Isyyden tunnustaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mie"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mie"

Vieras
Kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, niin miten isyyden tunnustaminen menee? Käytännön tiedän mutta otetaanko itse yhteyttä vai ollaanko isään yhteydessä? Ja mitä asioita tunnustamisen yhteydessä kysytään? Haastatellaanko sekä isää että äitia? Ja kuinka kauan tämä kaikki vie aikaa?

Kiitos!
 
Sossusta otetaan yhteyttä äitiin. Isäähän ne ei tiedä.
Sä otat isän mukaan sinne ja siellä kysytään hyvin arkaluontoisia kysymyksiä. Riippuu henkilöstä että miten ne esitetään mutta kyllä siellä täytyy vastata kysymykseen että ootko harrastanut seksiä ko miehen kanssa ja sitä rataa. molempia haastatellaan.
About tunti meilä meni.
 
Ainakin täällä Lahdessa meille tuli ihan automaattisesti aika isyyden tunnustamiseen. Ei siellä mitään ihmeitä kyselty, oikeestaan vaan että onko kumpikin sitä mieltä että lapsi on meidän. :) Täytettiin monta paperia missä kyseltiin ihan perustiedot. Eikä kauaa kestänyt koko juttu.
 
Sossusta otetaan yhteyttä äitiin. Isäähän ne ei tiedä.
Sä otat isän mukaan sinne ja siellä kysytään hyvin arkaluontoisia kysymyksiä. Riippuu henkilöstä että miten ne esitetään mutta kyllä siellä täytyy vastata kysymykseen että ootko harrastanut seksiä ko miehen kanssa ja sitä rataa. molempia haastatellaan.
About tunti meilä meni.

Just joo. Meidän isyyden tunnustamisessa vei varmaan puoli tuntia ja kysyttiin vain avomieheltäni että oletko lapsen isä. taisi kysyä oletteko kuinka pitkään seurustelleet ja asuneet yhdessä. Muuten kertoi sitten vain esim. isän velvollisuudet ja oikeudet yms.
 
Mä oon kyllä kuullut monelta, että niiltä tuolla tapaamisessa on todella kyselty paljon henkilökohtaisempia kysymyksiä kun esim. meiltä. Että riippuu vissiin vähän siitä kuinka mulkku lastenvalvoja sattuu kohalle. :)
 
No onpas näissä eroja. Meillä esikoisen kanssa kyllä kysyttiin ihan paperissa olleet asiat, että onko seksiä harrastettu ko aikana että raskaus on mahdollinen ym muut intiimit asiat. Että ei ole muita ehdokkaita, kieltääkö mies että olis harrastettu seksiä ym ym.
Tää oli ekalla kerralla. Toisella kerralla sitten oli helppo, läpihuutojuttu. Mutta kyllä ekalla kerralla oikeasti meidän haastattelija oli joko omasta halustaan tai muuten vain aika pedantti...
Mutta ei mua noi kyssärit mitenkäään haitannut kun vastauksiin ei tarvinnut erikoisemmin valmistautua tai keksiä "oikeaa" vastausta.
 
Kyllä meiltä kyseltiin, että olenko varma että mies on lapsen isä ja onko isä varma olevansa isä. Sen lisäksi kysyttiin seurustelun aloituspäisvä, yhteenmuuttamispäivä ja mitähän vielä. Ja lopuksi kuunneltiin saarna kuinka pitäisi olla naimisissa. Tää saarna tuli vaan kuopuksen kohdalla, mutta esikoisen kohdalla kyseltiin samat kysymykset vaikka eri kunnan lastenvalvojalla käytiinkin.
 
Ekalla kerralla itselle tuli jo fiilis että onko meidät unohdettu kun kirjettä ei kuulunut. Mutta se selittyi sillä että oli lomia menossa... ruuhkaa??!!
Toisella kerralla kirje oli about kotona jo kun synnäriltä kotiin päästiin.
 
Lisään tähän samaan ketjuun..
yritän selittää selvästi, mutta en välttämättä osaa. :D
Mies on naimisissa sanotaan, vaikka että Paulan kanssa. Ovat kuitenkin epävirallisesti eronneet, eivätkä asu yhdessä tms. Mies ei vain suostu allekirjottamaan eropapereita tai hakemaan eroa.
Mies on löytänyt itsellensä uuden, sanotaan vaikka Tiina.
Tiina on raskaana miehelle ja nyt he ovat sitä mieltä, että mies ei lainsilmissä saa tunnunstaa isyyttään eikä myöskään papin takia.
Mutta eihän se niin voi mennä, etteikö mies saisi tunnunstaa isyyttään, vaikka onkin toisen naisen kanssa naimisissa? Vai meneekö laki todella niin???
 
Elävään arkistoon on koottu videoita isyyden tunnustamisen vaiheista. Nykyään moni saa lapsia avoparina, mutta vielä 90-luvulla pariskunta selitteli uutisjutussa kovasti sitä, etteivät ole ainakaan vielä naimisissa.

Kun isyyslaki 1970-luvulla luotiin, vain viisi prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella - nyt jo liki puolet.

Katso videot Yle Elävässä arkistossa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isyyden_tunnustaminen_on_koruton_riitti_79841.html
 
meillä meni niin, että lastenvalvojalta tuli pyyntö soittaa ja varata sopiva aika. Sinne sitten isän kanssa ja lastenvalvojalla oli paperit valmiina, vain allekirjoitukset puuttuivat. Kysyi yhteenmuuttopäivää ja olemmeko kumpikin sitä mieltä, että lapsi on yhteinen. Aikaa meni kaikkineen alle 10min. Mitään arkaluontoista ei kysytty ja vauva sattui heräämään poislähtiessämme. Lastenvalvoja totesi vain, että onpas suloinen ja niin isän näköinen vauva.
 

Yhteistyössä