Intohimo takaisin?

[roosa]

Onko täällä sellaisia, joiden parisuhteesta on hiipunut intohimo mutta se on saatu takaisin? Onko hyviä neuvoja?

Meillä menee muuten ihan hyvin, mutta miehen mielestä suhteestamme on tulossa liian kaverillinen. Muuten kyllä läheisyyttä ja hellyyttä riittää, meillä on hauskaa yhdessä jne. Mutta se ei kuulemma riitä... joten mikä neuvoksi? Tuntuu niin tyhmältä ja surulliselta erota tällaisen takia.

 

[jep,jep]

Minulta on hiipunut intohimo, kun mies on ryypännyt sen tipo tiehensä. En tiedä mistä sen saisin takaisin jos ja kun on antanut ymmärtää, parantavansa tapansa.

 

[mies]

Rakas roosa, jokainen liitto muuttuu koko ajan. Kaveruus on yksi avioliiton vaihe. Mutta julkkikset tulkitsevat sen erilleen kasvamiseksi ja eroavat näyttävästi iltapäivälehtien lööpeissä. Todellisuudessa he ovat tunnevammaisia, normaalin elämän kadottaneita surkimuksia, jotka kulkevat suhteesta toiseen ihastuksen perässä.

 

[jaa]

Se alun intohimo hiipuu ajan myötä. Niin käy kaikissa suhteissa. Läheisyydestä, hellyydestä ja hauskuudesta kannattaa pitää kiinni, koska se kertoo hyvästä parisuhteesta.

Kun kiihko on takana, niin silloin kannattaa opetella nauttimaan hellyyden tuomasta seksistä. Se tuo intohimoa hitaasti ja siihen kannattaa varata aikaa. Ensin paljon hyvää tunnelmaa, sitten paljon kosketuksia ja lopuksi orgasmi kummallekin.

 

[paras]

Meillä menee hyvin. Naidaan joka päivä.

 

[aamu]

Jaa osasi sanoa asian hyvin. Moni parisuhde pelastuu noilla neuvoilla!

 

[roosa]

Kiitos, viisaita sanoja ja olen itse aika samaa mieltä kanssanne. Ehkä kysymys pitäisi muotoilla toisin: mitä tehdä kun mies ei ymmärrä että parisuhde väistämättä muuttuu ajan myötä..?

 

[ninni]

Tuntuu kuin olisit kuvaillut minun elämääni... Täällä tilanne aivan samanlainen. Yhdessä oltu noin komisen vuotta ja nyt mies ilmoitti ettei tämä enää riitä hänelle. Rakastaa kuulemma edelleen paljon, mutta haluaisi elämän olevan samanlaista kuin alkuhuuman aikana. Eroaminen tuntuu todella tyhmältä ja pahalta, koska kumpikin rakastaa toista mutta suhde ei ole enää yhtä intohimoinen kuin alussa, eihän mikään suhde voi ikinä jatkua sellaisena. Toivotaan että miehemme tulevat järkiinsä!

 

[Rakkaus muuttuu]

.. ja muuttaa meitä. Alkuhuuma kestää aina korkeintaan 2 vuotta ja sekin on jo harvinaista. Rakastuminen on helppoa, rakastaminen vaikeampaa, joten nuo huuman etsijät ovat juuri niitä jatkuvasti kumppaniaan vaihtavat tai parisuhteen rinnalla ulkopuolisia suhteita pitävät, kypsymättömät ihmiset.

Hyvässä suhteessa rakastutaan aina uudelleen, mutta kohde ei vaihdu. Tunnepuoli on aaltoliikettä, jossa on tasaisempaa, aallonpojia, pieniä ja isoja aaltoja vaihdellen. Oman suhteen voi virkistää muuttamalla rutiineja, tekemällä asioita, jotka poikkeavat arjesta ja tavanomaisesta. -Doda noin, keväisellä pälvellä voi intohimo yllättää ryytyneenkin parin uusiin sfääreihin, esimerkiksi! Jotta ei siihen rahaa vaativia järjestelyjä tarvita.

Toivotaan todella, että hyvässä suhteessa elävät miehenne eivät tärvää omaa eikä teidänkään elämäänne haaveilemalla sellaisesta, mitä ei ole olemassa. Alkuhuuma kertoo jo sanana, mitä se on. Kemiallinen reaktio, joka kestää hetken.

 

[Kaima66]

Ymmärtäisin hyvin jos alku olisi ollut kuumaa. Mutta mitä miehen pitäisi ajatella kaikista niistä lupauksista alun jälkeen. Intohimo alkaa kun, on oltu vuosi, kun ollaan kihloissa, kun on oma asunto, kun on vihitty, kun lapsi on yli vuoden, kun 2. Lapsi on yli vuoden, kun 3. Lapsi on yli vuoden, kun saadaan pysyvät työpaikat, siis kunhan nainen löytää itsensä, ... Ei ole intohimoa näkynyt.

 

[Tarkoittaakos]

tämä, että seksi loppuu kokonaan viiden vuoden jälkeen?

 

[Claire]

Meillä oli sama tilanne kuopuksen syntymän ja viiden aviovuoden jälkeen. Nukuttiin samassa sängyssä ja arki hoitui rutiinilla. Noin vuoden sitä kesti, kunnes lopulta vain puhuttiin mitä elämältä haluamme. Molemmilla oli sama halu, pysyä yhdessä koska rakkautta oli edelleen todella paljon. Siitä se vain pikkuhiljaa taas käynnistyi, alkuaikojen kuuma huuma palasi kun vain itse aktivoiduttiin jälleen. Pienten lasten kanssa omat hankaluutensa, mutta hätä keinot keksii. Ensi kesänä on 15-vuotishääpäivä ja yhä vain rakkaus ja intohimo roihuaa. Lapsetkin jo sen verran isoja, että päästään kahdestaankin vaikka luonnon helmaan verestämään muistoja. Mies käy muualla töissä ja ehkä sekin vaikuttaa, haluaa pitää toista vähän paremmin hyvänä kun ei aina ole siinä lähellä, osaa arvostaa toisen läsnäoloa eri tavalla.

 

[sirkku]

Juuri näin. Käsi sydämelle, kuka jaksaisi jatkuvaa intohimoista suhdetta vuodesta toiseen. Kyllä jäisi moni asia hoitamatta ja moni järkiajatus ajattelematta. Avioliitto ja pitkä parisuhde on paljon muutakin kuin sitä isoa I:tä, jota moni niin haikailee. Nykyään ihmisillä on joku huvipuistosyndrooma, kun kuvitellaan että jos ei jatkuvasti mennä aallonharjalla niin suhde on pilalla.

Itselläni on melkein parikymmenvuotinen suhde mieheeni ja siihen mahtuu monenlaisia jaksoja. Välillä itsellä on ollut vaisumpaa ja välillä miehellä. Syitä on monenlaisia; pienet lapset, sairastelut, opiskelut, kova työtahti, talonrakennus, rahahuolet...no, kyllä me jokainen tiedetään minkälaista se on. Silti usko meihin on säilynyt ja nyt menee taas loistavasti - iso I:kin on taas kuvioissa entistä vahvempana.

 

[sirkku]

Mitä sä sillä tulevaisuudessa alkavalla intohimolla tarkoitat? Onko sulla joku optiojärjestely intohimosta vaimosi kanssa tehtynä? Vai onko se joku, joka tulee käymään mutta jota ei oo vielä näkynyt?

Minusta tuntuu, että sä olet nyt ymmärtänyt jotain pahasti väärin. Otapa asia uudestaan vaimosi kanssa puheeksi tai pirauta radion Luontoiltaan.

 

[Tarkoittakos]

Et varmaankaan vastannut juuri minulle. Mutta vastaan nyt kuitenkin tähän. Tarkoitin kysymyksessäni, että muuttuukos suhde tosiaan vaan kaveruudeksi, viitaten Miehen viestiin. Erilaiset elämän tilanteet toki ymmärrän. Mutta itselläni neljän yhdessä olo + yhden naimissa olo vuoden jälkeen meni, että korkeintaan kerran vuodessa, ja kolmeen viimeiseen vuoteen ei sitäkään, ja tuosta ""romahduksesta"" on kulunut jo 10 vuotta. Joten tämä kiinnosti, että näinkö se loppuu noin pian kokonaan.

(Joo, enpä nyt neuvoja pyytänyt, mutta loppukaneettina vielä, että kaikki keinot on käytetty (puhumiset virkistykset jne., elämä aina parantunut, mutta ei niin ei.)

 

[sirkku]

Vaikka olenkin vain oman elämäni asiantuntija enkä pysty toisia neuvomaan, niin kysymykseesi pelkästä kaveruudesta toteaisin sen olevan molempien vastuulla. En voi ajatella, että mieheni yksin olisi minun onnellistuttajani, vaan se tunne minun täytyy löytää itsestäni - sitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä, sitä täytyy haluta, sen eteen täytyy olla valmis taipumaan, sitä pitää rohkeasti uskaltaa pyytää ja se pitää ymmärtää myös vastaanottaa. Asiaa auttaa huomattavasti, jos puolisoiden välinen puhekanava on auki. Riitely, piikittely, haukkuminen ja syyllistäminen auttavat yhtä vähän kuin tuppisuinen onnen odottelu.

 

[Kaisa]

Rakkaat miehet, älkää nyt hyppikö seinille.
Vaikka se intohimo ja alkuhuuma hälvenisikin ei se tarkoita, että SEKSI loppuu.
Hyvissä väleissä oleva pariskunta voi harrastaa nautittavaa seksiä keskenään, tuntevat jo toisensa ja mieltymyksensä ja osaavat hyvin sen homman.
Jos ei nyt aina niin hirveästi heti tekisikään mieli, voi siihenkin asennoitua toisin ja fiilikseen pääsee mukaan, jos vain tahtoo.

 

[Roy]

Entäs sitten kun ei edes halua seksiä oman kumppaninsa kanssa, vaan katselee muiden perään? Välit puolisoon on hyvät, mutta elämä tuntuu yhä enemmän vain pelkältä kaverisuhteelta, ja se jos joku on alkanut ahdistamaan.

 

[MITÄÄH]

Eikö sinulla ole aivoja ollenkaan! Siis että intohimo alkaa ajan myötä... Missä kohtaa saa nauraa, siis kuinka tyhmä siis joku voi olla!

 

[Xy]

Intohimo syntyy halusta tuottaa toisella nautintoa, ei itsekkyydestä. Se syntyy siitä, että näkee toisen nauttivan hyväilyistä yhä enemmän ja enemmän. Eilenkin olin väsynyt, mutta vaimo alkoi halukkaana hieromaan kaluani ja pallejani, osoittaen halunsa seksiin. Oma intohimoni ja kiihkoni kasvoivat sitä mukaa, kun tunsin hänen kiihkonsa kasvava nuollessani ja sormettaessani häntä. Tuo kiihko sisälläni vain voimistui, kun vaimoni jännittyi pitkään orkkuun selkä kaarella. Sen jälkeen kaluni olikin jo betonia kovempi ja sessio päätettiin pitkään, kiireettömään ja nautinnolliseen naintiin. Intohimo on sinussa itsessäsi, mitä sitä muualta haet.