isoäitini on jo pahasti dementoitunut,voi olla hänen viimeinen kesänsä.

[Taevahan Tosi]

Oletteko käyttäneet lääkärissä ja onko tauti todettu sitä kautta, lääkitys esim jo pois suljettu vaihtoehto? Ei voi sanoa kun että voimia se on valitettavasti pitkä ja tuskainen tie seurata vierestä :hug: ja ainut minkä nyt voit tehdä on se että vierailet siellä nyt kun vielä jotain on muistista jäljellä.

 

[Rukoilijasirkka]

Toi on tietty omaisille vähän raskasta.

onko julmaa ajatella että olisi kuitenkin parempi mammalle päästä jo taivaaseen.
Sinne papan kaveriksi, pappa on häntä siellä odottanut jo yli 30 vuotta.

Ei se julmaa ole, sehän on aika inhimillistä, kun se tavallaan ratkaisisi tilanteen.
Mutta koska näin ei ehkä tapahdu, niin kannattaa miettiä sukulaisten kanssa sitä hoitokotia tai muuta ratkaisua. Ja mummulta ei tartte kysyä, koska mummo ei ihan oikeasti enää ole sillätavalla läsnä.

Nyt mulla nousi jo karvat pystyyn. Muistisairaaltakin pitää kysyä mielipidettä...vaikka hän ei kykenisi enää omista asioistaan täysin päättämäänkään. Muistisairaallakin on oikeus omiin mielipiteisiin (vaikka hoitopaikka jouduttaisiinkin hommaamaan). Lähtökohdat tulevaisuudelle eivät ole hyvät, jos ajatus on tuo, ettei dementoituneelta edes tartte kysyä.

Ootko sä ollut koskaan dementikkoa hoitamassa? Mä oon muutamia nähnyt. Ei siinä oikein ole järkeä, että jankutetaan mummolee, hei muutatko palvelutaloon ja mummo sanoo en muuta, kyllä minä täällä omassa pirtissä, vaikka ei edes enää muistaisi syödä, eikä tuntisi omaisiaan.

 

[TheUnforgiven]

minulla oli sukulainen joka oli dementoitunut..olihan sitä raskasta katsoa..mutta oli sentään hoitolaitoksessa..siis asuuko tämä sun mummos kotona?? eikö kannattais hoitaa aika äkkiä hoitopaikka hänelle..

 

[Rokkimakkara]

Meillä mummo kanssa dementoitunut ja yritetään tukea kotona olemiseen viimeiseen asti kotihoidon ja meidän sukulaisten voimin. Mummu joutui vajaa vuosi sitten sairaalaan 2 viikoksi virtsatietulehduksen takia ja vointi romahti aivan täysin, hyvä että kävellä pystyi kahden avustamana. Masentui totaalisesti. Nyt pyritään siihen, että sais olla kotonaan ne viimeiset hetket.

 

[Taevahan Tosi]

Toi on tietty omaisille vähän raskasta.

onko julmaa ajatella että olisi kuitenkin parempi mammalle päästä jo taivaaseen.
Sinne papan kaveriksi, pappa on häntä siellä odottanut jo yli 30 vuotta.

Ei se julmaa ole, sehän on aika inhimillistä, kun se tavallaan ratkaisisi tilanteen.
Mutta koska näin ei ehkä tapahdu, niin kannattaa miettiä sukulaisten kanssa sitä hoitokotia tai muuta ratkaisua. Ja mummulta ei tartte kysyä, koska mummo ei ihan oikeasti enää ole sillätavalla läsnä.

Nyt mulla nousi jo karvat pystyyn. Muistisairaaltakin pitää kysyä mielipidettä...vaikka hän ei kykenisi enää omista asioistaan täysin päättämäänkään. Muistisairaallakin on oikeus omiin mielipiteisiin (vaikka hoitopaikka jouduttaisiinkin hommaamaan). Lähtökohdat tulevaisuudelle eivät ole hyvät, jos ajatus on tuo, ettei dementoituneelta edes tartte kysyä.

Siinä vaiheessa kun ihminen on vaaraksi niin itselleen kun muillekkin ympärillä oleville ihmisille siihen ei jää sellaista vaihtoehtoa että alettaisiin kyselemään dementoituneelta itseltään mitä mieltä hän on varsinkin kun hän ei itse enää kohta muista että kukaan on mitään kysynyt

 

[hellalettas]

Oletteko käyttäneet lääkärissä ja onko tauti todettu sitä kautta, lääkitys esim jo pois suljettu vaihtoehto? Ei voi sanoa kun että voimia se on valitettavasti pitkä ja tuskainen tie seurata vierestä :hug: ja ainut minkä nyt voit tehdä on se että vierailet siellä nyt kun vielä jotain on muistista jäljellä.

kävisin vaikka joka päivä, mutta kun mamma asuu 800km päässä. :/ kaipa mammalal jotku lääkitys on, kamalasti läkkeitä on ollut jo muutenkin toistakymmentä vuotta.
Mamma oli sairaalassa vähän aikaa sitten, sieltä kauttakin toivottiin että kävisi tutustumassa palvelutaloon,mutta mamma ei edes mennyt sinne.

 

[helmi79]

Todella harva meistä kestään varmaankaan kotoaan haluaa lähteä, mutta dementikon on oikeastikkin parempi olla vaikka jossain ns. hoivakodissa. Yleensä kaikki niissä asuvat (tai riippuu tottakai paikasta) viihtyy siellä ja vaaratilanteet vähenevät. Ja jos mummasi on dementikko saavat omaiset päättä (tai edunvalvoja) palvelutaloon muutosta, sillä dementikko ei voi enään itse tehdä niin isoja päätöksiä.

Näin juuri. Noin pahasti dementoitunut ei pysty enää päättämään asuako kotona vai jossain muualla. Omaisten tosin vaikea päättää noita vanhuksen puolesta, joten usein kotihoitajista apua asian vireille laittamiseen.

Toisaalta tosiasia on kuitenkin se, että noin dementtejä asuu valtavasti itsekseen. Ja siinä riittää tulevaisuudelle haastetta että heidät pystytään kotona hoitamaan, kun ei ole paikkoja tarpeeksi.

 

[hellalettas]

minulla oli sukulainen joka oli dementoitunut..olihan sitä raskasta katsoa..mutta oli sentään hoitolaitoksessa..siis asuuko tämä sun mummos kotona?? eikö kannattais hoitaa aika äkkiä hoitopaikka hänelle..

mamma asuu kotona. yläkerrassa asuu toiseksi nuorin poika vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa, mutta kun he ovat töissä päivät, kuten myös mamman kanssa alakerrassa asuva poika.
tämä nuorin poika on tehnyt mammalle jopa ruokaa ja voileipiä kappiin valmiiksi niin hän ei ole niitä muistanut syödä, vaikka väittikin syöneensä.

 

[Hinni]

Toi on tietty omaisille vähän raskasta.

onko julmaa ajatella että olisi kuitenkin parempi mammalle päästä jo taivaaseen.
Sinne papan kaveriksi, pappa on häntä siellä odottanut jo yli 30 vuotta.

Ei se julmaa ole, sehän on aika inhimillistä, kun se tavallaan ratkaisisi tilanteen.
Mutta koska näin ei ehkä tapahdu, niin kannattaa miettiä sukulaisten kanssa sitä hoitokotia tai muuta ratkaisua. Ja mummulta ei tartte kysyä, koska mummo ei ihan oikeasti enää ole sillätavalla läsnä.

Nyt mulla nousi jo karvat pystyyn. Muistisairaaltakin pitää kysyä mielipidettä...vaikka hän ei kykenisi enää omista asioistaan täysin päättämäänkään. Muistisairaallakin on oikeus omiin mielipiteisiin (vaikka hoitopaikka jouduttaisiinkin hommaamaan). Lähtökohdat tulevaisuudelle eivät ole hyvät, jos ajatus on tuo, ettei dementoituneelta edes tartte kysyä.

Ootko sä ollut koskaan dementikkoa hoitamassa? Mä oon muutamia nähnyt. Ei siinä oikein ole järkeä, että jankutetaan mummolee, hei muutatko palvelutaloon ja mummo sanoo en muuta, kyllä minä täällä omassa pirtissä, vaikka ei edes enää muistaisi syödä, eikä tuntisi omaisiaan.

Mä hoidan muistisairaita joka hemmetin päivä ja vielä on tarkoitus käydä lisäkoulutus validaatioon ja demikoulutus. ..Kuten sanoin, raja tulee jossain vastaan ja päätökset tekee joku muu. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa, että muistisairas saa osallistua päättämään omista asioistaan. Tietyssä vaiheessa ne päätökset voivat olla esim. haluaako vaaleaa vai tummaa leipää...Tuossa vaiheessa kun kerran voi vielä kommunikoida, pitäisi yhdessä vanhuksen kanssa alkaa miettiä ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Siis en tarkoita sitä, että kysytään vaan lähdetkö ja mummo vastaa en. Tarkoitan sitä, että tosiaan vaikkapa käydään tutustumassa johonkin paikkaan yhdessä jne. eikä vaan heti heivata uuteen paikkaan. Silloin edetään oikealla tavalla. Tietenkin kun en ole itse näkemässä ap:n mummoa, en voi tietää hänen muistisairautensa vaihetta.

Onko ap:n mummolla diagnoosia, Minimental-pisteet??? lääkitys? Onko poissuljettu muut muistia huonontavat asiat kuin varsinainen muistisairaus?


Voisko ajatella esim. intervallihoitoja ensialkuun, jotta tottuisi muutoksiin? Onko lapsista joku omaishoitaja?

 

[TheUnforgiven]

minulla oli sukulainen joka oli dementoitunut..olihan sitä raskasta katsoa..mutta oli sentään hoitolaitoksessa..siis asuuko tämä sun mummos kotona?? eikö kannattais hoitaa aika äkkiä hoitopaikka hänelle..

mamma asuu kotona. yläkerrassa asuu toiseksi nuorin poika vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa, mutta kun he ovat töissä päivät, kuten myös mamman kanssa alakerrassa asuva poika.
tämä nuorin poika on tehnyt mammalle jopa ruokaa ja voileipiä kappiin valmiiksi niin hän ei ole niitä muistanut syödä, vaikka väittikin syöneensä.

mutta jos mamma on kotihoidossa niin silloin siellä pitäisi olla koko ajan joku..! ihan oikeesti! voi sattua vaikka mitä..ja mamma voi lähteä ties minne hoipertelemaan vanhojen muistikuviensa kanssa..ei hyvä :/

 

[hellalettas]

Toi on tietty omaisille vähän raskasta.

onko julmaa ajatella että olisi kuitenkin parempi mammalle päästä jo taivaaseen.
Sinne papan kaveriksi, pappa on häntä siellä odottanut jo yli 30 vuotta.

Ei se julmaa ole, sehän on aika inhimillistä, kun se tavallaan ratkaisisi tilanteen.
Mutta koska näin ei ehkä tapahdu, niin kannattaa miettiä sukulaisten kanssa sitä hoitokotia tai muuta ratkaisua. Ja mummulta ei tartte kysyä, koska mummo ei ihan oikeasti enää ole sillätavalla läsnä.

Nyt mulla nousi jo karvat pystyyn. Muistisairaaltakin pitää kysyä mielipidettä...vaikka hän ei kykenisi enää omista asioistaan täysin päättämäänkään. Muistisairaallakin on oikeus omiin mielipiteisiin (vaikka hoitopaikka jouduttaisiinkin hommaamaan). Lähtökohdat tulevaisuudelle eivät ole hyvät, jos ajatus on tuo, ettei dementoituneelta edes tartte kysyä.

Ootko sä ollut koskaan dementikkoa hoitamassa? Mä oon muutamia nähnyt. Ei siinä oikein ole järkeä, että jankutetaan mummolee, hei muutatko palvelutaloon ja mummo sanoo en muuta, kyllä minä täällä omassa pirtissä, vaikka ei edes enää muistaisi syödä, eikä tuntisi omaisiaan.

Mä hoidan muistisairaita joka hemmetin päivä ja vielä on tarkoitus käydä lisäkoulutus validaatioon ja demikoulutus. ..Kuten sanoin, raja tulee jossain vastaan ja päätökset tekee joku muu. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa, että muistisairas saa osallistua päättämään omista asioistaan. Tietyssä vaiheessa ne päätökset voivat olla esim. haluaako vaaleaa vai tummaa leipää...Tuossa vaiheessa kun kerran voi vielä kommunikoida, pitäisi yhdessä vanhuksen kanssa alkaa miettiä ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Silloin edetään oikealla tavalla. Tietenkin kun en ole itse näkemässä ap:n mummoa, en voi tietää hänen muistisairautensa vaihetta.

Onko ap:n mummolla diagnoosia, Minimental-pisteet??? lääkitys? Onko poissuljettu muut muistia huonontavat asiat kuin varsinainen muistisairaus?

En tiedä diagnooseista ym.
vain sen että hänellä käy hoitaja,jonka itse näin perjantaina. en ollut kovin pitkään mamman luona, joten en tiedä muuta kuin sen mitä muut ovat puhuneet.
kyllä silloin kolme vuotta sitten mammalla kävi myös hoitaj, mutta mamma oli selvästi parempi. hoitja huolehti hänen lääkkeistään ja mittaili verenpainetta

 

[Hinni]

minulla oli sukulainen joka oli dementoitunut..olihan sitä raskasta katsoa..mutta oli sentään hoitolaitoksessa..siis asuuko tämä sun mummos kotona?? eikö kannattais hoitaa aika äkkiä hoitopaikka hänelle..

mamma asuu kotona. yläkerrassa asuu toiseksi nuorin poika vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa, mutta kun he ovat töissä päivät, kuten myös mamman kanssa alakerrassa asuva poika.
tämä nuorin poika on tehnyt mammalle jopa ruokaa ja voileipiä kappiin valmiiksi niin hän ei ole niitä muistanut syödä, vaikka väittikin syöneensä.

mutta jos mamma on kotihoidossa niin silloin siellä pitäisi olla koko ajan joku..! ihan oikeesti! voi sattua vaikka mitä..ja mamma voi lähteä ties minne hoipertelemaan vanhojen muistikuviensa kanssa..ei hyvä :/

Juu ja vastaavia tapauksia löytyy pilvin pimein. Mutta hoitopaikat ei valitettavasti riitä kaikille vaikka tarvetta olisi. Ja näillä hoitajamäärillä on turha puhua laadukkaasta hoidosta. Hyvä kun edes perushoito pystytään turvaamaan.

 

[Hinni]

Oikeasti, kannattaisi selvittää kyllä tilanne ihan kunnolla. Palvelutarpeen arviointi on pakko tehdä jos joku tekee siitä pyynnön. Hoitopaikkoihin on jonoja (jos ei óle rahaa maksaa yksityisestä) ja voi kestää kauan ennen kuin paikan edes saa. Tietyssä tapauksessa lääke hidastaa muistisairauden etenemistä. Mutta totuus on, että se etenee...

 

[hellalettas]

minulla oli sukulainen joka oli dementoitunut..olihan sitä raskasta katsoa..mutta oli sentään hoitolaitoksessa..siis asuuko tämä sun mummos kotona?? eikö kannattais hoitaa aika äkkiä hoitopaikka hänelle..

mamma asuu kotona. yläkerrassa asuu toiseksi nuorin poika vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa, mutta kun he ovat töissä päivät, kuten myös mamman kanssa alakerrassa asuva poika.
tämä nuorin poika on tehnyt mammalle jopa ruokaa ja voileipiä kappiin valmiiksi niin hän ei ole niitä muistanut syödä, vaikka väittikin syöneensä.

mutta jos mamma on kotihoidossa niin silloin siellä pitäisi olla koko ajan joku..! ihan oikeesti! voi sattua vaikka mitä..ja mamma voi lähteä ties minne hoipertelemaan vanhojen muistikuviensa kanssa..ei hyvä :/

Juu ja vastaavia tapauksia löytyy pilvin pimein. Mutta hoitopaikat ei valitettavasti riitä kaikille vaikka tarvetta olisi. Ja näillä hoitajamäärillä on turha puhua laadukkaasta hoidosta. Hyvä kun edes perushoito pystytään turvaamaan.

minä alkaisi mammani hoitajaksi, päiväsaikaan JOS asuisin lähempänä. Setäni hoitavat äitiään kun ovat kotona ja hoitaja tuo lääkkeet ja katsoo että ne tulee otettua ja huolehtii siis Yhden ruuan päivässä, pojat tekevät sitten muut ruuat äidilleen.
kunto mammala on huonontunut, kolme vuotta sitten hän käveli kepin avulla, nyt tarvitsee jo rollaatoria.
Kovasti häntä huvitti kun meinasin kompastua rollaaltoriin kamarin ovella
=)

 

[liinatukka]

Päiväaikainen yksinolo on toki hiukan arveluttavaa, mutta muuten kuulostaa, että mammasi oltavat olisivat niin hyvät kuin olla voi. Saa asua omien lastensa hoidossa omassa kodissa.

Jos hän kerran pysyy kotonaan eikä karkaile nii kauan kai kotona on hyvä. Sitten kun mammasi joutuu laitoshoitoon se tietää kunnon heikkenemistä.

 

[salla]

Mua oikeesti turhauttaa töissä kaikista eniten noi hernrtädin tyyliset omaiset.

Mummoa ei ole nähtykään kolmeen vuoteen, mutta heti alkaa arvostelu niitä omaisia kohtaan jotka sitä mummoa/vaaria/äitiä/isää/tätiä/setää... on hoitanut päivästä toiseen

 

[hoitaja]

Hei, omalla kokemuksella voin sanoa että dementikko pärjää kotona tuussa ympäristössä paremmin kuin vaikkapa siirron jälkeen vieraassa paikassa. Toki siellä on hoitajat koko ajan, mutta omatoimisuus kuten nuo vessa käynnit eivät luultavasti enää onnistuisi, koska uuden paikan oppiminen ja vessan löytäminen dementikolle voisi olla ylivoimaista.
Joku hälyjärjestelmä oveen voisi olla hyvä, jos kerran muuten hyvä olla kotona. Eli kun ovi avataan, tulisi vaikka tälle kotona asuvalle omaiselle viesti kännykkään, ja hän voisi lähettää jonkun paikalle. Koita jutella isoäitisi kanssa tutista vanhoista asioista, ne hän muistaa parhaiten, ja ainakin sitä kautta tuntee sinutkin läheisekseen. tutut asiat tuovat turvallisuutta.

 

[vieras]

Meillä mummo kanssa dementoitunut ja yritetään tukea kotona olemiseen viimeiseen asti kotihoidon ja meidän sukulaisten voimin. Mummu joutui vajaa vuosi sitten sairaalaan 2 viikoksi virtsatietulehduksen takia ja vointi romahti aivan täysin, hyvä että kävellä pystyi kahden avustamana. Masentui totaalisesti. Nyt pyritään siihen, että sais olla kotonaan ne viimeiset hetket.

Voimia. Monta tällaista tapausta nähnyt työni kautta. Hienoa että löytyy tällaisia omaisia. Ei kukaan meistä laitokseen halua, tuollainen romahdus johtaa usein masennukseen, jos omallekin kohdalle ajattelee, että ymmärtää oman tilansa että nyt tuli iso takapakki. Tulehdus vie vanhuksilla monesti toimintakyvyn ja tekee joskus jopa aivan sekavaksi, onneksi tulhduksen parannuttua vointi palautuu, mutta kovillehan se ottaa.