Imeväisikäisen tuominen luennoile..

Onko oikeasti niin kiire valmistua, että pitää ängetä luennoille ja imettämään kesken tunnin? Tällä kertaa ensimmäinen kerta, kun proffa kielsi imettämisen kesken tunnin ja kehotti suorittamaan kurssin itsenäisesti jos lasta ei voi tuntien ajaksi viedä hoitoon.

Mitä mieltä olette?

 

Ketä se imettäminen ja vauva haittaa jos poistuu heti kun vauva ääntelee? Ja eikös juuri äidillä ole aikaa opiskella ja kiire tienata perheen elanto kun valmistuu.

 

Vauvat eivät kuulu ihan joka paikkaan. Tai oikeastaan eivät ne äidit, joilla on ihan pieni vauva. Malttia olla siellä kotosalla edes se lakisääteinen äitiysloma, kyllä sinne luennoille ehtii.

 

Ällöttää tuollaset jotka katsoo kieroon äitejä jotka tuo imeväisikäisiä luennoille, mielestäni on hienoa että joku jaksaa istua luennoilla pienen lapsen kanssa! Itse en olisi millään jaksanut opiskella kun tyttö oli vielä imeväinen. Nyt kun on jo reilusti yli vuoden, aloitin opiskelut.

 

Jos vauva ei häiriköi luennolla, niin miten se voi ketään haitata. Jos se vain nukkuu vaunuissa ovensuussa, niin eikö se ole ihan sama. Mut jos vauva alkaa vähänkin kitistä tms., niin silloin lähtee fiksu äiti vauvan kanssa kyllä heti pois. Imetyksenkinhän voi tehdä ihan huomaamatta. Jää luentosalin vikan penkkirivin reunaan vaunujen lhettyville ja kukaan muu kuin vierustoveri ei edes huomaa koko imetystä. Itse en lapsen kanssa luennoilla ole ollut, kun en hänen aikana ole opikellut, mutta eihän se ole keneltäkään pois, jos äiti tahtoo edistää koulunkäyntiään, jos hänelle on sattunut niin helppo vauva, että luennoilla käyminen onnistuu.

 

Ihminen nyt vain on rakennettu niin, että kaikkiin lapsen äännähdyksiin reagoi helpommin kuin mihinkään muuhun ja vauva luennolla häiritsee siksi niin paljon. Lisäksi siihen ei ole tottunut siinä tilanteessa ja uudet asiatkin vievät keskittymistä enemmän

 

Jos on kerran mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisesti, kuka valopää haluaa mieluummin raahata vauvan luennolle? Ihme itsensätehostamista.

 

Moni vauva tuskin nauttii luentosaleista. Kirkkaat valot, kaiku, äidin ehkä levottomalta tuntuva keho, vieraat äänet, mahdollinen kuumuus/viileys jne.

Aina räävitään sitä saako vauvaa viedä sinne tai tänne välittämättä yhtään onko vauvalla itsellään miten hyvä olla. Mielestäni vanhempien homma on huolehtia vauvan hyvinvoinnista ja käyttää maalaisjärkeään mihin vauvan kanssa pakko tunkea ja mihin ei Jotenkin luulisi, että vauvankin mielihyvällä ja turvallisuuden tunteella olisi jokin merkitys?

Tällaiset keskustelut ovat jotenkin niin absurdeja ihan kuin vauvalla ei olisi mitään merkitystä. Proffa toimi aivan oikein ajatellessaan vauvan etua.

 

[QUOTE="elise";30235599]Moni vauva tuskin nauttii luentosaleista. Kirkkaat valot, kaiku, äidin ehkä levottomalta tuntuva keho, vieraat äänet, mahdollinen kuumuus/viileys jne.

Aina räävitään sitä saako vauvaa viedä sinne tai tänne välittämättä yhtään onko vauvalla itsellään miten hyvä olla. Mielestäni vanhempien homma on huolehtia vauvan hyvinvoinnista ja käyttää maalaisjärkeään mihin vauvan kanssa pakko tunkea ja mihin ei Jotenkin luulisi, että vauvankin mielihyvällä ja turvallisuuden tunteella olisi jokin merkitys?

Tällaiset keskustelut ovat jotenkin niin absurdeja ihan kuin vauvalla ei olisi mitään merkitystä. Proffa toimi aivan oikein ajatellessaan vauvan etua.[/QUOTE]

Fiksu kommentti.

Kohta sulle tosin kerrotaan, että vauva on tyytyväinen silloin kun äiti on tyytyväinen...

 

[QUOTE="Hohhoijaa";30235620]Fiksu kommentti.

Kohta sulle tosin kerrotaan, että vauva on tyytyväinen silloin kun äiti on tyytyväinen...[/QUOTE]

 

Ihme tyyppejä täällä. Teidän mielestä vauvan voi varmaan ottaa mukaan vaikka armeijaan koska eihän se voi ketään häiritä jos se on hiljaa ja on niin hienoa jos joku jaksaa pienen vauvan kanssa suorittaa armeijankin.

Ihan tosi, vauvoja ei tarvitse tuoda kaikkialle. Miten sen ymmärtäminen on niin vaikeaa?

 

Ihme tyyppejä täällä. Teidän mielestä vauvan voi varmaan ottaa mukaan vaikka armeijaan koska eihän se voi ketään häiritä jos se on hiljaa ja on niin hienoa jos joku jaksaa pienen vauvan kanssa suorittaa armeijankin.

Ihan tosi, vauvoja ei tarvitse tuoda kaikkialle. Miten sen ymmärtäminen on niin vaikeaa?

Usko huviksesi, joillekin se vain on...

 

No kyllä itse tekisin itsenäisesti mikäli mahdollista. Luennot voi monesti katsoa netistä, ongelma on jossain harjoitusryhmissä missä läsnäolo olisi suotavaa oppimisen kannalta. Silloin voi itsenäinen opiskelu tuottaa paljon heikompia tuloksia mutta kenties tätä voisi kompensoida sillä ettei ota yhtä paljon kursseja vaan suorittaa rauhallisemmin.

 

Ihme tyyppejä täällä. Teidän mielestä vauvan voi varmaan ottaa mukaan vaikka armeijaan koska eihän se voi ketään häiritä jos se on hiljaa ja on niin hienoa jos joku jaksaa pienen vauvan kanssa suorittaa armeijankin.

Ihan tosi, vauvoja ei tarvitse tuoda kaikkialle. Miten sen ymmärtäminen on niin vaikeaa?

Varmaan seuraavaksi niitä raahataan kaikkiin töihinkin, kohta varmaan kaupan kassa istuu samalla imettämässä kun rahastaa kassalla.

 

Varmaan seuraavaksi niitä raahataan kaikkiin töihinkin, kohta varmaan kaupan kassa istuu samalla imettämässä kun rahastaa kassalla.

Koska hei, ällöttää ne ihmiset, joiden mielestä toi ei ole ihan järkevää.

 

Olin sh pääsykokeissa, yks tuli sinne kuukauden ikäisen vauvan kanssa
ja voin sanoa että häiritsi se kitinä ja syöttäminen.

 

Sitä mieltä että hoitakoon lapsena ensin päiväkoti ikään asti ja sitten jatkaa opiskeluja. Pitikö hankkia lapsi kesken opiskelujen.

 

Aika aikaa kutakin. Opiskella ehtii kyllä, vauva on pieni vain kerran. Ja verkko-opintojahan voi tehdä kotoa käsin. Jotenkin tulee itselle sellainen olo, että miksi ei voi tässä hetkessä nyt keskittyä siihen pieneen ihmiseen, ja palata opiskelemaan pikkuisen myöhemmin.

 

Massaluennoilla ok, pienissä demoissa ei.

 

Massaluennoilla ok, pienissä demoissa ei.

Älä tuo edes massaluennolle, kiitos.

 

Niin ja missä muutenkin menee se raja minkä ikäinen on "imeväisikäinen ja muka-ok-ottaa-luennoille"?6 kk? 10 kk? 1,5-vuotias? 4-vuotias?
Eikö se nyt vaan olisi paras, että jätetään ne lapsukaiset sinne hoitoon/hoitajalle ja hoidetaan ne kitinät ja imetykset muualla, kuin siellä luentosalissa.

 

Opiskelen nyt kun vauva on pieni (nyt 2kk), ja jo minulta opetaja kysyi että tuonko vauvan joskus mukana luennoille. Vastasin että en todellakaan.

Meillä on helppo vauva, mutta en silti haluaisi jännittää vauvan joka äänähdystä, en osaisi keskittyä luentoon. Puhumattakaan siitä, että vauvalle luennoilla oleminen on epämukavaa. Kotonakin vauva rauhoittuu yöunille vasta kun tuo isompi lapsi menee nukumaan tuosta korvanjuuresta kiljumasta, ja muukin talo hiljenee. Nukkuu toki päivälläkin, mutta usein koiran unta jos on paljon meteliä.

Kerrottakoon vielä että otan mahd. vähän luentoja nyt, ja suoritan mahd. paljon verkko-opiskeluina tai muuten etänä. Ennenkuin joku palstapoliisi ehtii paheksumaan.

 

Mulla on ollut tilanteita, että olen joutunut ottaa vauvan mukaan paikkoihin joissa tiedän että sitä ehkä paheksutaan. Vauva ei ole tiettävästi häirinnyt ääntelyllään ketään ja olen poistunut heti jos on alkanut vähänkin kitistä. Mutta voin sanoa, että siinä tilanteessa se mahdollisesti jonkun ärsyyntyminen oli sellainen asia mitä ei vaan pystynyt kauheasti huomioimaan. Jos sitä muitten loukkaantumista olis ehtinyt tai jaksanut ajatella, niin ajatus olisi ollut joku sellainen että: anteeksi vain, paheksukaa rauhassa ja koittakaa kestää.

 

Yliopistossa on muitakin kuin pelkkiä opiskelijoita, se on ihmisten työpaikka. Kyllä mua otti päähän, kun jengi toi kirjastoon joko pieniä vauvoja tai taaperoita/leikki-ikäisiä metelöimään. Lisäksi ruokaravintolassa kokoontui jotkut hemmetin luomuikiopiskelijaäidit, jotka imetti siinä pöydässä taaperoitaan. Itselläni on lapsia ja kumpaistakin imetin melko pitkään, joten ymmärrän kyllä asiasta jotain. Mun mielestä se on vain äärimmäisen itsekästä mennä häiritsemään muiden opiskelua/työntekoa paikkaan jonne vauvat/lapset ei todellakaan kuulu.

 

Mulla on ollut tilanteita, että olen joutunut ottaa vauvan mukaan paikkoihin joissa tiedän että sitä ehkä paheksutaan. Vauva ei ole tiettävästi häirinnyt ääntelyllään ketään ja olen poistunut heti jos on alkanut vähänkin kitistä. Mutta voin sanoa, että siinä tilanteessa se mahdollisesti jonkun ärsyyntyminen oli sellainen asia mitä ei vaan pystynyt kauheasti huomioimaan. Jos sitä muitten loukkaantumista olis ehtinyt tai jaksanut ajatella, niin ajatus olisi ollut joku sellainen että: anteeksi vain, paheksukaa rauhassa ja koittakaa kestää.

Asiassa kuin asiassahan voi ottaa tuon ajattelukannan: anteeksi vain, paheksukaa rauhassa ja koettakaa kestää