Imetys: Maitoa tulee illalla liian vähän, apuja?

Hei!

Osaisko joku auttaa. Mulla on 1 kk ikäinen poika, joka on isokokoinen ja tarvii siksi paljon maitoa. Imetän ja halu imettää on kova, mutta iltasin iskee epätoivo kun maitoa ei yksinkertaisesti tule. Poika on lisäksi tissillä kärsimätön, saa raivarin heti, jos maitoa ei tule niin kovaa kun hän haluaisi (=kovaa).

Teemme niin, että yöllä kun maidontuotto on hyvää, lypsän sitä jääkaappiin. Illalla annamme tätä omaa maitoa pullosta, kun tissistä tuleva maito ei herralle riitä. Päiväsaikaan itse tissistä imetty maito riittää. Tosin myös päivällä saa välillä raivareita, jos joutuu tekemään töitä maidon eteen. Olemme yrittäneet tehostaa maidon tuotantoa nyt pari päivää niin, että imetyksen jälkeen lypsän rinnat aina tyhjiksi ja annan pojan tissitellä niin paljon kuin haluaa ja vähän enemmänkin. Saa kuitenkin niitä raivareita illalla, niin pakko on antaa pullomaitoa, ei sydän kestä sitä huutoa kuunnella.

Olisiko kellään ideoita, miten maidontuotantoa sais tehostettua entisestään tai maitoa herumaan illalla lisää/kovempaa? En tuomitse myöskään korvikkeen antajia, välillä on itsekin joutunut antamaan jonkun 50 ml, mutta halu imettää olisi tosi kova.

Kaipaisin siis apuja. Toivottavasti vain asiallisia kirjoituksia ja siis apua, aihe on itselle arka niin en kaipaa arvostelua. Kiitos :)
 
Hiisi vie, kun menin kirjoittamaan aika pitkän viestin, enkä ollut rekisteröitynyt... Sitten rekisteröidyin, mutta eipä se säilyttänyt viestiäni. :§ En nyt ehdi kirjoittamaan niin pitkästi, toivottavasti tästä on jotain apua!

Miulla on ollut myös vauva, joka oli toisinaan liian kärsimätön jaksaakseen imeä niin kauan, että heruminen käynnistyi. Miuta auttoi se, että koitin pysyä tyynenä, kun vauva alkoi huutaa rinnalla, ja totesin vain, että ai, ei vielä maistunutkaan enempää, no kokeillaan sitten myöhemmin uudestaan. Tämä tietysti saattaa toistua monta kertaa, mutta joka kerta suodaan vauvalle tämä ihana mahdollisuus imeä, ja hänen osuutensa on sitten se imeminen, sitä ei voi laittaa tapahtumaan. Eli se riittää, että annat hänelle rintaa aina (ja ennen kuin nälkä tulee liian suureksi) kun hän haluaa, ja annat hänen päättää milloin haluaa imeä ja kuinka kauan. Jos huutaa, niin koitat rauhoittaa jotenkin muuten. Uskot siihen, että vauvasi kyllä pärjää rintojesi kanssa! Ja jos kuitenkin uhkaa hermo mennä, niin ei ole väärin antaa sitä pullomaitoa!

Olethan löytänyt imetystukilista.net ym. sivustot, sieltä varmasti löytyy apuja! Neuvolakin varmaan auttaa mielellään. :) Vauvasi on vielä niin pieni, että vaiheita tulee ja menee, ne ongelmallisetkin loppuu aikanaan!

Niin ja herumistahan edesauttaa se kuuluisa ihokontakti, minkä ehkä tiesitkin.. :) Ja syöminen ja juominen on syytä pitää kunnossa!
 
Kiitos vastauksesta kissainssi!

Me onnistuttiin siinä, että maitoa alkoi tulla vähän paremmin ja nyt illat menee jo helpommin. Tissiteltiin pari kolme päivää aktiivisesti ja syömisen jälkeen mä vielä pumppasin rinnat ihan tyhjiksi, niin alkoi maitoa herua enemmän. Edelleen annetaan omaa pumpattua maitoa illalla tosin pullostakin vähän, kun ei tahdota että poika unohtaa miten pullosta juodaan :)

Nyt on sitten ilmennyt toinen pikku ongelma, nimittäin rintaraivarit on vähän lisääntyneet. Ja varsinkin toisen rinnan kohdalla, jossa nänni on erimallinen. Siitä on vähän hankalaa saada kiinni ja sekös pikkumiestä turhauttaa. Mä oon yrittänyt tyhjentää sitä sen verran, että ote olisi helpompi ottaa ja ollaan käytetty rintakumiakin, mutta musta tuntuu että kumin kanssa tyhjeneminen ei ole niin hyvää. Pitääkö mun vaan sitten tarjota tuota rintaa aktiivisesti, vai miten tätä voisi parantaa? Tuohon rintaan tuli yksi tulehduskin, mutta se on nyt ohi ollut jo jonkun aikaa. Onko tähän apuja?

Mä varasin tosin ajan imetyspoliltakin, sinne mennään pojan kanssa loppuviikosta. Kai sitä on vaan sitten niin pässi ite, ettei osaa antaa periksi :D
 
Viestistäs on jo jonkin aikaa, mutta satuin lukemaan ja ajattelin kirjoitella ajatuksia. Tosi hienoa, ettet suostunut antamaan periksi! Vaan teet töitä imetyksen sujumiseksi. :hug:

Mulla lähti imetys ihan hyvin käyntiin, joten kamalista ongelmista ei omaa kokemusta ole (rintaraivareista toki). Maidon nostattamiseen olen juonut alkoholitonta olutta (jo sairaalaan mies toi mulle). En tiedä onko siitä tieteellistä näyttöä, mutta olen kuullut, että moni on kokenut sen olevan avuksi. Lisäksi muutenkin kannattaa nauttia runsaasti nesteitä, lähinnä vettä.

Tuosta pullon antamisesta, useinhan sanotaan, ettei lisämaitoa kannata senkään vuoksi antaa, että se turhaan venyttää lapsen vatsalaukkua (joka on n. lapsen oman nyrkin kokoinen), jolloin seuraavaksi on kovempi nälkä. Mut tietenkään lasta ei nälässä voi pitää, ja isokokoiselle varmasti voi olla lisämaito tarpeenkin. Meillä poikaa ei ole koskaan onnistuttu opettamaan pullolle (nyt 6kk). Eli itse en taidon "ylläpitämistä" pitäisi tärkeänä, kun tarvittaessa voi vaikka hörppyyttämälläkin antaa (tuttipullon korkista).

Onnea jatkoon! Ja kärsivällisyyttä. (Mulle tää jälkimmäinen monesti enemmän kuin tarpeen.)
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on 4kk poika ja hän on myös välillä iltaisin sitä mieltä että rinnasta ei tule tarpeeksi hänelle ruokaa ja sitten raivoaa. Me tehdään niin että jos ei syö rintaa vaan huutaa siinä niin sitten lähdetään sängystä pois ja yritetään taas hetken päästä uudelleen. :)

Tärkein varmaan on että ei luovuta, jaksaa vaan yrittää. :)
 
Sitkeyttä, hienostihan olette jo tähänkin asti päässeet!

Oliko imetyspolista apua?

Et sanonut, saako lapsi hepulin imetyskerran alussa, kun maito ei vielä heru, vai lopussa, kun heruminen hidastuu. Oletan, että alussa, ja vinkkaan siihen, että ota vauva mahd. aikaisin rinnalle! Itku on viimeinen viesti nälästä, ja vauva on silloin jo ihan tositosi nälkäinen. Siksi hermokin on pinnassa... kannattaa katsastaa http://www.imetys.fi/materiaali/nalkaviestit_A4x2.pdf , siinä havainnollistetaan hyvin vauvan varhaiset nälkäviestit.

Hyvää imetysjatkoa vaativan pojan kanssa!
 
Kiitos kaikille paljon vastauksista! :)

Nyt tilanne on jo niin onnellinen, että koko päivä voidaan olla ilman pulloa ja imetys sujuu ihan mukavasti enkä stressaa siitä enää! :)

Imetyspolilla katsottiin lähinnä imuotetta sekä asentoja, mutta olin jo ehtinyt oppia tietynlaiseen imetykseen ja asennon yms. korjaaminen tuotti kipua, niin päädyttiin pojan kanssa siihen vanhaan tuttuun ja turvalliseen.

Nyt taas kun poika on ollut kipeänä, on raivareita alkanut taas tulla kuten ennenkin. Raivarit tulee aina lopussa, kun maitoa ei heru tarpeeksi kovaa pojan mielestä. Mutta sitten otetaan poika isän syliin "jäähylle" ja vaihdetaan rintaa ym. Tätä saattaa tapahtua muutaman kerran. Tai sitten jos pojan saa rauhoitettua esimerkiksi leikkimään, niin jatketaan vasta seuraavan kerran kun hänelle tulee nälkä - esim. tunnin kuluttua.

Tsemppiä kaikille muillekin tämän asian kanssa painiskeleville! :)
 
En tiedä onko aihe enää aloittajalle ajankohtainen, mutta kirjoittelenpa silti omia kokemuksiani aiheeseen liittyen...

Meilläkin oli vauvan kanssa alkuun vähän samanlaisia ongelmia. Ensimmäisen reilun kuukauden (?) ajan imetys sujui hyvin. Maitoa tuli todella runsaasti ja jouduin sitä melkein päivittäin pumppailemaankin silloin kun vauva otti vähänkään pidempiä unia kun tuntui, että rinnat ihan poksahtavat. Maitoa säilöttiin pakastimeen ja aina oli joku kippo jääkaapissa. Sitten yhtäkkiä, (muistaakseni) joskus kuukauden jälkeen, rinnat alkoivat tuntua iltaisin ihan tyhjiltä. Tissittelyt pitenivät nukkumaanmenoaikaan tuntien pituisiksi ja tuntui että vauva ei saa millään tarpeeksi... Varsinaisia raivareita ei tullut mutta vauva kitisi aina kun yritin tissiltä irrottaa, ja silloinkin kun se onnistui niin vauva otti vain ihan muutamien minuttien pituisia tirsoja ja alkoi sitten taas itkeskelyn. Lisämaitoakin (pakasteesta) kokeiltiin antaa ja vauva sen kyllä yleensä joikin, mikä auttoi jonkin verran. En kuitenkaan uskaltanut kovin paljon pullosta antaa kun pelkäsin sen tekevän hallaa omalle maidontuotannolle tai imuotteelle...

Olin monta päivää ihan järkyttynyt ja varma siitä että maidontuotantoni ja imetykseni loppuu siihen. Yöllä kun vauva vain joko roikkui tissillä tai kitisi asia tuntui ihan maailmanlopulta, itkeä nyyhkin itsekin ja herättelin miestä vähän väliä kuuntelemaan kun ennustelin pahinta... Sitten, yhtenä iltana taas asiaa murehtiessani, menin nettiin ja löysin jonkin artikkelin muistaakseni imetystukilistalta. Siellä kerrottiin että jossain vaiheessa maidontulo tasaantuu eikä ole tarkoituskaan että ne rinnat työntäisivät sitä samalla tahdilla läpi vuorokauden. On ihan normaalia että rinnat tuntuvat tyhjiltä illalla. Ja nimenomaan tuntuvat, koska eivät ne sitä koskaan oikeasti ole... Iltaisin se maidontuotanto on vain erilaista. Maito on rasvaisempaa kuin aamulla tai päivällä, sitä tulee vähän ja se riittää vauvalle. Aamulla rinnat työntävät maitoa enemmän mutta se on vetisempää. Iltamaito auttaa jaksamaan pidempiä unia ja aamumaito tyydyttää sitten sitä janoa mikä vauvalle on yöllä tullut... Lisäksi vauvoilla on niitä tiheän imun kausia, ja meillä yksi taisi olla juuri tuolloin kun niin kovasti tissin perään kitisytti. Imetys oli jonkin aikaa todella raskasta ja aikaavievää, mutta pikkuhiljaa se siitä helpottui ja tasaantui...

Maidontulo ei ole tähänkään asti muuttunut mitenkään, illalla rinnat ovat ihan lötköt ja tuntuvat tyhjiltä. Vauva on nyt reilu 5 kk ja ihan täysimetyksellä ollaan pärjätty tähän asti, painokäyrällä mennään normien yläpuolella. :)

Jos aloittajan tilanne on samantapainen niin toivotaan että sielläkin ne iltasyömiset helpottavat ajan kanssa... Kuulostaisi ainakin tutulta, kun poika ilmeisesti kuitenkin päiväsaikaan pysyy ihan tyytyväisenä?
 
Kiitos vastauksesta kihveli :)

Meillä tosiaan on ongelmat onneksi jääneet (ainakin hetkeksi) taakse ja nautitaan molemmat siitä, että imetys sujuu. Välillä on iltaisin vähän raivaria, mutta nykyään poika on jo maltillisempi eikä suutu ihan kauheasti siitä, vaikka maitoa ei tulisikaan tarpeeksi kovaa hänen mielestään :)

Hienoa, että teilläkin imetys sujuu!!
 

Yhteistyössä