P
pthyi
Vieras
Ja tää viha on aivan käsittämättömän suurta. Se polttaa ja korventaa mussa, enkä mä oikeastaan edes halua päästä siitä eroon. Vihaan ja halveksin eksää niin paljon, että mikä tahansa muu ansaitsee inhimillisyyttä paitsi se epäsikiö.
Tämä kaikki on ihan sen ihmisen omaa ansiota. Kymmenen vuotta sitten se helvetti alkoi, kauhea, sadistinen, julma perhehelvetti, jossa eksä näytteli pääosaa. Mä en ole ikinä nähnyt sellaista pahuutta, joka eksässä on. Ja eron jälkeenkin se kusipää jatkoi piinaamistaan. Se ihminen sai melkein kokonaan tuhottua mut. Mun psyykeen, mun elämän, kaiken. Ja saman se on tehnyt omille lapsilleen. Ja siitä mä olen kaikista vihaisin. Ihan sama mulle, mutta jumalauta millainen ihminen tuhoaa omat lapsensa?!
Multa ei heru sympatiaa eikä ymmärrystä ihmiselle, jonka mä näen kerta toisensa jälkeen satuttavan ja tuhoavan mun lapsiani.
Joten näin isänpäivän kunniaksi, rakas eksäni, mä toivon sulle koko sydämestäni. Mä toivon, että missä ikinä oletkin, olet elämäsi pohjamudissa. Elät harhoissa, olet koukussa, sulla ei ole enää mitään muuta kuin hallusinaatiosi. Mä toivon, että välillä havahtuisit tähän maailmaan, ja sillon tajuaisit tilanteesi ja se tekisi niin kipeää, että toivoisit kuolevasi. Kunnes taas tietoisuutesi lipuu hirvittäviin uniin, joissa kuolet kivuliaasti kerta toisensa jälkeen. Ihan vaan jotta havahtuisit uudestaan hereille tuskan hiestä märkänä ja peloissasi.
Semmoista minä sinulle toivon. Ja toivon myös sitä, että olet lopullisesti unohtanut meidät, että olet niin syvällä omassa suossasi, ettei sinulla ole voimia enää koskaan nousta sieltä.
Silloin toteutuisi oikeudenmukaisuus ja paha saisi palkkansa.
Tämä kaikki on ihan sen ihmisen omaa ansiota. Kymmenen vuotta sitten se helvetti alkoi, kauhea, sadistinen, julma perhehelvetti, jossa eksä näytteli pääosaa. Mä en ole ikinä nähnyt sellaista pahuutta, joka eksässä on. Ja eron jälkeenkin se kusipää jatkoi piinaamistaan. Se ihminen sai melkein kokonaan tuhottua mut. Mun psyykeen, mun elämän, kaiken. Ja saman se on tehnyt omille lapsilleen. Ja siitä mä olen kaikista vihaisin. Ihan sama mulle, mutta jumalauta millainen ihminen tuhoaa omat lapsensa?!
Multa ei heru sympatiaa eikä ymmärrystä ihmiselle, jonka mä näen kerta toisensa jälkeen satuttavan ja tuhoavan mun lapsiani.
Joten näin isänpäivän kunniaksi, rakas eksäni, mä toivon sulle koko sydämestäni. Mä toivon, että missä ikinä oletkin, olet elämäsi pohjamudissa. Elät harhoissa, olet koukussa, sulla ei ole enää mitään muuta kuin hallusinaatiosi. Mä toivon, että välillä havahtuisit tähän maailmaan, ja sillon tajuaisit tilanteesi ja se tekisi niin kipeää, että toivoisit kuolevasi. Kunnes taas tietoisuutesi lipuu hirvittäviin uniin, joissa kuolet kivuliaasti kerta toisensa jälkeen. Ihan vaan jotta havahtuisit uudestaan hereille tuskan hiestä märkänä ja peloissasi.
Semmoista minä sinulle toivon. Ja toivon myös sitä, että olet lopullisesti unohtanut meidät, että olet niin syvällä omassa suossasi, ettei sinulla ole voimia enää koskaan nousta sieltä.
Silloin toteutuisi oikeudenmukaisuus ja paha saisi palkkansa.
