Isyyden tunnustaminen ilman biologista isyyttä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Meta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Meta

Vieras
Saako mies tunnustaa ilman sen kummempia selittelyjä "kenet tahansa" lapsen omakseen?

Esim. Naisella on lapsi, jonka biologinen isä ei koskaan ole lasta tunnustanut ja lapsi on virallisesti isätön. Nainen tapaa toisen miehen, joka haluaa lapsen ottaa nimilleen. Hän ei siis ole biologinen isä, mutta haluaa silti tunnustaa lapsekseen naisen lapsen. Eli jos DNA-testit otettaisiin, lapsi ja isäksi havitteleva eivät täsmäisi.

Saako mies näin tehdä?


Entäpä, jos lapsen oikea isä astuisi kuvioihin myöhemmin? Olisiko hänellä DNA:n perusteella valtuudet kumota aikaisemmin isyyden tunnustaminen?
 
Saahan se mies mennä tunnustamaan lapsen, jos haluaa - mutta lapsen äidiltä kysellään, että onko muita isäehdokkaita jne. Siinä kohtaa tulee sitten valehdelleeksi, jos väittää,ettei ole.
Jos lapsen biologinen isä jossain vaiheessa tulee vaatimaan oikeuksiaan lapseen, niin käsittääkseni siihen ei juurikaan ole mahdollisuuksia, eiks nyt ole ollut otsikoissa joku mies, joka ei saa edes tavata lastaan, koska virallisesti naisen aviomies on lapsen isä, joten tällä miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia omaa isyyttään tunnustaa.
 
En lähtisi laittomalle tielle ja siis valehtelemaan. Tällaisia tapauksia varten on olemassa perheen sisäinen adoptio, jota siis tuossa kohtaa lähtisin suosittelemaan.
 
No onks tuossa nyt suuremmasta synnistä kyse kuin siinä, että laitetaan satunnaisen rakastajan tekemä lapsi aviomiehen nimiin tai omasta mielestä sopivin isäkandi isäksi ja ollaan muista vaihtoehdoista hiljaa (ts. paperilla olevat isät autuaan tietämättömiä siitä etteivät ole biologisesti lapsen isiä)? Pienempi synti minusta on vapaaehtoisen epäisän isyyden tunnustus jos bioisää ei kiinnosta.
 
Ei ole laitonta. Oletko koskaan miettinyt että miten menee esim kun avopari saa luovutetulla sukusolulla alkunsa saaneen lapsen?
:)

Isyyslaki 5.9.1975/700

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Yleiset säännökset

10 § (22.12.2006/1238)
Äidin velvollisuus antaa tietoja isyyden selvittämistä varten

Äiti, joka haluaa lastenvalvojan huolehtivan isyyden selvittämisestä, on velvollinen antamaan totuudenmukaiset tiedot lastenvalvojalle kaikista seikoista, jotka ovat tarpeen isyyden selvittämiseksi. Äidin tulee erityisesti ilmoittaa ne miehet, joiden kanssa hän on ollut sukupuoliyhdynnässä lapsen siittämisaikana.


Ja samasta laista ote:
3 a § (22.12.2006/1238)
Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen isä

Jos lapsen äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja voidaan pitää todistettuna, että lapsi on syntynyt annetun hoidon tuloksena, lapsen isäksi on vahvistettava mies, joka yhteisymmärryksessä äidin kanssa antoi suostumuksensa hoitoon. Jos hoitoa on annettu naiselle yksin, lapsen isäksi on vahvistettava mies, jonka siittiöitä on käytetty hoidossa, jos hän on antanut mainitun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen isyyden vahvistamiseen. Silloin, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana tai tämän lain 2 §:ssä tarkoitettuna aikana sen jälkeen, kun avioliitto purkautui miehen kuoleman vuoksi, aviomies on kuitenkin lapsen isä, kuten 2 §:ssä säädetään.

Tämän lain säännöksiä isyyden selvittämisestä, vahvistamisesta ja kumoamisesta sovelletaan myös silloin, kun hedelmöityshoitoa on annettu 1 momentissa tarkoitetuin tavoin.



On täysin eri asia vaöehdella lapsen isyydestä (jolloin evätään isyys lapsen biologiselta isältä valehtelun avulla, kuin tunnustaa isyys luovutetuista sukusoluista aikaan saaneen lapsen kohdalla.
 
Mikä idea tuossa oikein on? Meinaatko väittää vakavissasi lapsellekin, että tää on sun biologinen isä? Ennemmin tai myöhemmin jää kiinni siitä, että nico-petteri syntyi tammikuussa ja "isukki" tuli tavattua vappuna ekaa kertaa.

PErheen sisäisellä adoptiolla lapsi saa aivan yhtälailla oikeudet perintöön ym ja onpahan sitten laillisesti lähdetty tuollekin tielle.
 
[QUOTE="mei";23511760]Itse asiassa on lain vastaista tunnustaa lapsi, jos tietää ettei ole isä.[/QUOTE]

Eipä taida olla, maailman sivu niitä rouvan hairahduksia on aviomiesten nimiin mennyt, ai niin mut eihän naimisissa olevan naisen lapsen isyyttä tarvii kenenkään tunnustaa. Moraaliton ja laiton on kaks eri asiaa.
 
[QUOTE="carelia";23511804]Eipä taida olla, maailman sivu niitä rouvan hairahduksia on aviomiesten nimiin mennyt, ai niin mut eihän naimisissa olevan naisen lapsen isyyttä tarvii kenenkään tunnustaa. Moraaliton ja laiton on kaks eri asiaa.[/QUOTE]

ja tän karsean epäkohdan takia olisikin parasta, että isyys tutkittaisiin aina ja jokaisen lapsen kohdalla.
 
[QUOTE="vieras";23511802]Mikä idea tuossa oikein on? Meinaatko väittää vakavissasi lapsellekin, että tää on sun biologinen isä? Ennemmin tai myöhemmin jää kiinni siitä, että nico-petteri syntyi tammikuussa ja "isukki" tuli tavattua vappuna ekaa kertaa.

PErheen sisäisellä adoptiolla lapsi saa aivan yhtälailla oikeudet perintöön ym ja onpahan sitten laillisesti lähdetty tuollekin tielle.[/QUOTE]

Perheen sisäinen adoptio on vain huomattavasti pitempi ja hankalampi prosessi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja valehdellen pääsee helpommalla;23511878:
Perheen sisäinen adoptio on vain huomattavasti pitempi ja hankalampi prosessi...


Riippuu miltä kantilta asiaa katsoo. Itse en koe valehtelua helpommaksi, vaikka se ajallisesti onkin nopeampi keino. En haluaisi jännittää kiinnijäämistä, joka olisi mahdollista loppuelämäni. Ja jos siitä jää kiinni (biologinen isä vaikka vie asian käräjille) niin melkoinen sotku siitä syntyisi ja tilanne olisi lapsen kannalta melko ikävä.
 
Mites sitten, jos mun mieheni haluaisi adoptoida lapseni. Hän ei kuitenkaan ole lapsen isä, vaan isyyden on tunnustanut biologinen isä, jonka kanssa ei olla vuosiin oltu tekemisissä.

Olen siinä uskossa, että adoptio ei kuitenkaan onnistu, jos ei isyyden tunnustanut mies anna siihen suostumustaan?
 
[QUOTE="Kika";23514220]Mites sitten, jos mun mieheni haluaisi adoptoida lapseni. Hän ei kuitenkaan ole lapsen isä, vaan isyyden on tunnustanut biologinen isä, jonka kanssa ei olla vuosiin oltu tekemisissä.

Olen siinä uskossa, että adoptio ei kuitenkaan onnistu, jos ei isyyden tunnustanut mies anna siihen suostumustaan?[/QUOTE]

Näin on. Ei onnistu ilman suostumusta.
 

Yhteistyössä