Isän reaktio lahjasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja paha mieli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
sitä en ole missään kohdassa kieltänytkään, että minä asiasta suurimman "haloon" nostin loukkaantumalla. Ja tuo Pleikka-homma 30-kymppisellä ei minusta ole ollenkaan nolostuttava asia. Kun meillä on ystäviä kylässä, niin monesti miehet tuonne toiseen huoneeseen linnottautuvat jäkistä tai jotain autopeliä pelaamaan. Ja myös me naiset ja miehet yhdessä monesti singstaria tai buzzia sillä yön tunteina pelaamme.

Mut joo, ajattelin vain herättää asiasta keskustelua ja samalla seurata, et mikä on yleinen mielipide asiaan ja onko minulla siis asiasta "oikeus" loukkaantua.
Ja rahallisesti eihän tuo nyt mikään kamalan kallis investointi ollut (30e).

Minusta vaikkakin on mieheni, niin olisi ollut kohteliasta kauniisti kiittää lahjasta ja vaikka kokeilla noita joskus, kun on näitä ystäviä vaikka kylässä
 
Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia yhdestä joulusta. Siksi ostankin nykyään sellaisa lahjoja miehelle joista itse tykkään niin on edes joku iloinen lahjasta (=minä itse) :D

Mutta olen huomannut ettei tuo mies kauheasti piittaa lahjoista joten ei siitä jaksa mieltään pahoittaa. Sitä ei vain kiinnosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Asian VOI ilmaista monella tavalla, eri ilmaisuilla on sävyeroja. Tiedän, että putkiaivon on tätä vaikeaa käsittää...

No joo...Mutta ihme miten aikuinen ihminen jaksaa pahoittaa mielensä sen takia ettei sattumalta osannut ostaa sopivaa lahjaa. Pitäisi kait olla ne putkiaivot että olisi pelisilmää...

Peesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä -:
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Asian VOI ilmaista monella tavalla, eri ilmaisuilla on sävyeroja. Tiedän, että putkiaivon on tätä vaikeaa käsittää...

No joo...Mutta ihme miten aikuinen ihminen jaksaa pahoittaa mielensä sen takia ettei sattumalta osannut ostaa sopivaa lahjaa. Pitäisi kait olla ne putkiaivot että olisi pelisilmää...

Peesi.


No jos tämä sama mies on vähän aikaa sitten ITSE ostanut autopelin pleikkariin, voin ihan hyvin kuvitella että tämän lahjan ostaja ajatteli ostavansa hyvän lahjan "tukeakseen" miehen intressejä siis pelaamista!

Oletteko te osanneet aina ilman mitään ennakkokysymyksiä ostaa vain haluttuja lahjoja? Aika fakiireja olette, jos näin on tai sitten teillä on vaimo/mies, jolla on käytöstavat hyvin hallinnassa. Lahja on aina lahja - ei siitä mennä sanomaan, että joo hyi, vie vaihtoon. Eri asia on se esim. jos on ostettu rintaliivit tai villapusero ja koko on mennyt ihan päin prinkkalaa. Silloin vaihto on ymmärrettävää.
 
Ei osteta lahjoja muuten ku synttäreille ja jouluksi. Ja jos ei löydetä silloin mitään mitä tarvitaan niin ei osteta sitäkään. Kukaan ei pahoita mieltään sen takia meillä.
 
En tajua mistä on pesiytynyt Suomeen tämä tyyli että "lahjahevosta katsotaan suuhun" ja tarkkaan. Vaihdetaan mieluisampaan tai palautetaan kokonaan. Ah, kun kaipaan niitä aikoja, että lahjasta kuin lahjasta oltiin iloisia (koska lahjan antaja oli halunnut ilahduttaa) ja vähintäinkin alkeellisiin tapoihin kuului kiittää. Kritisoiminen ei tullut edes mieleen. Ihmisillä menee liian hyvin kun on varaa torjua toisen hyvän tahdon ele.
 
:| Todella tökeröä käytöstä.

Jos nyt oikeasti olisi saanut kalliin lahjan jota ei koskaan tulisi käyttämnään niin kauniisti kiitettyään voisi kahdenkesken kysyä vaimolta olisiko mahdollista vaihtaa se johonkin toiseen juttuun minkä todella haluaisi. Mutta noin töksäytettynä... :o

Muutenkaan en ymmärrä onko tuo kyseinen lahja saajalleen ihan turha? Jos hän siis tykkää pelata tuolalista peliä niin voisihan se olla ihan kiva kokeilla noita uusia välineitä. Ja kun poika on tuon ikäinen niin pianhan voisi ottaa tämänkin mukaan pelailemaan, yhteistä miesten tekemistä. Ja vaikka nyt sitten olisi vakuuttuneen varma ettei halua noita edes kokeilla ja ettei poikakaan koskaan tule autopelejä ratin kansaa pelaamaan niin ainakin luulisi liikuttuvan siitä kuinka vaimo on häntä ajatellut ja lahjaa suunnitellut miehen kiinnostuksenkohteisiin nähden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
:| Todella tökeröä käytöstä.

Jos nyt oikeasti olisi saanut kalliin lahjan jota ei koskaan tulisi käyttämnään niin kauniisti kiitettyään voisi kahdenkesken kysyä vaimolta olisiko mahdollista vaihtaa se johonkin toiseen juttuun minkä todella haluaisi. Mutta noin töksäytettynä... :o

Muutenkaan en ymmärrä onko tuo kyseinen lahja saajalleen ihan turha? Jos hän siis tykkää pelata tuolalista peliä niin voisihan se olla ihan kiva kokeilla noita uusia välineitä. Ja kun poika on tuon ikäinen niin pianhan voisi ottaa tämänkin mukaan pelailemaan, yhteistä miesten tekemistä. Ja vaikka nyt sitten olisi vakuuttuneen varma ettei halua noita edes kokeilla ja ettei poikakaan koskaan tule autopelejä ratin kansaa pelaamaan niin ainakin luulisi liikuttuvan siitä kuinka vaimo on häntä ajatellut ja lahjaa suunnitellut miehen kiinnostuksenkohteisiin nähden.

ymmärsit ainakin minua täydellisesti, mutta - aika vaikeaa se on miestä pakottaakkaan tuota lahjaa pitämään. Mun mielen pahoittamisesta on nyt illan aikana juteltu useaan otteeseen. Mies ei ymmärrä, miksi pahoitin mieleni. Sanoin hänelle, että yritin aivan oikeasti ostaa hänelle jotain oikeasti mukavaa. Soitin jopa yhdelle ystäväpariskuntamme miehelle ja kyselin, olisiko jokin peli tiedossa, jonka mieheni voisi haluta ja itse asiassa hän tuota rattia ja polkimia sitten ehdotti. Samainen ystäväpariskunta oli meillä juuri viikko sitten kylässä, kun mieheni tuon autopelin osti.
Ja mikä "koomisinta" keskustelimme juuri noin kuukausi sitten mieheni kanssa anopin joululahjoista, kun hän meille aina antaa itsetekemiään koriste-esineitä ja ne eivät YHTÄÄN ole meidän kotiin "sopivia". Mietin, että olisinko anopille "vinkannut" jotain lahjavinkkiä, jonka mielummin ottaisimme vastaan. Mieheni sanoi silloin että ei sanota mitään - otetaan vain lahjat vastaan ja laitetaan sit kaappiin. Kumma siis, et anopin tunteita kuitenkin "kunnioittaa"...
 
MIKÄ TAMPIO!
kyllä muakin vituttais jos olisin ap ja herran olis turha odottaa minkäänlaista joululahjaa.

Ja kyllä se kolmevuotias on tajunnut mitä on tapahtunut. Kun kerran kysyi siitä lahjasta vielä myöhemmin, oli varmaan odottanut että pääsee itsekin pelaamaan.

Mulla on kolmevuotias poikalapsi, niin ehkäpä olen jonkun verran perillä sen ikäisen tajunnanvirrasta plus älynlahjoista. Nimenomaan iskän kanssa pelaaminen on ykköshupia.
 
Kyllä mä loukkaantuisin, todellakin. Sen ymmärrän, että lahja ei aina ole mieleinen, ja voi kai sen puolisolle mainita YSTÄVÄLLISESTI. Esimerkiks miehes ois voinu kiittää lahjasta, ja sanoo sit vaikka et hei kuule, en ehkä tartte rattia ja polkimia välttämättä, mut ois hienoo jos ne vois vaikka vaihtaa uuteen peliin tms.... Mutt tommonen suora tokasu, en tykkää, voit palauttaa... Aika törkeetä... En kyllä joululahjaa ainakaan hankkis jos mies mulle noin sanois. :/
 
Tuntuu pahalta sun puolesta ap. Onhan lahjan antamisessa ja saamisessa kyse enemmästä kuin vain materiasta. Siis koko lahjan antamisen lähtökohta on jotain muuta! Kyllä siinä on ja pitää olla tunteet pelissä. Kyllä on miehelläs (samoin kuin eräillä palstan miehilläkin) tämän asian suhteen vielä opittavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
:| Todella tökeröä käytöstä.

Jos nyt oikeasti olisi saanut kalliin lahjan jota ei koskaan tulisi käyttämnään niin kauniisti kiitettyään voisi kahdenkesken kysyä vaimolta olisiko mahdollista vaihtaa se johonkin toiseen juttuun minkä todella haluaisi. Mutta noin töksäytettynä... :o

Muutenkaan en ymmärrä onko tuo kyseinen lahja saajalleen ihan turha? Jos hän siis tykkää pelata tuolalista peliä niin voisihan se olla ihan kiva kokeilla noita uusia välineitä. Ja kun poika on tuon ikäinen niin pianhan voisi ottaa tämänkin mukaan pelailemaan, yhteistä miesten tekemistä. Ja vaikka nyt sitten olisi vakuuttuneen varma ettei halua noita edes kokeilla ja ettei poikakaan koskaan tule autopelejä ratin kansaa pelaamaan niin ainakin luulisi liikuttuvan siitä kuinka vaimo on häntä ajatellut ja lahjaa suunnitellut miehen kiinnostuksenkohteisiin nähden.

ymmärsit ainakin minua täydellisesti, mutta - aika vaikeaa se on miestä pakottaakkaan tuota lahjaa pitämään. Mun mielen pahoittamisesta on nyt illan aikana juteltu useaan otteeseen. Mies ei ymmärrä, miksi pahoitin mieleni. Sanoin hänelle, että yritin aivan oikeasti ostaa hänelle jotain oikeasti mukavaa. Soitin jopa yhdelle ystäväpariskuntamme miehelle ja kyselin, olisiko jokin peli tiedossa, jonka mieheni voisi haluta ja itse asiassa hän tuota rattia ja polkimia sitten ehdotti. Samainen ystäväpariskunta oli meillä juuri viikko sitten kylässä, kun mieheni tuon autopelin osti.
Ja mikä "koomisinta" keskustelimme juuri noin kuukausi sitten mieheni kanssa anopin joululahjoista, kun hän meille aina antaa itsetekemiään koriste-esineitä ja ne eivät YHTÄÄN ole meidän kotiin "sopivia". Mietin, että olisinko anopille "vinkannut" jotain lahjavinkkiä, jonka mielummin ottaisimme vastaan. Mieheni sanoi silloin että ei sanota mitään - otetaan vain lahjat vastaan ja laitetaan sit kaappiin. Kumma siis, et anopin tunteita kuitenkin "kunnioittaa"...

Ei voi pakottaa pitämään, mutta tosissaan tuossa olellisimpana näkisin tuon käyttäytymisen lahjansaantihetkellä. Eli ei tuon jälkeen kyllä varmaan tee mieli ostaa kyseiselle ihmiselle lahjaksi yhtään mitään. :/ *huokaus*

Kuitenkin toivoisi että mies oppisi lahjoista kiittämisen, ihan jo lapsen takia. Ensi vuonna poika on jo sen ikäinen että osaa ylpeänä tuoda isälleen itse tekemäsnä/hankkimansa lahja ja jos silloin reaktio on tuo niin...

Mitäs jos vastaavasti ehdotat miehelle että joulun jälkeen ilmoitatte anopille lahjasta kiitoksen sijaan samaa mitä hän nyt omastaan? "Ai, tuollainen saatiin. Me ei kyllä tehdä sillä yhtään mitään eli voi ottaa sen takaisin." Luulisi sen sopivan miehellekin kun ei nähnyt omassa kommentissaan mitään loukkaavaa.
 
Ei tulisi multa saamaan moneen vuoteen yhden yhtä lahjaa. :kieh:
Ja toisin kyllä keskusteluihin mukaan tuon anopin myös, miksi häntä tosiaan pitäisi miellyttää? Jos kerran vaimon ja lapsen tunteilla ei ole mitään väliä. :(
 
Joo`o, olipa käytöstapojen puutetta... Tosiaan jos ajatteli esim. että ei halua sun rahojen menevän hukkaan, niin olisi voinut asian diplomaattisemmin hoitaa! Tässä näkyy se että nykyään on kaikilla kaikkea liikaa ja siten lahjoihinkin suhtaudutaan noin. :$
 
Tää on ihan sama asia toisinpäin.... MIEHET annatte meille naisille kodinkoneita, kattiloita ja siivous tarvikkeita lahjaksi ja siitä pitäis olla kiitollinen kun sai uuden pölynimurin pah...

(Mun mies ei mulle osta kodinkoneita eikä mitään muutakaan edellä mainittua kun kerran teki sen virheen... joululahjaksi vohvelirauta pah)

Pahin oli huomenlahjaksi saatu lahjakortti plastiikkakirulgille rasvaimuun tallinnaan..häämatkan sijaan....olipas kivasti ajateltu.. kallis joo mutta törkee ja aviomiehellä oli HAUSKAA ystäväni oli todella rikki... ovat sittemmin eronneet!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
...niin ja mies 30-kymppinen ja poika 3vuotias.
Ja tosiaan, paha mieli kyllä korostui itsellä siksi, kun todella olin yrittänyt miettiä hänelle kivaa lahjaa. Sellaista josta hän pitäisi...

Oli kyllä törkeää käytöstä, mutta kyllä valitettavan miesmäistä :(

Ihmettelen vaan, että tuon ikäinen mies ja vielä isä pelaa pleikkaria, joten taisi tuo lahjaan suhtautúminenkin olla todellisen ikätason mukaista.
 
Tökerösti toimittu mieheltä. Vaikkei sitten lahjasta tykkää tai tarvitse, ei tarvii olla aivokirurgin tasoinen älykkö osatakseen ilmaista tahtonsa vähän kohteliaammin.

Palauttaisin kyllä ja ostaisin itselleni jotain kivaa mielipahan hyvitykseksi ;), tuplahinnalla toki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sagwa:
Tökerösti toimittu mieheltä. Vaikkei sitten lahjasta tykkää tai tarvitse, ei tarvii olla aivokirurgin tasoinen älykkö osatakseen ilmaista tahtonsa vähän kohteliaammin.

Palauttaisin kyllä ja ostaisin itselleni jotain kivaa mielipahan hyvitykseksi ;), tuplahinnalla toki.

Vein sen laatikon tuonne eteisen penkille ja teippasin kuitin päälle. Sit sanoin miehelle, et palauta ite, minä en sitä rupee ees-takas kuljettamaan ja osta kuule itellesi ihan mitä haluat
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sagwa:
Tökerösti toimittu mieheltä. Vaikkei sitten lahjasta tykkää tai tarvitse, ei tarvii olla aivokirurgin tasoinen älykkö osatakseen ilmaista tahtonsa vähän kohteliaammin.

Palauttaisin kyllä ja ostaisin itselleni jotain kivaa mielipahan hyvitykseksi ;), tuplahinnalla toki.

Vein sen laatikon tuonne eteisen penkille ja teippasin kuitin päälle. Sit sanoin miehelle, et palauta ite, minä en sitä rupee ees-takas kuljettamaan ja osta kuule itellesi ihan mitä haluat

Mut hei, eikä isänpäivälahja ole pojalta? Menisin ja sotaisin sitten sillä rahalla pojalle jonkun hienon lelun. Ihan vastineeksi siitä kuinka törkeästi isä hänen lahjaansa suhtautui. Ja itseasiassa voisin jatkaa sitä perinteenä seuraaviinkin isänpäiviin....

Kun ei kuitenkaan osata ostaa mitään selllaista mikä miestä ilahduttaisi niin täytyyhän pojan sitten jostain iloa saada, jos tuo antamisen ilo jää puuttumaan...
 
Kyllä on oikeus loukkaantua! Enkä takuuvarmasti ostaisi tuollaiselle törpölle jatkossa mitään. Ottaa päähän sinun ja lapsesi puolesta ja ärsyttää myös mm. Timpan ja Isä_n tökeröt kommentit. Mies ostakoon jatkossa itse itselleen haluamansa jutut, turha yrittää miellyttää noin kiittämätöntä tyyppiä...
 

Yhteistyössä