Isovanhempien kirja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olis niin ihana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

olis niin ihana

Vieras
Kirjakaupasta löysin sellasen isovanhempien kirjan mihin isovanhemmat voi kirjottaa muistoja itsestään. Siis vähän samanlainen kun vauvoille on niitä täytettäviä vauvakirjoja. Tohon kirjan isovanhemmat voi täyttää tietojaan nuoruudestaan, omistavanhemmistaan, häistään, lastensa syntymästä jne. Musta tollanen olis ihana jos omat vanhemmat viittis sellasen täyttää meidän lapsille (molemmille oma). Mut kehtaanko ostaa niille sellaset ja pyytää täyttämään? Vai pitäskö vaan toivoo et ne ite löytäs sellasen ja innostus ostamaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyy:
Mun korviin kuulostaa aika imelältä, mutta meitä on moneksi.

Musta toi on siinä mielessä ihana kirja et siinä jää vähän historiaa jota ei kukaan muuten kertois. Se ei sit häviä mihinkään kun se on paperilla.

 
meiä äiti ei innostunut asiasta kun taannoin kysyin. aikaa olisi vaikka kuinka paljon kirjotella mutta innostus häneltä puuttuu.
alussa kirjottelis mutta ajan kanssa jäisi pois. ihan niinkuin meistä tehtyihin vauvakirjoihin loppu jäi aika vajaaksi
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tyy:
Mun korviin kuulostaa aika imelältä, mutta meitä on moneksi.

Musta toi on siinä mielessä ihana kirja et siinä jää vähän historiaa jota ei kukaan muuten kertois. Se ei sit häviä mihinkään kun se on paperilla.

Voihan niitä muistoja olla muitakin, esim. valokuva-albumit.

Mun mielestä on tärkeämpää kuunnella nyt niitä tarinoita livenä kun kertojat on vielä elossa.

Mutta tämä on vain minun mielipide.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tyy:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tyy:
Mun korviin kuulostaa aika imelältä, mutta meitä on moneksi.

Musta toi on siinä mielessä ihana kirja et siinä jää vähän historiaa jota ei kukaan muuten kertois. Se ei sit häviä mihinkään kun se on paperilla.

Voihan niitä muistoja olla muitakin, esim. valokuva-albumit.

Mun mielestä on tärkeämpää kuunnella nyt niitä tarinoita livenä kun kertojat on vielä elossa.

Mutta tämä on vain minun mielipide.

Mut lapset on niin pieniä ettei ne osaa kysellä ja lapsillehan se kirja sit jäis, ei mulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tyy:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tyy:
Mun korviin kuulostaa aika imelältä, mutta meitä on moneksi.

Musta toi on siinä mielessä ihana kirja et siinä jää vähän historiaa jota ei kukaan muuten kertois. Se ei sit häviä mihinkään kun se on paperilla.

Voihan niitä muistoja olla muitakin, esim. valokuva-albumit.

Mun mielestä on tärkeämpää kuunnella nyt niitä tarinoita livenä kun kertojat on vielä elossa.

Mutta tämä on vain minun mielipide.

Mut lapset on niin pieniä ettei ne osaa kysellä ja lapsillehan se kirja sit jäis, ei mulle.

Jos on odotettavaa ettei sun isovanhemmat ole elossa enää kymmenen vuoden päästä, niin pyydä ihmeessä laittamaan muistoja talteen.

Mun äiti on aina tehnyt kunnon valokuva-albumit joissa tekstit, joten ne toimii muistokirjoina jo sinällään.
 
Mä olen kyllä niin laiska kirjottelemaan muistojani ylös että repisin varmaan villahousuni jos mun lapset joskus tois mulle kirjan täytettäväksi lasten lapsille.
Mut joku tykkää.

Meillä toimis isomummun kans esimerkiksi videointi paremmin. Muori sais istua ja kertoa juttuja ja lapset vois vaikka kysellä vieressä.
 

Yhteistyössä