Iskän lellipentu kävi iskän kanssa vähän ostoksilla...

Isä halusi ostaa "HYVÄT talvikengät" mun tytölle, kun on sitä mieltä että helvetinpakkaset on tulossa. Sanoin, että pojalla on jo hyvin kenkiä. Osti parhaimmat ja kalleimmat sitten ja pohjalliset koko perheelle (mulle ortopediset).

Olis mullakin ollut varaa, mut kun se halus... Ja sillä on se syöpä ja kaikkea. Ei se muita vie kaupoille, mutta ne on niin ylpeitä, ettei varmasti lähtisikään (mua reilusti yli toistakymmentävuotta vanhempia sisaruksia siis). Miksen minä sitten ole? Sisko on kyllä mulle sanonut, että ota siltä kaikki, mitä irti saat, mutta unta näin, että perinnönjaossa nousi joku haloo noista ostosreissuista. Yleensä se antaa mulle satasen kun näkee mut ja ne on kyllä mulle tosi isoja rahoja. En kyllä pyydä mitään.

Taustasta sen verran, että on alkoholismia ja luonnevikaa yms. Minä osaan sitä parhaiten käsitellä, pystyn välttämään konflikteja aika pitkälle, joten meillä on parhaimmat välit. Sen lisäksi olen "isin pikkuinen" eli se lellikki. Mun sisarukset ei ole koskaan paheksuneet mun asemaa, ainoastaan säälineet, kun olen ainoa joka sen kanssa on joutunut elämään ihan kahdestaan.

En kyllä kerro niille noista rahoista ja ostosreissuista.

 

Voitko olla täysin varma, etteivät käy täältä lukemassa?

 

[QUOTE="vieras";25402363]Voitko olla täysin varma, etteivät käy täältä lukemassa?[/QUOTE]

Voin =) Mutta tuskin kivittäisivät vaikka tietäisivätkin. En mä sitä salaa, vaikken erikseen kerro. Jos kysyisivät, niin vastaisin rehellisesti.

 

Halus ostaa tytölle, mutta sanoita että pojalla on jo?

 

[QUOTE="vieras";25402470]Halus ostaa tytölle, mutta sanoita että pojalla on jo?[/QUOTE]

Jep laitoin lauseet väärään järjestykseen. Halusi ostaa lapsille, mutta sanoin, että pojalla on jo. Tytön jalat kasvoi tosi lyhyellä aikaa ja yhdet kengät hajosi.

 

Ehkä hän tekee sisarustesi kanssa samanlaisia ostosreissuja, mutta ei kerro sulle.