikkeuksellisesti pari kuukautta suljettuna kesäsulun yhteydessä, koska IVF osasto muuttaa kuulemma toisiin tiloihin tilanpuutteen vuoksi.

 

Huomenta.
Tänään testipäivä. Ja yllättäen testi näyttikin nyt aamulla että sitä ollaan raskaana  
Olin ihan varma vielä eilen jotta sieltä ne menkat taas tulee kun oli tuntemukset sellaisia. Testiin kuitenkin tuli kaksi viiva jo alle minuutissa eli heti. Im so happy
Pitänee tässä päivän aikana soittaa klinikalle ja tonne sairaalaan tietoja. Kai ne verikokeetki haluaa ottaa jne

 

Oi, hienoja uutisia! Onnea @Taigariina saitko oltua testailematta ihan testipäivään asti?

 

Käytiin viime viikolla Tyksissä vielä 2icsin 'jälkitarkastuksessa'. Tuntu niin typerältä istua siel lääkärin juttusil kun kaiken minkä kertoi olisi voinut kirjoittaa esim omakantaan. Mitään selvää syytä ei ole miksi munasolut eivät hedelmöittyneet. Eikä ole siis resursseja meitä enää julkisella hoitaa. Näitä lauseita jouduin odottamaan lähes 2kk.

No koska tapana ei ole luovuttaa ennekuin viimenenkin kivi on käännetty niin nyt odotellaan hoitoon yksityiselle. Pitäis vain päättää et lähdetäänkö pyörään jo tästä kierrosta (menkat alkaa todnäk ihan näillä päivillä) vai odotetaanko maaliskuun kiertoon. Miehellä kova polte jo on mut itse hiukka vielä himmailen. Mies siis lähtee 8viikon työreissuun eli jos tästä kierrosta hoito alkais niin joutuis tuleen kotiin välissä - ja mun suunnitelma kun oli lähteä hänen luokseen lämpöseen viikoks kattoo nyt kumman pää kääntyy <3

Toi myo-inositol ja vhh ruokavalio on jotenkin tasannut mun hormonitoimintaa. Yleensä käyn aika kierroksilla ennen ovulaatiota ja sit taas ennen menkkoja tahdon vain tap_paa kaikki. Nyt ollut jotenkin tasaisen tylsä kuukausi takana

Ihania plussauutisia @Taigariina

 

@millionnea voin vaan kuvitella miltä on tuntunut tuo käynti. Kysyttiinkö teiltä muuten mitään, että miten olette jaksaneet ja tarvitsetteko jotain tukea hoitojen päättyessä? Mulle jäi ainakin vähän sellainen tyhjä fiilis, kun julkisen hoidot loppuivat - tässä nämä ja näin kävi. Ainoa lohdutuslause oli se, että "toisilla saattaa yksityiselle siirtymisen jälkeen tärpätä heti". Mun mielestä tuo julkisen hoitojen päättyminenkin on sen verran iso asia, että sen jälkeen olisi hyvä päästä keskutelemaan siitä miten elämä jatkuu. Toki resursseja sekin vaatii, mutta meille ei edes puhuttu tällaisesta, vaikka vuoteemme mahtui mm. musertava varhaisultra ja sitä seurannut rankka lääkkeellinen tyhjennys.

Joko teillä on yksityinen valittuna ja olisiko suunnitelma teitä varten jo selvä? Viikko lämpimässä tekee varmasti hyvää tämän keskellä.

 

Kiitos @lullaby kun jaksoit kirjoitella alkioluokitusta, oli mukava saada hieman infoa niistä

Kiitos myös gonapeptyl kyssäriin vastanneille

@Taigariina hurjasti onnea plussasta

 

@daim1 me mentiin jo joulukuussa felitakseen turkuun. siellä oli todella hyvä lääkäri vastassa. Miehen siittiöt ovat surkeat. Joten nyt 3kk vähintään hän syö vitamiineja ja tota inositolia myös ja testosteronia, vaikka tuo arvo olikin hyvä. Ja nyt sit maalis/huhtikuussa kokeillaan viel kerran icsiä. Jos ei sekään onnistu niin lulen et sit on vain pakko luovuttaa. Me ei ikinä päästy edes siirtoon koska munasolut ei hedelmöittyneet. saatiin mulle resepti jo silloin joulukuussa joten sain lääkkeet kelakorvauksen piikkin kun omavastuu oli mennyt yli toises icsis jo. olihan se mukava hakea lääkkeet hintaan 5€ kun hintaa oli oikeasti 1500€!