IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Jaaha.. ultrassa käyty ja tässä tuloksia: limakalvo oli 6,7 ja 30 follia kokoluokassa 10-14 mm sekä 16 alle 10 mm. Mun mielestä toivottoman pieniä edelleen, mutta lääkärin mukaan kuitenkin punktio JO tiistaina. Voikohan nuo kasvaa tarpeeksi suuriksi, tietääkö joku? Ei siis kaikkien tarvitse, mutta pelkään että kaikki on raakileita. Pregnylin tilalla gonapeptyl sunnuntaina ja sitten vaan toivotaan parasta. Tuoresiirrosta ei varmuutta ja lääkäri vähän sanoi että nykytrendinä on suosia pas-siirtoja. No olis kiva kokeilla tuoresiirtoa, kun sitä ei ole koskaan tehty. Kaipa ammattilaiset osaa sen päättää.

Oli hoitoprosessi muuttunut 1,5 vuodessa vähäsen. Ennen mies sai viedä oman osuutensa jo aamulla kukonlaulun aikaan, nyt pitää hoitaa homma klo 10 (siittiöt tuoreita ja siten ei laiskistu). Punktio on kuulemma 'kevyempi operaatio' kuin aikaisemmin. Ja sairaalamaailmassa tämä tarkoitti että saa olla omissa vaatteissa, paitsi tietenkin housut operaation ajaksi pois . Ja mun harmiksi myös rauhottava on jätetty pois, muistaakseni siitä tuli just hyvä nousuhumala olo. Eli tiedossa kivuliaampi operaatio... Niin ja sitten lääkäri sanoi, että suurin osa PASseista tehdään nykyään puol-lääkkeellisiin kiertoihin eli letroilla tai vastaavilla avustetaan oma ovulaatio ja siirto sen mukaan. Tämä kuulosti mun korvaan kyllä hyvältä, kun taustalla vain täysin lääkkeellissiä PASseja ja niiden tulos on jo nähty!

Roxanne hyvä, hyvä. Kyllä ne siellä hyvin voi, pitkiä hermoja viikonlopuksi.

Ravishing harmi edelleen sun kivuliasta punktiota, mutta nyt vaan nauttimaan kyytiläisestä ja raskaana olosta.

Shel.. (en muista nimimerkkiä, sori). Aika samalla aikataululla mennään. Mä tuun päivän perässä. Mutta sulla oli kyllä aika paljon paremman kokoiset follit, olen kateellinen

Mulla itsellä on kyllä ihan hyviä kokemuksia julkiselta. Ehkä sen takia, koska en halua mitään henkilökohtaisia kysymyksiä enkä empatiaa, vaan olen käynneillä hyvinkin asiapitoinen. Mua jopa häiritsee, että lääkäri kysyy tavatessa (mikä kyllä kuuluu hyviin tapoihin), että mitä kuuluu... mitä siihen sitten kuuluu vastata . Jotenkin olen halunnut pitää tämän projektin sairaalassa ja käynneillä aina pelkkänä projektina, enkä tunteilla. Ei ehkä järkeä, mutta mun tapa.Joku suojamekanismi menee aina päälle. Taisin mä kyllä viimeksi vähän tipahtaa, kun tuulimunadiagnoosi varmistui mutta silloinkin jatkoin suoraan töihin enkä suostunut ottamaan sairauslomaa. Tipahdin kyllä jo käytävässä kun soitin miehelle... Oikeasti en ole näin kylmä ja tunteeton, mutta käynneillä tällaista jostain syystä esitän. Tänäänkin totesin, että ei kai kuukausi sinne tai tänne tässä neljän vuoden odottelussa enää mitään vaikuta.

Hauskaa viikonloppuja kaikille

Mä ja mun 'viinirypäleet' juodaan nyt lasi punkkua ja koitetaan rentoutua .

 

Pahottelut Siidalle, niin ois ollu jo korkee aika onnistua! Mutta jospa se viimenen nyt sitten eikä toista hoitoo sit tarvis miettiäkään enää...
Xescalle myös, mulle kävi samoin pari vuotta sitten, ja np-ultrassa vielä elottomia alkioita näkykin yllättäen kaks....;(

Täältä kans ääni Taysin julkiselle, oisin jatkanu siellä ilman muuta jos yksinäisenäkin sais julkiselta hoitoja. Jonoistakin huolimatta, eli siihen aikaan vielä joutu jonottaan aina uuteen ivf:ään. Niissä meni 3-4kk. Siellä sai melko vapaasti päättää asioistaan, mm. uusia lääkkeitä kokeiluun, siirretäänkö 1 vai 2 eikä näissä ollu mitään ongelmaa niiden puolesta. Ja tosiaan sama kun Vilijonkalla_, tykkään kans et henkilökunta tekee vaan sen hommansa mikä niille kuuluu, eikä ala udella ja tonkia turhia. En jotenkaan tykkää alkaa selvitellä omia asioitani/vointejani jollekin tuntemattomalle, olipa kuinka ammattilainen tms. asiantuntija tahansa..oikeestaan sellasille kaikkein vähiten. Mua ei oo sekään haitannu että lääkäreitä on useita, jos yhdellä kertaa oli joku , oli mahdollisuus seuraavalla kerralla johonkin toiseen ja saahan sielläkin toivoo mieluisinta. Yksityisellä tuppaavat laittaan aina sen yhden ja saman jolle alunperin on lokeroitu. Eikä niitä taida tällä hetkellä olla siellä enää kun kaks.

 

Lullaby, olisihan tämän jo toivonut onnistuvan, todellakin ja eipä kyllä löydy luottoa tuohon viimeiseen yhtään. Tietysti se kuukahtaa jo ennen siirtoa, kun kaikki 7ovat tähän saakka selvinneet. Tilastollinen todennäköisyys aika suuri.... oli kyllä jo siirrosta saakka olo, ettei nyt onnistu. Siltikin se pettymys oli TODELLA kova, kun tajusin, mihin tämä päättyy. Raivosin ja itkin sunnuntai-illan, peruin vieraat...mutta mun suru ja pettymys kestää vaan sen yhden päivän, sitte on pakko jatkaa eteenpäin ja sen jälkeen pystyn ajattelemaan sen niin, että mikään ei muutu vaikka kuinka sitä asiaa itkisi. Kyllähän nuo kokemukset peikkoina mielessä on, ja pelko on kova, jos vielä positiivisen testin joskus saa tehdä. En minäkään lääkäreiltä odota/tarvi mitään lässytyksiä sen kummemmin, mutta luonteva empaattinen suhtautuminen asiaan tuntuu itsestä mukavalta, että se koettu menetys huomioidaan, se riittää ja tulee tunne, että tapahtuneesta/minusta välitetään. Tänään oikein erityisesti tuli sellainen olo kun hoitajan kanssa juttelin, että hän halusi palvella juuri minua ja minun tarpeita, enkä ollut vain yksi jonon jatkona. Ei mulla tuu ystävillenikään näistä juuri puhuttua, lähimmille aina silloin kun tilanne on päällä ja osa heistä itsekin kokeneet keskenmenoja. Muuten hoidoista hyvin vähän heille puhun, kun en odota heidän ymmärtävän mun tunteita näissä asioissa, eivät he voi ymmärtää kun itse raskautuvat normaalisti. Onneksi on tämä foorumi, ja te kanssaihmiset, jotka ymmärrätte! Oon vähän sellainen itsekseni suria....itken itkuni ja en oikein osaa ottaa mieheltäkään tukea siinä hetkessä kun homma kaatuu. Yleensä sanon, että ota lapsi ja anna mun olla. Osaan kyllä puhua asiasta ja käsitellä jälkikäteen, mutta nopeasti saan nollattua tilanteen kun oon kunnolla itkenyt. Näille ei voi mitään. Syitähän aina jää miettimään, miksi näin käy ja onko syy alkiossa, vai missä? Ja tulee todellakin tilanteita ja hetkiä, jolloin suru tulee pintaan, mutta ne ei onneksi jää päälle.

 

Heipat kaikille, pahoittelut negan/menetyksien kohdanneille, niin hel*etin väärin!!

Joku kyseli nesteestä kohdussa, ja olikin saanut jo hoitajalta vastauksen, mutta siis mulla on aina välillä ovulaation aikoihin kertynyt nestettä, mutta tosiaan niinkuin hoitajakin sanoin niin se on tosiaan normaalia, mäki ensin pelästyin kun luin sen omakannasta ja soittelin sitte klinikalle perään, mutta ei siis syytä huoleen.

ON: mä kävin siis klinikalla keskiviikkona kp9, siihen mennessä olin popsinut letroja kp2-6, tämä oli siis ihan uusi juttu mulle,ultrassa kaikki hyvin limis 9mm ja isoin folli oli 19mm, samana iltana pistin sitte pregnylin ja tänään alkoi luget, ens keskiviikkona ois nyt sitten 8pas.

Sain myös dexametasonia, kortisonia, tukilääkkeeksi. Eli nyt on kaikki lääkkeet vaihdettu, josko tämä vuosien piina päättyis ja nyt tärppäis, mutta en silti mitään pilvilinnoja rakentele. Nyt vaan tuntuu siltä, että kerrankin joku ottaa tilanteen tosissaan, ja on valmis tekemään kaikkensa jotta me onnistuttais.

Meinashan tässä tulla pari mutkaa matkaa, niinkuin mun kohdalla tapana. Alkioiden siirto naistenklinikalta yksityiselle, ei onnistunutkaan enään pelkällä allekirjoitetulla paperilla, vaan vielä piti erikseen sinne soittaa ja kertoa syyt miksi vaihdamme klinikkaa sekä, että olenko ymmärtänyt sen, että jos haluamme mennä takaisin joudumme jonottamaan sen 6kk sekä silloin tehdään uusi suunnitelma yms..
sekä kunnalisella otettujen infektiotodistusten toimittaminen minulle, tuntui olevan todella haasteellista. Mutta näistäkin selvittiin!

 

Adelmiina onko tämä siis ensimmäinen kerta kun teillä tehdään PAS letroavusteisena? Miten aiemmin on tehty...? Mulle kans just eilen kerrottiin, että ovat siirtyneet pääsääntöisesti tuohon kokonaan lääkkeellisen sijaan. Jotenkin tuntuu järkevämmältä, kun oma kroppa kuitenkin osittain mukana. Toivottavasti tärppää

Nyt vastaan itse itselleni kun ihmettelin noita follien kokoja. Aika samoissa kokoluokissa mentiin viimeksikin (vaikka annostus oli 150 yksikköä ja nyt 125). Nyt näyttäis olevan reilut 15 rakkulaa vähämmän, viimeksi punktoitiin 63 joista 24 munasolu. Nyt olisin tyytyväinen vaikka puoleen tuosta jos hedelmöittymisprosentti olis sitten parempi.

On se jännä juttu, miten taas olen ihan täpinöissäni ja odottavalla tuulella, vaikka keväällä (ja vielä palstalle palatessa muutama päivä sitten) olin varma etten enää ikinä innostu hoidoista keskenmenon pelon vuoksi. Aika näköjään kuultaa muistot vai miten sitä sanotaan..

Siida jaksamisia sinulle ja toivon kovasti, että teidän pakkasukko on sinnikäs.

 

MaiMei: ööh, miksi sulla edes tehdään lääkkeelliseen jos oma kierto toimii jopa lääkkeiden läpi? Täällä päin ainakin luonnollinen kierto on sijalla yks, ja vasta jos on ovulaatiohäiriöitä/ei limis kasva/tai jotain sellasita niin voidaan miettiä lääkkeellistä. Oudolta kyllä kuulostaa tilanteesi!

Toive*: Mulle on lääkärit sanonut suoraan että viivoja tihrustelemalla harva löytää oikeaan aikaan ovulaationsa jos ylipäätään ollenkaan, että hymynaamatestit on ainoat 100-varmat ja ne ovat ainoat joita he voivat suositella. Siksi itse olen aina sijoittanut niihin, niin ei ole epävarmaa. Yhdessä kierrossa piruuttani tein liuskatestejä lisäksi, ja sinä päivänä kun sain hymynaaman niin siltikään liuskatestin viivani ei ollut ihan yhtä vahva kuin kontrolliviiva, eli sen mukaan ovista ei ollut eikä sen perusteella olisi voinut soittaa klinikalle. Siitä sain vahvistuksen itselleni että ei vain toimi minunkaan kohdallani liuskat, ja teen aina Clearblueta. Meneehän siihen rahaa joo, mutta jotenkin tässä konkurssissa kestää ja kun tuo ovulaatioiden bongaaminen on aika olennainen juttu tätä hommaa

 

Vilijonkka_: joo on eka kerta, aiemmin tehty luonnolliseen kiertoon, koska ei oo mitää häikkää, mutta silloin oltii kunnallisella viellä ja vaadin lääkkeellisen, koska 4kk meni hukkaan ku siirto ois aina osunu viikonlopulle. Mutta nyt yksityisellä suositteli tätä vaihtoehtoa, koska on 8 alkiosta ykskään ei oo edes yrittäny kiinnittyä sekä just se, että ei tuhlata enää aikaa siihen ettei siirtoon päästäisi. Yksityisellä tämä on kuulemma ihan rutiini hommia, mutta naikkarilla helsingissä ei lääkärit usko sen toimivuuteen, siks en siellä päässy sitä kokeilemaan vaikka pyysin, enkä tosin saanu kortisoniakaan, vaikkakin mulla on ollu endoa sekä niveltulehdus, tosin ei vielä ainakaan reumaa.

Hiukan rupes vaan jännittää, selviääkö nää huurunenät mitkä siirretiin naikkarilta pois, koska lueskelin tossa noita epikriisejä niin mulla on kaikki 8 selvinny sulatuksesta, ni toivottavasti nääkin selviäis. Varsinki ku nyt menee kaikki omasta pussista, ei pääse enää polimaksulla.

 

Ovistesteistä: munkin klinikallani on sanottu, että vain Clearbluen digitaalisia testejä pitäisi hoitokierroissa käyttää, muut ei ole tarpeeksi luotettavia. Kalliitahan ne toki on, joskin netistä tilaamalla saa melkein puolet halvemmalla kuin apteekista.

Vilijonkalle piti vielä kommentoida follien koosta, kun siitä juuri lääkärini kanssa juttelin. Kuulemma on todella yksilöllistä, milloin ne on riittävän suuria: toisilla jo 17-millisistä folleista punktioidut munasolut on kaikki kypsiä ja joillain - kuten esim. minulla - solut kypsyy vasta kun follit on yli 20-millisiä. Mutta tuossa vaiheessahan follit voi vielä kasvaa parikin milliä päivässä, ja jos samalla tahdilla on aiemminkin saatu kypsiä soluja, niin syytä ei huoleen ei varmasti ole!

Tsempit kaikille PASsia odotteleville! En olisi arvannut, että siinäkin vaiheessa voi vielä olla noin monia haasteita...

 

Onnea tosissaan teille kaikille! Jännät hetket on monella käsillä.

Onko kukaan teistä käyttäny samaa digitaalista useamman kierron ajan, vai meneekö se laite moroksi joka hymynaaman jälkeen? Mulla viimeksi ei toiminu vanha digi, mutta oli kyllä tosi vanha....ostin uuden ennen viime siirtoa ja liuskoja jäi useita käyttämättä. Pitääköhän taas ostaa uus laite vai onko joku saanu käytettyä useamman kerran!? Mulla tuli ilmeisesti vain raskausmateriaali pois. Keho käyttäytyi juuri samoin kuin viime km. Tämähän meni tosin jo alussa kesken, ja vuoto on ollu tietenkin vähäisempää...kaks päivää vain kesti ja nyt ei tuu enää mitään. Eli menkat jäi tulematta. Näin kävi silloin rv 10 myös. Eli taatusti on taas epäsiisti kohtu ja välikierron saan pitää....saan, tämä on oikea sana, koska mieli huutaa pikku taukoa. Malttamattomana odotan tiistaita ja puhelua lääkärin kanssa.

 

Siida ja Xesca olen niin pahoillani Sanat eivät taas riitä, tämä on niin väärin ja epäreilua!

Tsemppiä piinailijoille ja onnea punktioihin! Tsemppiä myös muille Synarela-tuskissa kärvisteleville

(Seuraa pitkästi omaa napaa)
Mulla on nyt sitten tosiaan Gonal F piikitys alkanut, kokonaan ilman jarrua. Ensimmäinen kontrolli ens ke viiden piikin jälkeen. Kuulemma ultrassa viime pe näytii hyvältä ja verikoe vahvisti että Synarela on toiminut ja voin aloittaa piikit. Mutta vasemmassa muniksessa näkyi 8mm folli, muuten ei mitään. Eikö se muka oo ongelma ja merkki siitä että Synarela ei kuitenkaan oo kunnolla toiminu?

No, joka tapauksessa on aika helpotus ettei tarvitse enää ottaa Synarelaa. Tuli jo tosi pahoja riitoja ja eroasiakin nousi taas pinnalle kun masennus meni erittäin pahaksi enkä nukkunut kahteen viikkoon juuri yhtään ja siippakin nukkui huonosti. Saatiin nyt onneksi puhutta asiat läpi, mutta kovin montaa tällaista hoitoa meidän suhde ei ehkä enää kestä.
Lääkäri oli sitä mieltä että jos voin näin huonosti niin harkitaan hoidon keskeyttämistä. Mä siihen että h*lvetti soikoon, syy siihen miksi mä voin niin huonosti on jatkuvat epäonnistumiset ja tän homman loputon venyminen. Että mitenköhän mä muka voisin paremmin jos tässä menee VIELÄ kauemmin! No, päätettiin kuitenkin jatkaa, mutta aika varmasti ei enää uudelleen pitkää kaavaa koskaan. Mullehan tää pitkä kaava otettiin kokeiluun siksi kun lyhyessä kaavassa saattin vain 4 follia, joista 1 jakautui (huonosti). Irrotuspiikkinä nyt Pregnyl, kun epäilivät että olen joko a) saanut viallisen Ovitrelle-kynän apteekista tai b) mun kroppa ei reagoi synteettiseen raskaushormoniin. Mutta: Tukilääkitystä ei nyt vielä päätetty. Heidän ehdotus on joko Synarela seuraavasti: progesteronilisä + suihkaukset punktiopäivänä, siirtopäivänä, ja joka toinen päivä kaksi viikkoa siirrosta eteenpäin (?????), tai Pregnyl joka kolmas päivä pari viikkoa siirrosta eteenpäin (plus progesteronilisä). Ekassa hoidossa kysyin Gonapeptyliä tai Synarelaa, mutta aika ylimielisesti sanoivat että joo ei siitä mitään hyötyä ole kun ei ole tarpeeksi tutkimusta. Nyt kuitenkin aikovat tehdä tällaisia "kokeiluja" Synarelalla. Oon niin hämmentynyt, taas sysätään päätös mun harteille enkä mä tiedä mitä pitäis tehdä . Millaisia tukihoitoja teillä muilla on ollut? Mikä noin mututuntumalta toimii parhaiten?

 

marrasmai...kieltämättä tuntuu vähä toivotaan, toivotaan kokeiluilta noi sun lääkemääräykset. Minä tosin en tiedä pitkästä kaavasta yhtään mitään, enkä lääkkeellisistä passeista. Mutta mulla on ollu tukena siirron jälkeen pregnyl pienenä annoksena (1500) joka toinen päivä...yhteensä viisi annosta. Lisäksi gonapeptyl kiinnittymiseen. Tämä koktail on toiminut, tai ainakin on ollu kiinnittymistä useamman kerran ja yksi täydellinen lopputulos

 

Joo oon tosi hämmentynyt tosta klinikan toiminnasta, ei suoranaisesti herätä suurta luottamusta. Jos (kun) tämäkin hoito menee pieleen, vaihdetaan klinikkaa.

Millä annostuksella ja minä päivänä sulla Siida on ollut toi Gonapeptyl? Eiks se oo vähän sama ku Synarela? Kun kysyin klinikalta että jos vois kokeilla molempia yhtä aikaa niin sain vastaukseksi että ei kun tulee liikaa samoja aineita...?? Mutta oon ymmärtänyt että Suomessa niin tehdään aika usein. Uskaltaiskohan sitä valita sen Pregnylin ja sit omin päin ottaa myös Synarelaa?

 

Marrasmai en valitettavasti osaa sanoa, mutta kuulostaa ehkä vähän hullulta että synerelaa käytettäisiin, varsinkin kun se ei sulle sovi. Mutta mä en ole mikään asiantuntija kun meillä ei ole koskaan ollut mitään muuta kuin luget.

Julkisella vissiin aika huonosti määrätään tukea, tai sitten vaan meillä päin. Itse ajattelin kysyä kuitenkin tuota gonapeptyliä tueksi. Tänään jo mietin että olisko pitänyt ottaa apteekista enemmän kuin se yksi, mutta enhän tiedä päästäänkö edes siirtoon...

 

Marrasmai kuulostaa nuo sun Synarela-oireet niin rajuilta, että ehkä yrittäisin välttää sitä ja jatkaisin Pregnyl + Gonapepetyl-linjalla. Gonapepetyl laitetaan yleensä oletetun kiinnittymisen aikaan eli dpo 6. Itse laitoin ekassa alkaneessa raskaudessa sen dpo 6 illalla ja tässä toisessa aamulla. Lugesteron on mulla ollut aina progesteronitukena.

Kuulostaa kyllä oudolta, että sulle ehdotetaan Synarelaa tueksi vaikka saat siitä nuin rajuja oireita! Itse en ole gonapeptylin kerta-annoksesta saanut koskaan mitään Synarelan kaltaisia oireita, vaikka mullakin Synarela vaikuttaa tosi paljon unen laatuun.

Joillakin myös Lugesteronit aiheuttaa ikäviä oireita. Tietääkseni Gonapeptyl on todettu tutkimuksissa hyödylliseksi, jos joku lääkäri väittää päinvastaista, niin itse uskoisin meitä hoitanutta dosenttia, joka kertoi asiasta. Keltarauhastuesta on silloin hyötyä, jos voidaan olettaa, että keltarauhasta ei muodostu eli luonnollista ovulaatiota ei ole tapahtunut (IVF/ICSI tuoresiirto, lääkkeellinen/puolilääkkeellinen PAS). Eikös Siidalla ollut Pregnyl Lugesteronien tilalta käytössä?

 

marrasmai! Älä ota sitä synarelaa, tämä on vain mun neuvo ja teet miltä tuntuu, mutta juurikin miten Tupsuli muisteli, mulla ei oo ollu lugeja tukena ja juuri samasta syystä, kun sun synarela oireilu. Sain lugeista järjettömät fiilarit, siis hajosin ihan totaalisesti ja olin täysin lamassa, itkin ja tappelin miehen kans...täysin maailmanlopun meininki. Sanoin lääkärille, neljännen siirron jälkeen, että nyt riitti ja se oli täysin ookoo...kuulemma joillekkin luget aiheuttaa sellaista. Mikä tahansa hormoni voi aiheuttaa pahojakin sivuvaikutuksia ja sinuna kyllä kuuntelisin kehoa. Mulla on ollu tukena nyt pregnyl pienenä annoksena (1500) siirtopäivästä lähtien joka toinen päivä pistos ja yhteensä siis viisi ampullia, eli kyllä siinä puolitoista viikkoa pistoksissa menee, mutta noin pieni annos ei kovin vahvana testissä näy ja hyvin on näkyny jo viikko siirrosta viivan vahvostuminen, jos plussa tullu.... oma hcg lähteny nousuun....mikäpä mua estäis testaamasta Testipäivä virallisesti ollu sitte 2,5viikkoa siirrosta. Gonapeptyl on samantyyppinen aine ku pregnyl, tukee kiinnittymistä. Näin mulle lääkäri sanoi ja sitä oon pistänyt oletettuna kiinnittymispäivänä..lääkäri sen päivän laskenut. Ja me ollaan siis julkisella hoidoissa ja hyvin on löytynyt vaihtoehtoja tukilääkitykseen. Jos joku hormoni/lääke ei elimistölle käy, niin en lähtisi sitä käyttämään....ei se ainakaan tue kiinnittymistä, jos elimistö on valmiiksi puolustustilassa jotain sopimatonta ainetta vastaan. Tsemppiä sulle marrasmai ja toivotaan, että saat selkeät ja sopivat koktailit siirron jälkeen ja lopputulema olis paras mahdollinen! Mulle ei oo tullu myöskään mitään oireita noista pistoksista. Tissikipu lievänä pregnylistä....tai en tiiä kummasta se sitte onkaan tullu...siitä vai oman hcg:n noususta, mutta, muuta en oo havainnut.

 

Mulle lääkärit on sanonut että täysin luonnollisessakin kierrossa keltarauhashormonilla eli lugesteronilla on suuri merkitys koska siinä tehdään kuitenkin mekaaninen siirto kohtuun eikä oma munasolu ole luonnollisesti hedelmöitytyyään sinne vaeltanut, joten kroppa tarvitsee nimeomaan kiinnittymisen tueksi tuon keltarauhashormonin vaikka oma keho sitä tuottaisikin.
Tuosta "kiinnittymispiikistä" lääkäreiden mielipiteet tuntuvat vaihtelevan aika 50-50, meidän klinikalla niitä ei määrätä koska niistä ei ole tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä että niillä olisi kiinnittymisen kannalta merkitystä. Tiedän kanssa että jotkut klinikat niitä määrää "kun ei kai siitä haittaakaan oo" -periaatteella.

 

Mullekkin polilla (julkinen) sanottu gonapeptylistä, että ei ole tieteellisesti todistettua näyttöä (mutta ei haittaakaan).. ja en sitä heti kun pyysin saanut, mutta sit kun enemmän siirtoja niin sain.. Noh, eipä oo auttanut. Mut samaa ne sanoo kortisonista, sitä eivät oo vielä ainakaan suostunut kokeilee. Siihen oli kommentti sama ja et joskus oli "muotia". Nyt on varmaan sit muotia tuo gonapeptyl. Itse olen vakuuttunut, että mulle vois olla siitä kortisonista apua.. (jostain kai sitä toivoa pitää koittaa kaivaa) Katotaan saanko sitä jatkossa kinuttua, jos siis pääsen ees koskaan enää siirtoon.. Siis luget ollut kyllä aina myös.. ja jatkuisvat plussastakin vielä..

 

Täällä on viikonloppu tikuteltu ovista eikä se ole torstain jälkeen vahvistunut. Päin vastoin, testissä ei näy enää lainkaan toista viivaa. Kaikki "oireet" täsmäävät torstain tuloksen kanssa.. Noh, mieheni kanssa keskusteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että siirtoon lähdetään. Keskiviikkona siis pas.
Pieni epävarmuus kuitenkin jäytää mieltä, mutta en koe menettäväni paljoa (yksi polimaksu ja yksi alkio yhdeksästä) vaikka nyt siirto tehdäänkin, varsinkin kun toisessa vaakakupissa painaa toivo parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta
Opinpahan kantapään kautta halpis liuskatestien epäluotettavuuden. Tietysti olisin polilla kysyessäni aiheesta toivonut rehellisen vastauksen, vaikkakin netin keskustelupalstat ovat täynnä keskusteluja juuri kyseisistä testeistä..

Ja tuosta "kiinnityspiikistä" sain sen nyt tueksi kun sitä itse pyysin. Juurikin sillä periaatteella ettei siitä haittaakaan ole. Kaikki keinot käyttöön siis

 

Toive* Voi harmi, jos se meni huti, mutta kyllähän se kaiken järjen mukaan on torstaina ollut. Onnea matkaan!

Itse en kyllä allekirjoita keltarauhashormonin tärkeydestä....varmasti on tuiki tärkeä, mikäli oman kehon tuotanto on vajavaista, mutta itselläni ainakin tuli ylituotantoa reilusti ja siksi voimakkaat sivuvaikutukset...liika on liikaa ja näin sanoi lääkärikin. Ja kun tukilääkitys vaihdettiin syntyi tyttö ja sen jälkeen on jokainen siirto kiinnittynyt, tosin myös irronnut, mutta minulla ainakin on ollu parempi tuloksia pregnylillä. Tuosta gonapeptylistä oon samaa mieltä, että tuskin haittaakaan, jos sitte hyötyäkään. Nää on niin hankalia juttuja.

 

Tuon keltarauhashormoninkin suhteen varmasti yksilöllisiä eroja on paljon
Kyllä mullekin lääkärit on toisaalta sanoneet että jos ovulaatio tapahtuu, sillon kehokin tuottaa tarpeeksi keltarauhashormonia. Mutta sitten samaan hengenvetoon todenneet että silti tuollaisen mekaanisen siirron (pas) jälkeen oma tuotanto tarvii tueksi sen.

Itselläni on nyt tehty yhteensä 4. Pasia, joista 2 negaa ja yksi onnistunut joka johti synnytykseen asti. Tästä PASista en vielä tiedä. Ja kaikissa ollut lugesteron 200mg x 3. Eli omalla kohdallani en voi sanoa vaikuttaneen onnistumiseen tai epäonnistumiseen kun molempia on

 

Punktio ohitse, 15 rakkulaa, joista punktoitiin 11 solua. Tyytyväinen tähän astiseen. Ylihuomenna siirto jos kaikki menee hyvin. Kipulääke toimi hyvin. En tuntenut edes puudutuksia. Oikean tyhjentäminenkään ei sattunut yhtään, mutta tiedän myös millaista se sitten on kun on oikein kivuliasta. Nimittäin vasen sattui. Yritin purra hammasta, kun siellä vaan 4 rakkulaa ja ajattelin ettei kestä kauaa, mut sitten oli pakko pyytää lisää lääkettä. Sitä tosin en enää saanut, kun lääkäri sanoi homman olevan jo ohi. Mulle laitettiin myös antibioottitippa ehkäisemään tulehdusta. En tiedä kyllä miksi… kai siellä alhaalla sitten näytti jotenkin silä… Nyt on kyllä tosi kipeä olo! Olen makoillut ja lämpöpakkaus on auttanut kipuun. Panadolia en ole juuri nyt voinut ottaa, kun olen sitä jo syönyt tänään ja ajattelin, että pakko sitten yöksi ottaa. Lugesteronit mullekin tulee tueksi, niitä vissiin vallan julkisella suositaan. Toivottavasti niistä ei tuu yhtä "hulluksi" kun Synarelasta. En enää jaksaisi sellaista. Nyt mentävä taas lepäilemään…

 

Shelterme mun mielestä antibiootti annetaan aina vakiona punktiossa, ehkäisymielessä.

 

Hienoa, Shelterme, että punktio on takana - toivotaan runsasta alkiosaalista!

ON: Meidän kolmesta alkiosta kaksi jaksoi kuin jaksoikin blastoksi asti! Toinen siirrettiin tänään ja toista tarkkaillaan vielä huomiseen asti, mutta kuulemma näyttää todennäköiselta, että se pääsee pakkaseen. Olen ihan ällikällä lyöty tästä tuloksesta - aiemmin ollaan hädin tuskin saatu yksi rupualkio siirtoon ja nyt saatiin kaksi hyvälaatuista blastoa (ja oltais varmaan saatu enemmänkin, jos kaikki solut olisi icsattu). Joten kyllä vaan voi olla eri hoitokerroissa eroa!

Nyt annan taas itsellen luvan leijua hattarapilvessä muutaman päivän ja ajatella, että kaikki on mahdollista. Palataan maan pinnalle sitten taas ensi viikolla, kun on aika kaivaa testit kaapista...

 

Toivottavasti shelterme pääset siirtoon! Sitten vaan piinaileen

Ja tervetuloa piinaileen roxanne peukut pystyssä!

 

Ps. Mä en oo koskaan saanut antibioottia punktioissa.