Meillä on tilanne se, että lasta on yritetty 1,5 vuotta. Syksyllä saimme ajan terveyskeskuslääkärille ja hänen kauttaan lähetteen lisääntymisklinikalle. Minusta ei ole verikokeissa, ultrassa tai muissakaan tutkimuksissa löydetty mitään vikaa ja kierto on säännölinen 29 päivää sekä tiedän ovuloivani normaalisti. Miehen siemenneste oli lievästi heikkolaatuista, mutta sillä olisi kuitenkin mahdollisuus onnistua luomumenetelmälläkin.
Tänään kävimme sairaalassa lääkärillä ja hän ehdotti meille inseminaatiota, jonka tueksi clomeja. Nyt kuitenkin mietityttää, pitäsikö vielä kokeilla luomuna. Ikäähän meillä ei ole vasta kuin 23 vuotta, että sen puolesta ei ole kiirettä. Hoidothan kuitenkin vaatisivat sen, että pitäisi olla sairaalalla työaikana useamman kerran, joten mietin voisinko ajoittaa hoidot esim. kesälomalle. Toisaalta onnistumisprosentti on niin pieni, ettei ekalla kerralla kuitenkaan tärppää... Ei vaan kehtaisi töistä olla pois tai ylipäänsä huudella siellä tästä asiasta.
Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että jos vielä onnistuisi luomuna eikä tarvitsisi aloittaa hoitoprosessia, joka voi olla henkisesti kuitenkin aika raskas. Tai no raskastahan tämä on muutenkin...
Yritäppä tässä sitte päättää...
Tänään kävimme sairaalassa lääkärillä ja hän ehdotti meille inseminaatiota, jonka tueksi clomeja. Nyt kuitenkin mietityttää, pitäsikö vielä kokeilla luomuna. Ikäähän meillä ei ole vasta kuin 23 vuotta, että sen puolesta ei ole kiirettä. Hoidothan kuitenkin vaatisivat sen, että pitäisi olla sairaalalla työaikana useamman kerran, joten mietin voisinko ajoittaa hoidot esim. kesälomalle. Toisaalta onnistumisprosentti on niin pieni, ettei ekalla kerralla kuitenkaan tärppää... Ei vaan kehtaisi töistä olla pois tai ylipäänsä huudella siellä tästä asiasta.
Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että jos vielä onnistuisi luomuna eikä tarvitsisi aloittaa hoitoprosessia, joka voi olla henkisesti kuitenkin aika raskas. Tai no raskastahan tämä on muutenkin...
Yritäppä tässä sitte päättää...
Viimeksi muokattu: