Itsemurha mielenterveysongelmien vuoksi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Eli, olen aika pahasti mielenterveys ongelmainen. On kaksisuuntaista, psykoosiin taipuvaisuutta, dissosiaatiohäiriötä, epävakautta, estyneisyyttä jne jne.. Moniongelmainen! On kausia kun kaikki menee ok, mutta sitten kun menee päin honkia niin sitten kanssa menee. Ja satutan rakkaimpiani, he ovat huolissaan. Mietinkin että kaikkien kannalta minun olisi paras ottaa itseltäni henki pois. Mieheni ei halua erota, enkä käsitä miksi! Olisihan hänen elämänsä paljon parempaa ilman minua.

Ja nyt ennenkuin kukaan tulee sanomaan että hae apua.. Voi minä olen hakenut apua. Olen ollut psykan potilaana jo lähemmäs 10v. Lääkkeitä, terapiaa. Ei auta. Ja tämänkö kanssa mun pitää elää? Tämän sairaan pääni joka ajottain satuttaa niitä läheisimpiä ihmisiä. Ja minä itse, en enää kestä jatkuvaa häpeää, taistelua, toivetta että kaikki tulee vielä hyväksi. Ei tule, se on huomattu. On helpompia kausia mutta ne kamalat kaudet on siis niin kamalia että ihmettelen kuinka olen vielä elossa. 2 itsemurhayritystä takana. Toinen melkein onnistui, minut kuitenkin elvytettiin. Asia vituttaa minua rankasti.
 
Mieti ensin hieman menneisyyttä ja pohdi, voiko olla niin, että lääkkeet ja sairaanhoito on vain pahentanut tilannettasi (valitettavan usein psykiatrit syöttävät ihmisille lääkkeitä, jotka pitkällä tähtäimellä vain pahentavat asiaa)? Mikäli on, mitä sinun tulisi tehdä, jotta voisit pyrkiä tilanteeseen, jossa pärjäsit ongelmasi kanssa?

Yksi hyvä lähtökohta on opiskella sairauttasi. Lue läpi kaikki kirjallisuus, jota kirjastosta löydät. Opit ymmärtämään ongelmaasi muidenkin kuin ulkopuolisten "ammattilaisten" näkemänä. Käytä tähän ainakin 2 vuotta aikaa.

Mikäli opiskeltuasikin olet sitä mieltä, että itsari on paras, keskustele siitä läheistesi kanssa etukäteen ja tee hautaustestamentit yms. valmiiksi. Älä satuta muita tehdessäsi itsaria, eli ei rekan eteen, ei junan alle tms. Paras ja onnellisin tapa on ostaa typpeä pullossa, laittaa letku pullosta muovipussiin ja muovipussi päähän ilmastointiteipillä kaulasta suljettuna. Itsemurhakittejä voi myös ostaa (toimivat edellisellä periaattella).
 
Kuulostaa siltä, etttä kaikki keinot on kohdallasi käytetty. Mutta ei yhtä: oletko kokeillut sähköshokki hoitoa? Siitä on tullut hyviä tuloksia, kannattaa ottaa selvää. Itse olin aikeissa lähteä siihen, mutta sitten elämä alkoikin muuttua parempaan ja vaikea masennus hälventyä vähä vähältä siedettävämpään suuntaan. Olen yrittänyt omaksua tällaisen ajatuksen: ennen syntymää ei ole mitään. Kuoleman jälkeen ei ole mitään. Se pieni aika, kun kukin saamme olla olemassa, koitetaan käyttää se parhaalla mahdollisella tavalla. Uutta mahdollisuutta ei tule. Tuo ajatus on minusta lohduttava. Mutta oikein paljon voimaa ja toivoa sinulle. Kokeile kaikki mahdollinen ennen lopullista ratkaisua.
 
Eieie! Toivoa ei ole vielä menetetty. Olet vaan saanut vääränlaista hoitoa, tai vääränlaisilta ihmisiltä.
Toivottavasti saat jonkun pienen kipinän, jonkun oljenkorren, jonka avulla jaksat kestää.
 

Yhteistyössä