Isä kuolee pian :`(

kävin katsomassa rakasta isääni, joka on ollut minulle aina hyvin tärkeä. Sairastaa siis maksakirroosia, ja nyt yli vuoden käynyt askitesnestettä poistamassa. Nyt oli letkuissa, virtsa tuli katetriin söi hiukan, mutta muuten torkkui koko ajan. Äiti on onneksi tukenut isää koko tämän ajan, en tiedä monia jotka tekisivät saman. Availi silmiään ja sanoi muutaman sanan,huumoriakin oli kuten vanhassa rakkaassa isäni on ollut. Hengitti kovin raskaasti ja halusi syödä jäätelöä, vaikka vaan pari lusikallista sitä söikin. Sairaalassa on oikein ihania hoitajia, yksi jopa lohdutti minuakin. Isä juuri toivoi, että voi kun saisi viisi vuotta lisää olen itkenyt koko illan, minulla on niin suuri suru. Voi, kun kelloa ei saa taaksepäin..

 

Voimia, sitähän ei koskaan tiedä, vaikka isäsi siitä vielä jollakin ihmeen voimilla nousisi! Mutta on myös mahdollista, ettei... mutta kaikkea hyvää sulle!

 

:hug: :hug: :hug:

 

:hug:

 

:'( :flower:

 

Olen pahoillani ja otan osaa suruusi!
Tiedän tunteesi sillä itse menetin äitini muutama kuukausi sitten.

 

:hug: Paljon voimia siulle ja äidillesi! Tietty myös muille läheisille..

 

Kovasti voimia :hug:

Mun oma vaari kuoli tänä aamuna :'(
Ei ollut kovin läheinen mutta vaari kummiskin.

 

olemme kaikki rukoilleet, mutta lääkäri sanoi, ettei isäni jaksa edes dialyysiin. Isällä on viime kuukaudet ollut kova kiire lukea paljon, kaksi kirjaa päivässä. Olen iloinen, että äitini on tukemassa isää, kun itsellä on välimatkaa, Kiitos 11 onkohan täällä ketään, jolla vastaavaa kokemusta? olen hakenut tietoa, mutta paljon sitä ei ole.

 

Ymmärrän tilanteesi. Isäni kuoli 3 vuotta sitten, enkä vieläkään ole pystynyt poistamaan hänen numeroaan kännykästäni.

 

itken täällä silmät päästäni, isä hengitti niin raskaasti ja oli niin väsynyt, toivottavasti ei saa mitään verensyöksyä, vaan nukahtaa pois Äitini on lukusinänsä, kun on seissyt kaikki nämä vuodet isän rinnalla, tyyliin kaveria ei jätetä, itse en tiedä, pystyisinkö samaan.

 

Minun isäni kuoli 17.7 ja suru kulkee mukana...Odotettavissa oli, mutta se vauhti millä sairaus lopulta eteni oli todella yllätys... Saatoin isäni viimeiselle matkalle ja olin hoitajan kanssa laittamassa isää.Se oli minulle tärkeää ja viimeinen palvelus isälle.
Minun äitini pääsi eläkkeelle 1.8 ja isä odotti kuin kuuta nousevaa sitä, että saavat yhdessä viettää eläkepäiviä.Elämällä oli kuitenkin toisenlainen käsikirjoitus :'(

 

että siitä pitäisi tehdä hyvä dokumentti, jossa näytetään kaikki nesteenkertymiset, napa- ja nivustyrät, verensyöksyt yms. jos vaikka joku tajuaisi kuinka vaarallista se on. Isäni kuoli nukkuessaan, kotona, mutta oli edelliset kokenut. R.IP. isukki

 

minunkin äitini pääsi eläkkeelle, nyt saa viettää ne päivät ilman rakasta isää, jonka kanssa sienesti, marjasti ja reissasi. Näin juuri kylpylässä pariskuntia, jotka olivat samanikäisiä ja surin sitä etteivät ehtineet yhdessä nauttia noista päivistä.

 

kukaan kaverinikaan ei ole ollut noin empaattinen, kuin te ihmiset, joita en edes tunne, KIITOS! Otin puolikkaan nukahtamislääkkeen ja painun pehkuun. Viime yönä heräsin klo 3, kun ulkoa tuli suuri tuulenpuuska ja ajattelin jo, että isäni on lähtenyt, mutta onneksi ehdin jättämään jäähyväiset tänään. Toivottavasti isä nyt tietää, kuinka paljon häntä rakastan.

 

:hug: Kaikkea hyvää sinulle ja voimia tulevaan. Itse olen saanut pitää vielä vanhempani, mutta pienen tyttäreni olen hautaan saatellut ja todella raskasta aikaa oli :saint:

 

Vaikka on maksakirroosi niin se ei välttämättä johdu alkoholista!!!
Mun isä kuoli reilu vuosi sitten ja hänellä oli maksan vajaatoiminta. Askitesta poistettiin 15l ja se oli aika sokki kropalle ja aika luihulta isä näyttikin sen jälkeen. Oli myös aivoatrofia, mikä vaikeutti puhetta/ymmärtämistä. Vajosi koomaan aika-ajoin ja se ei ollu kivaa katottavaa. Äitini oli tavallaan omaishoitaja koska oli sis.tautien osastolla töissä ennen eläköitymistä. Isä ehti olla kolmisen kuukautta huonohkossa kunnossa ja joka päivä varoiteltiin, ettei välttämättä enää herää koomasta...yks aamu äiti sitten soitti, että isä on kuollut. Lähdin heti ajamaan 400km äitini luokse ja halusin nähdä isän, mutta se onnistui vasta seuraavana päivänä ja olen erittäin iloinen, että kävin katsomassa isääni. Voimia sulle...en tiedä mitä sanoa...toivottavasti isäsi ei joudu kärsimään kauaa niin teidänkään ei tarvitse....

 

Paljon, paljon voimia. Niitä tarvitaan. Rakkaan ihmisen menettämistä suurempaa surua ei olekaan. :hug:

 

Otan osaa, koita kestää. Oot tymä.

:hug:

 

:hug:

 

olemme kaikki rukoilleet, mutta lääkäri sanoi, ettei isäni jaksa edes dialyysiin. Isällä on viime kuukaudet ollut kova kiire lukea paljon, kaksi kirjaa päivässä. Olen iloinen, että äitini on tukemassa isää, kun itsellä on välimatkaa, Kiitos 11 onkohan täällä ketään, jolla vastaavaa kokemusta? olen hakenut tietoa, mutta paljon sitä ei ole.

Onko sun isällä sitten mennyt munuaisetkin?

 

Voimia ap:lle raskaaseen elämänvaiheeseen. Itsellä vähän vastaavaa kokemusta parin vuoden takaa. Exäni eli lasteni isä oli tuolloin todella huonossa kunnossa sairaalassa maksan takia. Selvisi kuitenkin ja hetken jo näytti että oli ottanut opikseen ja kaljan lipitys jäi taakse mutta sitten kaikki alkoi taas uudestaan ja jatkuu edelleen. Koko ajan saa olla vähän varuillaan milloin terveys alkaa taas pettää... Se on vaan niin helvetin raskasta kattoa ku toinen tuhoaa terveytensä vaikka ei enää yhdessä ollakkaan.

 

ja haimakin kai, kun uloste on ripulia. Ei maksakirroosiin tarvitakaan pulloa kossua/päivä, ihan keskivertoa suurempi oluen lipittely ja minunkin isäni söi siinä sivussa vuosia maksatoksista kipulääkettä, jalkaansa, joka lopulta jouduttiin amputoimaan. Maksa voi kyllä tuhoutua hepatiitin tms. vuoksikin. Voi, kun sun ex.si tajuaisi, kuinka että maksaakin kannattaisi huoltaa ja kuinka suuri se suru on hänen lapsilleenkin. On tosi surullista nähdä, kuinka ennen niin vahva ihminen kuihtuu ja on kaikessa täysin toisten hoidettavissa.

 

hei.meidän isällä oli sama tilanne 3.5 vuotta sitten.hengissä selvisi, kun viinan jätti.Tänä vuonna on taas alaknut tisuuttelemaan.voimia sinulle.

 

En osaa sanoa mitään, halauksia ja enkeleitä toivon tueksesi. Aihe menee pelottavan läheltä itseänikin, tuli ihan kyyneleet silmiin. Voimia ja rakkauden täyteisiä päivä sulle ja isälle :heart: