me muut tullaan perässä. toivottavasti vaan ei tarvis niitä hetkeen käyttää ) toistaiseksi vielä siinä onnistunut, olihan siirto jo eilen 
Minä uskon noihin 100%säilyneisiin. Meiän tyttö on sellainen ihanuus. Muut alkiot meillä säilyneet hengissä ja lähteneet toki korjaamaan itseään, mutta se siitä sitten...ei onnellisia loppuja sen enempää. Mulla on niin sellanen olo, että se viimeinen pakkastyyppi on jokin pahnanpohjimmainen rupuska rassukka, josta ei oo mihinkään. Mutta, eihän AJ noin hyvällä alkiolla voi kun plussata! Onnea matkaan Pysyköön tiukasti matkassa mukana, ja kyllähän se pysyy!!!!!! Onpa nyt hyvät fibat täällä voi mahtavaa ja sama jatkukoon! Kaikki keskenmenot on kauheita, mutta tuossa vaiheessa se on suorastaan kohtuutonta ja lohdutonta. Se sykkeen näkeminen eka ultrassa luo niin vahvan toivon, että kaikki vois kuitenkin mennä hyvin. Sitten kun se tippuukin yksi kaunis päivä vessanpönttöön, tai todetaan vaan elottomaksi, niinku teiän kohdalla nyt, niin täysin käsittämätöntä se on. Menee päiviä, että sen edes jotenkin pystyy ymmärtämään, että en olekkaan enää raskaana. Reilu kaksi kuukautta odotusta on piiiiiiitkä aika ja sitte sen tajuaminen, että tämä olikin tässä. Multa on kerran tyhjennetty lääkkeillä, mutta alkio oli lakannut kehittymästä jo ennen sykettä. Keväinen km rv10 tuli spontaanisti. Jälkimmäinen oli helpompi. Pakko rehellisyyden nimissä sanoa, että se l lääkkeellinen tyhjennyt sattu aikas paljon. Siihen saa onneksi hyvät kipulääkkeet. Itse en ottanut mitään kivunlievitystä, kun se kovin tuska oli vain hetken ja hellitti kun istukka alkoi tulla ulos. Mutta suosittelen ottamaan kunnon kipulääkkeen. Hyvin se varmasti menee ja sinä siitä selviät Muista itkeä ja antaa kaiken surun tulla. Toipuminen ottaa aikansa ja kun ootte valmiita, niin rohkeasti uutta päin. Oot ajatuksissa! ja oon tosi pahoillani negasta riipasee oikein sielua hehkuttaa omasta plussasta, kun muut saa p*skaa niskaan samalla ja toivottavasti jäävät odottelemaan vielä kuten myös Toive* sulle! nyt tuutte sitten tekin perässä plussanneisiin! en voi kuvitellakkaan mitä oot joutunut kokemaan.. niin paljon lupausta ja odotusta ja kaikki kääntyy väärin päin voin vain kuvitella kuinka paljon pelottaa.. kerran oon kaverin kertomana kuullut miltä lääkkeellinen tyhjennys tuntuu, eikä se todellakaan ollut mukavaa.. voimia ihan sikana! niin surullista. Halaus ja rutkasti voimia. Muistan niin kun puolitoista vuotta sitten itselläni todettiin ultrassa kkm rv9. Sitä niin uskoi ja toivoi että alkio kehittyy normaalisti ja kaikki menisi hyvin kun kuitenkin rv 6 ja 7 syke löytyi ja kehitys oli ok. Minulla myös oli lääkkeelliseen tyhjennys, mutta reilun viiden viikon päästä jälkitarkastuksessa huomattiin että kohdussa edelleen raskausmateriaalia ja jouduin kaavintaan. Toivon että sinulla lääkkeelliseen tyhjennys onnistuu ja menee hyvin. Fyysisesti en itse kokenut sitä kovin kipeänä, mutta henkisesti tuntui kyllä raskaalta. Miksi tämä onkaan näin vaikeaksi tehty, näinkin luonnollinen asia, kuin äitiys....asia jota ei meinaa ymmärtää, kun seuraa muitten, normaalia perhe-elämää viettävien ihmisten arkea. Ei heillä monella oo hajuakaan siitä, mitä tämä voi olla ja mitä sinä, minä ja me kukanenkin ollaan jouduttu kohtaamaan tämän ruletin keskellä. Oi kun jotenkin haikea (tai en osaa selittää, siis tietysti pikkiriikkisen kade, mutta en nyt sitä tarkoita) olo, ihana kun pääsette niin samaa matkaa "lähtemään" oi kun joskus itse voisi olla tuossa tilanteessa.. Hauskaa kun teillä kummallakin vielä tupla siirto takana.. nuo hoitojen keskeytymiset/siirtymiset.. tai säälistä kun kerran sellaseen rumpaan "laittovat" (ihan kun olisi niiden vika) punktiossa!!! Voimia asian läpikäymiseen ja kun aika on, myös eteenpäin jatkamiseen! Mitä tuohon keskeytykseen tulee, se ei kaikilla ole kivulias. Minä otin minimin kipulääkkeitä ja pärjäsin sillä, vaikka vuoto hurjaa olikin. Omasta pitkittyneestä kkm:stani oppineena neuvoisin kuitenkin, että luota tuntemuksiisi ja vaadi tarvittaessa ultraamista sen onnistumisen varmistamiseksi. Minullahan reilusta tyhjennysvuodosta huolimatta maha kipuili ja lopulta kaiken raskausmateriaalin ulos saaminen vaati monta vaihetta ja viikkoa. Toki toivon, että sinä selviät kerralla - niin kuitenkin useimmiten on. tsemppiä! kyllä sinäkin tulet perässä, varmasti. On ollut kurja lukea teidän lääkärin tympeää suhtautumista erilaisiin lääkekokeiluihin. Minä varmaan sinuna kävisin mummun tai papan lääkekaapilla ja pihistäisin heiltä kortisonia Mulla oli Prednisolan 5mg, joka aloitettiin päivää ennen punktiota. Annostus oli 4 tabl/pv neljän päivän ajan ja sitten tiputus puoleen. Myös disperiini varmuuden varalta. voimia, paljon voimia.