Iso vauva

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tellu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tellu

Vieras
Hei!
Onko monia,jotka ovat saaneet ison vauvan (4.5 kilosta ylöspäin)?Huomattiinko jo raskausaikana ja miten meni synnytys?Entä minkä kokoisia itse olette?Olen itse 168cm pitkä,BMI alussa 27.Painoa tullut 13kg.Nyt rv 33+4 ja isoa vauvaa veikattu.Sf-mitta on kuitenkin keskikäyrällä,mutta th:n mukaan on niin syvällä ja alhaalla mun lantiossa jo.En saa edes kunnon lääkärintarkastusta (ei mitään painoarviota/ultraa)lopussa ja pelottaa et vauva onkin tosi iso,tyyliin yli 5 kiloa,eikä mahdu tulemaan...Oon kyl leveälanteinen.Sokereiden kans ei oo ollu mitään ongelmaa.Epäilittekö itse raskauaikana vauvan olevan iso ja mikä oli sf-mitta?Th ainakin sanoi,et jos äidillä on paljon vaivoja niin tod.näk. vauva on iso ja siksi raskaus ottaa voimille.Ekaa siis odotan ja olisin kiitollinen kuulemaan kaikenlaisia kokomuksianne!
 
Minulle tehtiin sektio viikoilla 38+2 perätilan takia. Vauva oli tällöin 4290g joten olisi ollut täysiaikaisena varmastikkin yli 4,5kg. Raskausaika minulla oli yhtä ""helvettiä"" kaikkien kipujen ja krenkkojen kanssa. Pituus minulla 160cm ja BMI alussa 23. Painoa tuli 18,5kg. Sf-mitta rv 37+1 oli jo 40cm. Sokereissa kävin tuon sf-mitan takia mutta ne olivat kuulemma harvinaisen alhaisetkin, joten niissä ei ollut mitään. Painoarvio tehtiin ultralla synnytystapaarviossa kyssissä mutta se heitti ainakin puoli kiloa siis vauva oli isompi. Toisaalta olen onnellinen että vauva pysyi perätilassa loppuun asti ja leikattiin koska pelkäsin tosissaan jo puolvälistä raskautta tuota vauvan kokoa. Sf-mitta on siis huidellut alusta asti pilvissä...
 
Hei!

Minulla epäiltiin ja osattiin odottaa isoa vauvaa ja ennuste oli laskettuna aikana 4300g +/-200g. Kerroin synnytyksessä, että saattaapi olla iso ja lääkäri kävi ""näppituntumalla"" arvioimassa vauvan noin 4 kiloiseksi. Olen myös 168 ja painoin ennen raskautta 65, mutta sain lisäkiloja melkein 20. Eli ihan normaalikokoinen olen (taas) ja hyvin mahtui vauva tulemaan. Välilihan leikkasivat eikä synnytyksessä ollut mitään ongelmia. Synnytykseni kesti siis kaikkinensa 8 tuntia. Minä luotin ja luotan siihen, että asiantunteva henkilökunta päättää siinä tilanteessa, mikä on minulle parasta. Ainahan asiat ei mene nappiin, mutta minulle ei ainakaan jäänyt mitään traumoja, vaikka eihän se välilihan paraneminen ollut mikään euroopan mukavin homma. Toivottavasti kaikki menee sinullakin hyvin.
 
Poika painoi tuon 5265g ja isoksi arveltiin,muttei kyllä ihan tuon kokoiseksi.Ultra arvio oli kilon pienempi samana päivänä,kun vauva syntyi.Sektiolla sitten lopulta syntyi.Rv 41+3.Sokerirasitukset ja muut oli koko raskauden ajan ihan normaalit.Loppu ajan oli aika tukala olo itsellä,kun vauva oli myös aika pitkä,57 cm.
Helppo ollut hoitaa,kun on jämäkkä!
 
Itselläni vauva oli 3945g ja minulla pituutta 158cm. Isoa vauvaa veikattiin koko ajan, mutta painoarvio tehtiin vasta viikolla 40+0, ja oli tällöin 4200g. Sinne pääsin omasta pyynnöstäni, vaikka esikoista odotin, tunsin, että vauva on vahvan oloinen ja kookas.Tällöin kätilö myös muistutti, että helposti voi tulla se 500g heittoa suuntaan tai toiseen. Eli kohdallani varauduttiin siihen, että vauva saatta painaa n. 4700g. Lähtötilanne oli, että alakautta lähdetään kokeilemaan ja käynnistys seuraavana aamuna. Lääkäri sanoi, että sektiovalmius on kuitenkin koko ajan.

Sf-mitta oli minulla alussa iso, mutta sitten tippui keskikäyrälle. Vatsa ei ollut mitenkään kookas, vauva upposi mukavasti lantiooni. Oma olo oli loppuviikkoina tukala turvotusten (ja malttamattomuuden=) vuoksi, mutta muuten ei minulla ollut mitään vaivoja. Kävin lääkärini lähetteestä myös sokerirasituksessa, vaikka bmi:ni puolesta en olisi sinne joutunutkaan, mutta kun hän ultraili, niin lapsen koon puolesta sinne jouduin. Siellä kaikki arvoni olivat erinomaisia.

Synnytys siis käynnistettiin ja kun saatiin supistukset alkuun, poika oli kuuden tunnin kuluttua maailmassa. Kokemus ei ollut mielestäni ollenkaan paha.
 
Kokoa arvioidaan siis vielä synnytykseen mentäessä.Mutta ei kai hätäsektiota voi enää tehdä jos pää näkyy jo,mutta hartioista ei mahdukaan?Pelkään,että kätilö/lääkäri sitten väkisin repii vauvan ulos ja se vaurioituu...
 
Meidän poika syntyi sectiolla 41+1,koko 4720g/54.4cm.Itse olen 160 cm ja odotusaikana kiloja tuli 21,normaali painonen olin aikasemmin.Toista vuorokautta yritin alakautta synnyttää vaan leikkaukseen jouduin,onnex,alakautta ei olisi tullut kun vihdoin selvis vauvan koko.Nlatäti oli ainut joka ihmetteli kun sf-mitta vaan kasvoi vaikka vauva laskeutunut.Ultrattu ei kun laitokselle menin vaan käsin lääkäri tunnusteli vatsan päältä ja sanoi painoksi 3600g.Nyt meidän ""iso"" pieni mies 3 vkoa vanha.
 
Vauva syntyi rv 38+0 painoa 4200 g. Mitä olisikaan ollut jos raskaus olisi kestänyt pidempään?! Synnytys käynnistettiin lapsiveden tihkumisen takia.
Mitään erityisiä vaivoja ei minulla ollut. Sf mitta oli rv 37 35,5 cm. Painoa tuli n. 10 kg (lähtöpaino 65 kg ja pituus 172 cm). Missään vaiheessa ei tehty mitään erityistä paino-arviota tms. Neuvolan täti veikkasi pientä tai keskikokoista vauvaa. Laitoksella ultrattiin ja paino-arvio oli 3 kg. Hienosti ja nopeasti synnytys kuitenkin meni. Vauvan paino vain oli ""vähän"" yllätys.
 
Ensinnäkin ulkoisesti leveällä lantiolla ei oo mitään merkitystä sen sisämitan kanssa. Itsellä tehtiin kokoarvio 39+5 jolloin veikattiin 3,6 kilosta lasta ja tunnustelujen perusteella piti mahtua alateitse. Pituutta itsellä 158cm sf mitta oli suurimmillaan 37 (rv 38+6). 41+3 syntyi poika kiireellisellä sectiolla, kokoa 4185g ja 54cm. Joku lantionmitta todettiin sisältäpäin ahtaaksi leikkauksessa, joten ainakaan samankokosia lapsia en alakautta saa. Maha oli jätti, mutta en odottanut noin isoa poitsua :) Eikä ollut mitään oireita
mm
 
Hei vaan!

Minun ""pikkuiseni"" oli 4,8 kg. Itse olen 172 cm ja BMI alussa 30. Raskausaikana ei neuvolassa oikeastaan kokoa mitenkään kommentoitu - itsestä kyllä tuntui, että onpas iso lapsi tulossa. SF-mitta meni kyllä koko ajan yläkäyrällä ja viikosta 31 eteenpäin jopa sen yllä ja sokerirasitustesteissä kävin tuon pianoindeksini vuoksi, mutta kaikki todettiin normaaliksi. Lisäpainoa raskauden aikana kertyi 18 kiloa. Viikko ennen laskettua aikaa pääsin ylimääräiseen ultraan huolestuneisuuteni takia ja siellä arvioitiin vauvan painoksi sillä hetkellä 4 kg. Lapsi syntyi 11 päivää la:n jälkeen alateitse.

Minulla ei ollut raskausaikana mitään erikoisempia vaivoja tai kipuja. Voin oikein hyvin, mitä nyt jalat ja selkä väsyivät helposti ja puuskututti koko ajan. Uniasennon löytäminen oli myös hankalaa ison masun kanssa. Ihan viimeisillä viikoilla tuli vähän turvotusta.

Synnytys on varmasti niin yksilöllinen kokemus jokaiselle, etten usko oman ""kauhukertomukseni"" auttavan sinua millään tavalla. Oikeastaan opin hommasta vain sen, että jos joku asia mietityttää tai tuntuu, että ehkä tarvitsisi kipulääkettä kohta, kannattaa heti toimia ja pyytää apua. Marttyyriksi ei kannata heittäytyä eikä turhasta sisukkuudesta ja kivusta anneta lisäpisteitä. Luonto on ihmeellinen - niin mieli kuin kehokin palautuvat ihmeellisesti vaikka aluksi tuntui, että on aivan rikki.

Oikein hyvää odotuksen loppuaikaa! Helli itseäsi hiljaisuudella ja omalla ajalla.
 
Mulle sanottiin, että pientä vauvaa olet tullut synnyttämään. Vatsani ei kuulemma ollut mitenkään suuri. Itse olin asiasta hieman toista mieltä. No poika oli 4460 g ja pituus 55 cm. Sen jälkeen kätilöltä loksahti suu auki ja sanoi, että kolmikiloista hän täältä odotti. Nooh, synnytys kesti vain 3 tuntia, itsekin olin siinä uskossa, että ""kirpun"" kokoisen sieltä änkäisen ja päätin saada asian pois nopeasti alta. Olin omasta mielestä jotenkin ylireipas ja yritin tehdä kaiken mitä käskettiin. Ehkä psykologiallakin on osuutensa synnytyksessä, koska jos oisin tiennyt lapsen todelliseen koon, niin olisin takuulla ollut jotenkin paniikissa.

Ensimmäinen poika syntyi perätilassa ja kokoa oli 3800 g, pituus 53 cm. Synnytys oli pitkä, mutta kyllä siitäkin kunnialla selvisin. Oli silloin vasta 18-vuotias ja jälestäpäin sanottiin, ettei olisi pitänyt noin nuorta ensisynnyttäjää panna tuollaiseen erikoiseen synnytykseen. Onneksi kaikki meni hyvin eikä lapselle aiheutunut mitään pysyviä vammoja. Joskus perätilasynnytykset voivat olla riskialttiita.
 
Minttuliina, minä kirjoitin tuonne alkuun jo siis minulle tehtiin sektio perätilan takia. Minullakin tutkittiin että voinko synnyttää alakautta (vaikka olin ensisynnyttäjä) mutta totesi että koko arvion mukainen lapsi ei mahdu perätilassa alakautta koska häntäluuni ei jousta tarpeeksi. Ja onneksi näin oli koska vauva siis oli vielä isompi kuin arviossa.
 
Jos saat pään synnytettyä ulos (se on se karmein ja vaikein homma) loppuosa vauvasta luiskahtaa heposti ulos! Käsitykseni mukaan pää on ainoa, mistä vauva voi juuttua kiinni (kokemusta on)!
 

Yhteistyössä