IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Roxanne, minkälaisella annoksella sulla menee gonal f? Ja mikä se toinen lääke on? Saitko seurantaultraan ajan jo? Mulle lääkäri sanoi, että ultra on yleensä 5-7 päivän jälkeen, ite meen vasta maanantaina eli kahdeksantena päivänä...
 
Toive*, mulla on Gonal-f:ää 150 yksikköä ja lisäksi Pergoveristä 150 yksikköä. Eka seurantaultra on mullakin vasta 8. pistospäivänä, mut siihen kai vaikuttaa se että on pitkä kaava. Viimeksi lyhyellä kaavalla oli ultra jo aiemmin, muistaakseni kp5 tai kp6. Onko sulla pitkä vai lyhyt kaava? Tsemppiä hoitoon! :)
 
Lyhyellä kaavalla mennään. En ole ennen tuosta Pergoveristä kuullutkaan.. Kiitos tsempistä! Samoin sinulle (y)
Mitenköhän noiden piikkien kanssa ku olen lentokoneella lähdössä viikonlopuksi reissuun eikä ole muuta kuin käsimatkatavarat. Riittääkö kun ne on noissa omissa paketeissaan ja mukana on se e-reseptin lappu? (n)
 
Tervetuloa CherryPie85 :)

Kysynkin heti yhtä juttua, eli mulle määrättiin Bisolvon 8mg yskänlääketabletteja punktiopäivän lounasajasta siirtopäivän lounasaikaan asti kolmesti päivässä, yhteensä 7 tablettia. Kuulemma heidän teoria on, että limaa irrottava yskänlääke tekee kohdunkaulan limasta vähän "juoksevampaa", jonka sitten pitäisi edistää kiinnittymistä. Itsestä tuntuu että eikö olisi parempi jos lima on mahdollisimman paksua, mutta ei ilmeisesti? Ei ole ilmeisesti ainakaan monella klinikalla käytössä, mun klinikka on Ruotsissa.
 
Marrasmai, kuulostaa kyllä tosi erikoiselta ja kiinnostavalta, tsekkailin tuosta tietoa heti kun olit ekan kerran Bisolvonista kirjoittanut. Vain Ruotsiksi löysin mitään joten taitavat olla pioneereja tässä. Tavallaan loogista ajattelua, että tokihan se limaa ohentaa ja varmaan ovat tutkineetkin asiaa...tutkimuksissa sitten varmasti todenneet että lima on sun kaltaisissa tapauksissa parempi ohuempana ja että Bisolvonilla on saatu just hyvä tulos... Sitä tosin en ihan ymmärrä että jos tehdään IVF-hoitoa ja alkion siirto, niin millainen merkitys kohdunkaulan limoilla on silloin. Inssin/luonnollisen yrittämisen kohdalla loogista, jolloin liian paksu/sitkeä lima voi haitata siittiöiden etenemistä kohdunkaulakanavaan. Harmi kun ruotsin taito on niin heikko etten noista artikkeleista saa mitään selkoa. Voin toki kysyä yhdeltä meidän lääkäriltä (nyt tosin lomalla) joka on juuri palannut Ruotsista, oli siellä jollain isolla klinikalla "opissa", että onko tuosta jotain kuullut. Ainakaan haittaa Bisolvonista ei varmasti ole kun sen käyttö lopetetaan jo siirtopäivänä.
 
  • Tykkää
Reactions: Tupsuli
Mielenkiintoinen keskustelu, itsekin olen tuota pitkää viljelyä paljon pohtinut. Varmaan on aika yksilöllistä sekin, mikä toimii parhaiten kelläkin. Yhden laajan ulkomaalaisen tutkimuksen mukaan blastoksi viljely lisäsi raskauden todennäköisyyttä ns. hyvän ennusteen potilailla mutta sitten taas heikomman ennusteen potilailla ei. (Voin linkata sen tutkimuksen tänne jos löydän sen vielä.)

Kun tuota plussanneiden listaa katsoo, niin melkein tuntuu siltä että parhaiten toimisi 3-päiväiset, mutta otantahan on tietysti tosi pieni. Omalla kohdallani olen ajatellut niin, että kun meillä joka tapauksessa kelvollisia alkioita tuntuu tulevan todella vähän, niin haluaisin antaa niille kaikille mahdollisuuden. En haluaisi ottaa sitä riskiä, että pitkän viljelyn aikana menetetään joku sellainen alkio, joka kohtuun luonnollisempaan ympäristöön päästyään olisikin voinut lähteä kasvamaan. Jos taas hyvälaatuisia alkioita tulisi runsain määrin, niin silloin blastoviljely voisi olla ihan järkevä vaihtoehto.
Kun aina niin varmasta tietolähteestä Googlesta katselee :geek:, niin jonkin verran blastokystit näyttäisivät kyllä parantavan mahdollisuuksia, jos alkiot muuten hyvälaatuisia. Kai sitten, jos on jo valmiiksi huonot näkymät, niin ei jatkoviljelykään niitä paranna
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14559025
http://www.advancedfertility.com/blastocystpregnancyrates.htm

Toisaalta löytyy sellaisia tutkimuksia, että onnistumisprosentti olisi ihan sama blastoilla kuin nuoremmillakin. Jos löydätte tutkimuksia aiheesta, niin linkatkaa, kiinnostaa kovasti! Ja anteeksi, että änkeydyin teidän ketjuun :whistle:, mutta tämä aihe on nyt aika paljon mielessä. Pitäisi päättää seuraavaan siirtoon, että viljelläänkö kysteiksi vai ei. Neljä on jäljellä pakkasessa :cool:.

Niin toinen lääkärin perustelu oli se, että jotkut alkiot kehittyvät keskivertoa nopeammin tai hitaammin blastokysteiksi, ja jos tällainen alkio siirretään nuoremmassa vaiheessa, niin kohdun limakalvo voi olla väärässä tahdissa silloin kun alkiosta tulee blastokysti. En tiedä onko kovinkin yleistä. Mutta saisivat nuo nyt mielellään jo alkaa kiinnittyä, kun on jo viides yritys.
 
Viimeksi muokattu:
Jäin vielä pohtimaan tuota blastoksi viljelyä. Mun käsittääkseni muniksien laatu vaihtelee joka punktiossa. Välillä munikset on hyviä, välillä kehnompia. Siihen laatuun vaikuttaa sen hetkinen kehon tilanne, kuinka hyvin reagoi lääkkeisiin ja kuinka löytyy luonnollista potkua munasolujen kehitykseen...mm vitskut, ravinto, yleinen kehon hyvinvointi. Tämähän taas määrää hyvin pitkälle sen, kuinka laadukkaita alkiot on. Hyvänlaatuinen solu varmemmin jakautuu maljalla blastoksi saakka, kun taas tämä heikompi saattaa selvitä sen 3päivää ja kuukahtaa maljalle tai kohtuun. Näistä on varmasti hyvin vaikea tehdä mitään aukotonta tutkimusta. Aina se reippaasti jakautuva hyvännäköinen solu, ei kuitenkaan kehity alkua pidemmälle, itselläni kävi juuri näin, kun taas ne hitaat, mutta solutasolla hyvät alkiot, on jatkaneet pidemmälle...
 
Viimeksi muokattu:
Siis voi rähmä! Mulla iski ihan hirvee kesäflunssa päälle. Tosi kipeä kurkku ja nenä tukossa. On kyllä niin jyrän alle jäänyt fiilis ja tää on tietty tämmönen kituflunssa...Nyt vaan sit alkoi mietityttämään että mitenköhän tämä vaikuttaa tähän piinailuun...Tosin alkaa ehkä toivo pikku hiljaa hiipumaan kun ei yhtään mitään oireita...Tuntuu että menkat tekee tuloaan...no odotellaan, pp8.

Miten muut piinailijat? Oletteko testailleet? Mä en vielä ja kaapissa ei ole edes testejä. Pitäs varmaan lähteä joku päivä ostoksille.
 
Toiveikas81, älä murehdi, kaveri on kiinnittynyt jo jos niin on käynyt, ei se flunssan vuoksi tipu matkasta. :) Itsehän onnistuin olemaan oksennustaudissa tässä kolmannessa punktiossa, oli kyllä aivan järkyttävää! Onneksi sai suonensisäisesti pahoinvointilääkkeitä jo kotona kun ihana kollega tuli aamulla laittamaan tipan etukäteen. Sitten pystyi taksimatkan jo olemaan oksentamatta. Mutta en kyllä pahimmalle vihamiehellekään toivo tuollaista kokemusta. Punktiolääkkeetkin humahti nuppiin ihan satanolla kun olin niin kuivunu, ja se lisäsi pahoinvointia toimenpiteen jälkeen.

Täälläkin pp8, ei mitään ihmeellisiä oireita Lugesteron-oireiden lisäksi. Tosi seesteinen ja hyvä olo, lähinnä siksi kun pakkasessa on tyyppejä vielä odottamassa eli sitten kesäloman jälkeen homma jatkuu jos niikseen on. Ajatuksena oli alunperin että jos tämä hoito menisi yhtä huonosti kuin edellinen, niin siirtyisimme syksyllä luovutettuihin munasoluihin. Nyt ei tarvitse onneksi miettiä sellaisia vielä, toivotta vasti ei koskaan. :)

Minähän en voi testailla kun on tuo Pregnyl-tuki, virallinen testipäivä olisi ma 6.6. mutta kun 3.6. pistän viimeisen Pregnylin niin vasta ma 13.6. saa luotettavaa tulosta. Sinällään ihan jees, koska kyllä menkat ensi viikon kuluessa alkaa jos on alkaakseen, säästyy sitten turhalta testaamiselta. On sitä negatiivista testiä vaan niin kurjaa katsoa, on se sitten tikku tai verikokeen tulos tietokoneen näytöllä. Jos sen voi välttää, niin hyvä.
 
Viimeksi muokattu:
Toivo sitä taisi kysyä niin jos tässä lähipäivinä menkat viitsisi alkaa ja jos päätetään tehdä sit suoraan lääkkeellinen kierto niin ehkä ehtisi vielä ennen kesätaukoa.

Soitin siis tänään klinikalle että viikko nyt viimeisestä primolut nor:ista ja ei menkkoja. Miettivät nyt siellä mitä tehdään ja soittavat takas. Juuri lähinnä tuo että jos ja kun se vuoto nyt joskus alkaa niin onko parempi vaan lähteä heti lääkkein liikkeelle. Pelottaa kaikki ja mitkä onnistumisprosentit niissä olikaan kun eikös luonnollinen aina parempi.. No turha sitä enää miettiä kun ei kroppa toimi niin ei!
 
Hei AdeliinaJosefiina, meidän klinikalla ainakin on viimeisien vuosien tilastojen mukaan ihan yhtä hyvät tulokset PAS:eissa luonnon- ja lääkekierroissa. Siksi periaatetta, että yritetään aina ensin omalla kierrolla, on nyt muutettu siten että jos kierrossa on mitään häikkää niin todella herkästi tehdään suoraan lääkekierrossa välttäen näin turhaa odottelua (koska jos vuotoa on jouduttu esim. kahdella Primolut-kuurilla käynnistämään niin ensinnäkin siinä jo yksistään menee ikuisuus ja toiseksi, on aika suuri riski, ettei ovulaatiotesti mene siinä kierrossa ollenkaan positiiviseksi eikä siirtoon päästä) ja lääkkeellä saadaan kohdun limakalvo ainakin kunnolliseksi, mitä se ei huonommassa omassa kierrossa välttämättä olisi. Parempi lääkkeillä kunnon otollinen tilanne alkiota varten kuin väkisin luonnonkierrossa väkertäminen, näin ainakin meillä ajatellaan. Itselläni tehdään PAS:t lääkekierroissa siksi, että välillä kierrot jäävät lyhyiksi ja vaikka ovulaatiotesti niissäkin kierroissa menee kyllä positiiviseksi, niin liian lyhyt alkukierto on syypää siihen, ettei limakalvo ole ollut ihan optimaalinen. Ihan ok, muttei optimaalinen mitä se sitten lääkekierrossa on ollut joka kerta. Lisäksi itselle tyypillisen loppukierron tiputtelut pysyvät poissa lääkekierroissa.
 
Mielenkiintoista tämä blasto vs. nuoremmat alkiot keskustelu. Mä kans kysyin tuota asiaa Väestöliiton hoitavalta lääkäriltä ja hän sanoi, että maailmalla ollaan menossa tuohon blastoviljelysuuntaan. Mutta sitten hän sanoi myös, että jollain klinikoilla / joissain tutkimuksisa 2 päiväisillä alkioilla (vai oliko se 3 päiväisillä) olis parhaat kiinnittymisprosentit. Minä kysyin kannattaako meidänkin alkioita viljellä blastoiksi niin hän sanoi että ei kannata (meidän tapauksessa) 2-päiväistä 4AA-alkiota viljelemään pitempään, koska kohtu muistuttaa enemmän ympäristöltään munatorvea, jossa alkion kuuluisi tällä hetkellä olla. Ja koska viimeksikin top-alkio (eri luokitus silloin) kiinnittyi. Blastoviljely kannattaa silloin kun sille on hyvät perustelut (hyvät alkiot eivät toistuvista siirroista huolimatta kiinnity).

Munatorvi "kuorii" paksun limakerroksen alkion pinnasta ja tekee siitä kiinnittymiskelpoisen (sama asia kuin alkiokuoren avaus?) Toisaalta uskon tuohon mitä joku sanoi endometrioosista, että parin päivän ikäinen herkkä alkio saattaa häiriintyä endon aiheuttamasta hormonaalisesta häirinnästä ja kehitys pysähtyä, siksi varmaan parempi siirtää blastoa, joka voi heti kiinnittyä ja hautautua limiksen suojiin kasvamaan. Oon samaa mieltä siitä, että kuulostaa siltä, että asiantunteva lääkäri ja biologi miettikööt yksilöllisesti kaikkien kohdalla kumpi viljely on paras.
 
  • Tykkää
Reactions: Roxanne
Cherrypie85 kiitos tuhannesti vastauksestasi. Et uskookaan miten hyvä olo mun tuli siitä! Voisiko lääkäritkin joskus selittää noin hyvin asioita. Nyt siis vaan toivon että pääsen lääkkelliseen kiertoon ja tämä Luonnollisten kanssa räpeltäminen ja odottelu loppuu.
 
Ai niin, kuulolle kaikki joille tehdään PAS:seja blastokysteillä! Meidän johtava biologi kävi viime syksynä jenkeissä isossa koulutustapahtumassa jonka yksi tärkein anti oli tämä:

Ennen alkionkuorta avattiin (hatching) Suomessakin melkein kaikilla klinikoilla blastoilla, mutta sittemmin siitä tuli vähän harvinaisempi toimenpide ja esimerkiksi moni julkinen sektori lopetti homman kokonaan, koska tuli tutkimuksia, ettei hatching lisää raskauden todennäköisyyttä niin merkittävästi, että ainakaan yliopistosairaala voisi eettisistä syistä alkioihin niin radikaalista kajota.

No nytpä tuli sellaista uutta tietoa, että nyt valloillaan oleva pikajäädytysmenetelmä eli vitrifikaatio kovettaa blastokystivaiheen alkion kuorta niin, että ilmeisesti merkittävällä osalla tutkimuskäyttöön luovutetuilla alkioilla olivat todenneet alkion pääsemisen kuoresta ulos eli etenemään seuraavaan vaiheeseen vaikeutuneen. Tutkituissa alkioissa havaittiin kuulemma, että ne olivat muuten ihan kunnossa, mutta kuolleet koska eivät olleet tulleet kuoren läpi.

Tämän vuoksi meidän klinikalla on alettu tehdä hatchingia (todella kevyttä laserei'itystä alkionkuoreen helpottamaan seuraavaa steppiä, ei ilmeisesti varsinaista kuoren avausta niin kuin ennen tehtiin), nyt alkuun sellaisissa tilanteissa joissa useampi hyvä blasto siirretty ilman raskautta. Osa alkioistahan "hatchaa" itsensä niin että biologi näkee siirtokatetrissa olevasta alkiosta tämän jo tapahtuneen, silloin avustaminen toki on turhaa. Jos on useampi kerta todettu alkion aloittaneen homman jo siirtovaiheessa, niin silloin on ihan turha toimenpide tietty. :)

Eli jos pakkasessa on blastokystivaiheen alkioita ja pakastettuna nimenomaan vitrifikaatiomenetelmällä, niin kannattaa hoitavan lääkärin ja biologin kanssa jutella tuosta hatchingista. :) En tiedä osasinko selittää tätä hyvin, mutta näin itse ymmärsin kun biologi tätä minulle selitti. :)
 
AdeliinaJosefiina, hyvä jos helpotti! <3 Lääkekierto on myös ilmeisesti jotain uutta sun kohdalla, sehän saattaa olla paras ja otollisin kierto koskaan mitä sulla on ollut alkion kiinnittymistä ajatellen ja nyt siitä tärppääkin heti. :) Suhtautuisin siihen todella optimistisin mielin. Toki jos hoitava lääkäri kuitenkin päättää ensin katsoa luonnonkiertoa niin luottaisin siihenkin, jos se ei sitten vain näytä hyvältä niin eivät varmasti sellaiseen kiertoon siirtoa suunnittele vaan pohtivat lääkekiertoa tulevaisuudessa. :)
 
  • Tykkää
Reactions: AdeliinaJosefiina
Terveisiä punktiosta, ihan paska saalis. Neljä vsin saatiin eikä mun silmään ainakaan näyttäneet yhtään hyviltä ruudulla. Toki mikään asiantuntija en ole, mutta usko siihen että päästäis siirtoon on hyvin vähäinen. Tai että mikään ylipäänsä menis koskaan hyvin. Pakkaseen ei ainakaan jää taatusti mitään. :cry::poop:

Muoks. anteeksi omanapaisuus, harmittaa niin vietävästi :(
 
Viimeksi muokattu:
Niin tosta alkion kuoren avauksesta, joskus kun kyselin tästä klinikalla niin mulle sanottiin et siitä ei (mun tapauksessa?) blastoilla ois hyötyä kun ne on jo muutenkin kuoriutunu..? Ja sit luin jostain et yleensä 5. päivänä ne tulee ulos kuoresta. Mut varmaan kellä se menee myöhemmäks voi olla apua?
Onko se vitrifikaatio sitten nuoremmille alkioille samoin haitallinen, että voi häiritä myöhemmän blastovaiheen kuoriutumista? Eli jos pakastuksen jälkeen viljellään pidemmälle niin niitä kannattas seurata ja tehdä mahdollisesti kuoren avaus jos näyttää vaikeelta?

Lääkkeellinen vs luomupas, mulla niin päin että luomusti limakalvo kasvaa nopeemmin ja paksummaks kun taas ainakin zumenonilla (muuta ei oo kokeiltukaan) meni pitkästi yli 20 päivää ja annosta joutu nostaan ennenkun pääsi siirtoon.. silti oli ohuempi limis mitä luomusti ennen ovista. Sen sijaan fsh-piikeillä on kasvanu hyvin. Eli mulla varmaan jos alkais olla ovulaation kans ongelmia niin ns. puolilääkkeellinen vois toimia paremmin kun estrogeeni+luge tuet.
 
Viimeksi muokattu:
Kysyin meidän biologilta kun istui tuossa vieressä, niin vitrifiointi 2.-3.pv alkioilla ei vaikuta siihen, että alkionkuoressa olisi tuota kovuusongelmaa blastona eli myöhemmässä kehitysvaiheessa kuin mitä kuori on pakastuksen hetkellä ollut.

Ja juuri tuolloin 5.-6.pv ikäisenä alkio tulee kuorestaan, eli jos on jo ennen siirtoa havaittu että juuri sinun alkio on hatchannut itsekseen, niin ei ole perusteltua tehdä laserointia. Onhan sekin aina teknisesti alkioon kajoava toimenpide (kuten kaikki kehon ulkopuolella tapahtuva). Se on ylipäänsä vähän pelottavaa, että kun tämä on lääketieteen saralla kuitenkin aika nuori erikoisala, niin aika surutta kaikkea uutta kehitetään ja otetaan käyttöön ilman että pysähdytään miettimään, että onko se oikeasti hyvä juttu että alkiota pidetään pitkään kehon ulkopuolella ja sörkitään sitä jos milloin milläkin asialla...
 
  • Tykkää
Reactions: lullaby
CherryPie, niin samalla linjalla sun kanssa, noiden alkioiden sörkkimisten suhteen. Oon myös miettinyt paljon lääkkeiden/hormonien käyttöä hoidoissa. Olisi kiva tietää, kun itselleni kaikki tehty luonnolliseen kiertoon, että tarviiko tukilääkitystä välttämättä ollenkaan, kukaan lääkäri ei ole pystynyt mulle kertomaan, että onko niistä oikeasti kuitenkaan hyötyä. Lugeateroneja määrätään yleensä automaattisesti (näin ainakin julkisella) ne ei sopinut ollenkaan, henkisesti veti pään ihan solmuun. Itkin vaan ja raivosin, sitten lääkäri sanoi, että kaikille ei keltarauhashormoni käy. Sen jälkeen ollu pregnyl, välillä myös lisänä gonapeptyl, mutta tästäkin lääkäri sanoi, että ei olis hyötyä kummastakin, vai jompikumpi riittää. No ens kerralla passiin ajattelinkin kysyä, että riittääkö jos pistää pelkästään sen gonapeptylin. Nyt siis tarkotan tällä tekstillä tilannetta, mikä meillä on, että lapsettomuuden syy miehessä ja oma hormonitoiminta ihan ookoo.

On kyllä ihana kun jaksat vastailla meille kysymyksiin, iso kiitos!!:love:
 
Viimeksi muokattu:
Siida, Lugesteronit määrätään automaattisesti siksi, että niistä ei ole tutkitusti haittaakaan. Etenkin lääkkeellisessä PAS:ssa ne on ihan elintärkeät alkiolle, koska silloinhan ei ole ovulaatiota tapahtunut eli keltarauhasta ei ole omasta takaa. Tuolloinhan lääkkeitä jatketaan ihan raskausviikolle 10 saakka. Luonnonkierroissa ajatellaan, että se että saat ovulaatiotestin positiiviseksi ja ovuloit, ei tarkoita vielä sitä että ovulaatio aivan varmasti tapahtuu eli tuleehan toimiva keltarauhanen, ja vaikka ovulaatio tapahtuisikin, niin toimiiko keltarauhanen kunnolla juuri siinä kierrossa. Loppukierron progesteroni kun antaa sekin vain kiertokohtaisen tiedon juuri sen kierron keltarauhasen toiminnasta, niin sekään ei auta että on joskus mitattu ja ollut hyvä. Eli Lugesteron on vähän niinkuin varmuuden-vuoksi-lääke. Koska jos siirretään hyvä alkio hyvälle limakalvolle, mutta sitten juuri siinä kierrossa oma keltarauhanen ei pelaakaan kuten pitäisi, niin turvataan riittävä hormonin saanti Lugeilla, ettei epäonnistuminen johtuisi ainakaan siitä.
 
  • Tykkää
Reactions: IirisL.
Darni lääkkeellinen PAS on tosiaan siis tosi lääkkeellinen, jossa ei välitetä normaalista kropan/kierron toiminnoista. Sitten on PAS 'avustettuun luonnolliseen kiertoon' eli siinä pienillä määrillä eri lääkkeitä avustetaan kropan omaa toimintoa ennen ja jälkeen siirron. Tällainen on just mitä mulle tehtiin alkukierron letroilla, sillä ovitrellellä ja lugeilla.

Mulle naikkarilla tehtiin lääkkellisiä PAS:eja parit sen takia kun lääkkeitä käyttämällä saatiin pelattua aikaa, että limis sai paksuuntua tarpeeksi. Se oli jäänyt alle 6mm aiemmin lääkkeettömässä kierrossa. En tiedä sitten mitä muita syitä tähän täysin lääkkeelliseen PAS:iin on kuin limiksen paksuus.
 
  • Tykkää
Reactions: Darni73

Yhteistyössä