imetys ja uusi raskaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja diisaeh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä oli vauva alle 6kk kun tulin uudestaan raskaaksi. Neuvolassa kysyivät, että imetänkö vielä ja kun sanoin, että en niin olivat hyvin tyytyväisiä ja neuvolatäti sanoikin, että siinä olisin minä liian kovilla. Mutta ohjeet varmaan vaihtelevat neuvolakohtaisesti ja tämä kysymyksesi jakaa varmaan mielipiteitä kovasti.
 
Minulle myös neuvolantäti suositteli imetyksen lopettamista, esikko oli 11kk kun aloin toista odottamaan. Sai sitten kakkonenkin osansa äidinmaidosta :)
Yks tuttava imetti esikkoa koko toisen odotuksen ajan, ja maitoapa ei sitten ollutkaan pikkukakkoselle. Liekkö mitään yhteyttä, mut itse niin oletan..
 
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=97&Itemid=165

Imetys on lähes aina turvallista myös raskauden aikana, vaikka useimmissa kulttuureissa odotetaankin äidin vieroittavan saatuaan tiedon uudesta raskaudesta. Myös odotusajan erilaiset fyysiset ja psyykkiset tekijät voivat kannustaa äitiä vieroittamaan. Perussääntö kuitenkin on, että terve ja hyvin ravittu nainen voi halutessaan jatkaa imetystä koko raskauden ajan, kun raskaus sujuu normaalisti.

Imetystä voi hyvin jatkaa niin kauan kunnes lapsi itse vieroittautuu. Tämä tapahtuu lähes poikkeuksetta 2-7 -vuotiaana, useimmiten jo 2-4 -vuotiaana. On hyvä muistaa, että mm. Unicef ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee imetystä jatkettavan vähintään kaksi vuotta ja tämänkin jälkeen niin kauan kuin äiti ja lapsi haluavat. Tällä hetkellä 2-vuotiasta suomalaislapsista vain vajaa 3 % saa äidinmaitoa, kun 1910-luvulla sitä sai yli puolet. Imetysaikojen lyhentymisen myötä myös imetys raskauden aikana on Suomessa tullut entistä harvinaisemmaksi.

Ei ole yhtä kaikille sopivaa vastausta siihen, tuleeko imetystä jatkaa raskauden ajan. Äidin on hyvä huomioida mm. lapsen ikä ja hänen imemistarpeensa sekä oma halukkuutensa. Perusteet jatkaa imetystä ovat samat kuin imetyksessä muutoinkin: mitä kauemmin imettää, sen suuremmat edut siitä on sekä äidin että lapsen terveydelle - lisäksi imetys on hyvä keino antaa läheisyyttä, turvallisuutta ja lohtua. Erityisen tärkeää imetyksen jatkaminen voi olla allergiselle lapselle, ja silloin kun äidin tullessa uudelleen raskaaksi edellinen lapsi on vielä itsekin vauva ja siksi vielä kovasti imetyksen tarpeessa. Odotusaikana äiti hyötyy imetyksestä mm. siten, että imetys auttaa häntä lepäämään - imeväinen kun on helppo houkutella päivälläkin pitkäkseen äidin viereen.

Lääketieteellisiä syitä lopettaa imetys voivat olla mm. kohtukipu, verenvuoto tai äidin jatkuva painonlasku raskauden aikana, joskus myös aikaisemmat keskenmenot tai ennenaikainen synnytys. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että terveen äidin normaalissa raskaudessa imetys lisäisi keskenmenoja tai ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Isomman lapsen imeminen ei samalla tavalla aiheuta kohdun supistelua kuin pieni vauva rinnalla. Jotkut äidit kuitenkin tuntevat supistuksia imettäessään ja jos äidillä on suuri riski synnyttää ennenaikaisesti, saatetaan suositella imetyksen lopettamista. On hyvä muistaa, että jonkin verranhan kohtu supistelee kaikilla, esimerkiksi orgasmissa - eikä rakasteluakaan kielletä kuin poikkeustapauksissa. Hyvä peukalosääntö onkin, että mikäli rakastelua ei kielletä, ei ole syytä kieltää imettämistäkään.

Joskus on tarpeen lopettaa imetys tai ainakin vähentää sitä jo uutta raskautta toivottaessa. Toisilla hedelmällisyys palautuu hyvin pian synnytyksen jälkeen, toisilla vasta kun imetys on täysin loppunut. Suurimmalla osalla lapsentahtisesti imettävistä kuukautiset alkavat 6 kk - 2 v. synnytyksestä, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Mikäli toivoo uutta raskautta, mutta ei vielä haluaisi vieroittaa lasta, kannattaa kokeilla pelkän yöimetyksen lopettamista, sillä yöimetyksen aikana erittyy paljon prolaktiinia, mikä estää ovulaation. Mikäli tietää edellisen raskauden perusteella tarvitsevansa lääketieteen apua raskaaksi tulemiseen, kannattaa imetys useimmiten lopettaa ennen lapsettomuushoitoja. Tällöin hoitojen tulokset paranevat eikä imeväinen joudu äidinmaidon kautta nauttimaan äidin mahdollisesti syömiä lääkkeitä.

15 % todetuista raskauksista keskeytyy ja vielä useampi menee kesken ennen kuin nainen edes tietää olevansa raskaana. Jos siis äiti kiirehtii lopettamaan imetyksen heti saatuaan ensimmäiset merkit uudesta raskaudesta, saattaa päätös myöhemmin kaduttaa, mikäli raskaus ei jatkukaan. Menetyksestä huolimatta vanhempi lapsi odottaa saavansa maitoa kuten ennenkin ja tällöin imetys voi tuoda äidille paljon emotionaalista ja fyysistä lohtua. Jos äiti haluaa vieroittaa äidinmaidosta vielä kovasti riippuvaisen lapsen raskauden aikana, saattaa äidillä olla paremmin energiaa vieroitukseen vasta raskauden toisella kolmanneksella, kun maidon määrä muutoinkin usein vähenee. Tällöin alkuraskaudesta voi jo aloittaa imetyskertojen vähentämisen, sillä useimmiten hidas vieroitus on paras vaihtoehto molemmille osapuolille.

Raskaana oleva imettävä äiti on pitkälti samankaltaisessa tilanteessa kuin kaksosia imettävä. On erityisen tärkeää, että äiti syö terveellisesti, ulkoilee, liikkuu, lepää riittävästi ja että paino nousee. Pullaakin voi välillä syödä, mutta jos liiaksi herkuttelee, on vaarana ettei jaksa syödä riittävästi kunnon ruokaa. Lapsi ja masussa oleva vauva kyllä ottavat omansa. Jos joku kärsii ravintoaineiden puutteesta, se on äiti. Siksi äideille usein suositellaan terveellisenkin ruoan lisäksi vähintään kalkkitabletteja tai ainakin erityisen kalkkipitoista ruokaa. Lisätietoja kannattaa kysyä omasta neuvolasta.

Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin hän vieroittautuu raskausaikana. Siihen voivat kannustaa maidon muuttunut maku ja mahdollinen maidon määrän väheneminen, mikä tapahtuu useimmiten viidennestä raskauskuukaudesta alkaen. Toisilla maidon määrä kuitenkin vähenee jo raskauden alussa, jopa niin, että äiti ensimmäisen kerran epäilee olevansa raskaana, kun lapsi on kokoajan rinnalla tilaamassa lisää. Raskausaikana ei pysty lisäämään maidon määrää imettämistä lisäämällä yhtä hyvin kuin normaalisti, joten äiti saattaa joutua imetyksen ohella tarjoamaan vauvalle lisämaitoa, mikäli vauva on alle yksivuotias. Usein varsinkin isompi lapsi huolehtii itse vähentyneen maidon energian korvaamisesta alkamalla syödä selvästi enemmän kiinteää ruokaa

Mahdollisia ongelmia
Päätöstä kauanko imetystä jatkaa ei ole syytä kiirehtiä, vaan on hyvä antaa itselleen lupa katsoa tilannetta päivä kerrallaan. Kaikkia fyysisiä tekijöitä ei pysty ennustamaan, mutta myös psyykkiset tekijät voivat olla ennalta arvaamattomia. Monet odottavat äidit kokevat imetyksen jossain vaiheessa epämiellyttäväksi. Raskaana olevalla äidillä on sisäänrakennettu tarve ja halu suojella vauvaansa ja tuntemukset kahden imettämisestä voivat muuttua raskausaikana. Sitä ei voi ohittaa vaikka kuinka rakastaa leikki-ikäistään. Vaikka imetyksen jatkaminen ja tandemimetys eli kahden eri-ikäisen sisaruksen imettäminen aluksi tuntuu hyvältä, mieli saattaa

matkan varrella muuttua.
Hormonaaliset tekijät aiheuttavat monilla rintojen ja nännien aristusta raskausaikana, jopa niin paljon, että äiti sen vuoksi vierottaa lapsen. Ongelma poistuu lähes aina vasta synnytyksen jälkeen, mutta vähän sitä voi yrittää itse helpottaa. Leikki-ikäinen imee eritavalla kuin vauva ja hampaatkin voivat sattua herkemmin. Voit suostutella leikki-ikäistä imemään kevyemmin tai vaihtamaan asentoa. Voit myös vaatia, ettei hän "jumppaisi" kovasti rinnalla ollessaan tai ettei hän imisi yli välttämättömimmän tarpeensa. Aristukseen voi kokeilla myös erilaisia hengitys- tai rentoutustekniikoita tai muuhun asiaan keskittymistä, kuten hyvän kirjan lukemista samanaikaisesti. Jotkut ovat saaneet apua Lansinoh-rasvasta, jota laitetaan vain aivan rinnan päähän, ei koko nännin alueelle. Toisia ovat auttaneet tukevat rintaliivit ja erilaiset imetysasennot.

Muutamat raskaana olevat äidit ovat huomanneet, että he kärsivät pahoinvoinnista imetyksen aikana. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että tiettyjä hormoneja (engl. gastric hormones) vapautuu imetyksen aikana. Jos näin käy, kannattaa syödä jotain ennen imetystä, jotta hormonit eivät vapautuisi tyhjään mahaan; tämä voi miedontaa tai poistaa pahoinvoinnin. Suurimmalla osalla äitejä imetys ei kuitenkaan vaikuta pahoinvoinnin määrään.

Jo vuonna 1977 tutkittiin 500 kansainvälisen imetystukijärjestö LLL:n jäsentä, jotka tulivat raskaaksi imettäessään. Heistä 74 %:lla aristi nännejä, 65 % kertoi maidon määrän vähenneen ja 57 % koki jonkinasteista epämukavuutta imettäessään. 66 % esikoisista vieroitettiin tai vieroittautui raskausaikana. Tosin 44 % esikoisista oli yli 2-vuotiaita, joten osa olisi vieroittautunut joka tapauksessa. 158 äitiä jatkoi tandem-imetykseeen. Heistä 77 % tekisi todennäköisesti samoin uudelleenkin ja 6 % ehdottomasti ei. Kaikki äidit jatkoivat imetystä yksinomaan lapsen edun, ravinnon ja rakkauden, vuoksi.

Muiden suhtautuminen
Muista että muiden usein negatiiviseksi tulkitsemasi kommentit ovat usein vain puhdasta ihmettelyä ja hämmästystä. Imetys raskauden aikana on Suomessa nykyisin niin harvinaista, että olet varmasti monelle ensimmäinen, jonka he näkevät tai kuulevat näin tekevän. Ihmettelijöille voit esimerkiksi kertoa: "Olen ottanut asioista selvää ja tarkan harkinnan jälkeen päätynyt tähän. Tiedän tämän olevan meidän perheelle paras vaihtoehto ja olemme siihen tyytyväisiä. Kerron mielelläni Sinullekin lisää, jos haluat."

On hyvä muistaa, että suomalaisista kätilöistä, terveydenhoitajista ja lääkäreistä hyvin harva on perehtynyt aiheeseen. Siksi monikaan ei neuvolasta saa lisätietoja, eikä aina edes hyväksyntää valinnalleen. Tieto on haettava muualta ja jos haluaa, niin sitä voi jakaa neuvolan henkilökunnalle ja näin vähän tasoittaa tulevien äitien tietä.

Jos et pääse asiasta keskustelukumppanin kanssa yhteisymmärrykseen, voit keskittyä siihen, mikä teille on yhteistä: välittäminen äidin ja lasten hyvinvoinnista. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta perustella päätöstäsi ulkopuolisille tai edes kertoa siitä. Hae tukea tai apua vaan sieltä missä sitä on tarjolla, esimerkiksi paikallisesta imetystukiryhmästä tai imetystukilistalta.

Synnytyksen jälkeiset päivät
Kiinnitä huomiota synnytystä seuraaviin päiviin. Mikäli vanhempi lapsi vielä muistaa, miten ihanaa imetys on, mutta on jo vieroitettu, on erityisen tärkeää puhua hänen kanssaan jo ajoissa etukäteen siitä, miten vastasyntynyt ei osaa syödä mitään muuta kuin äidinmaitoa. Se että vauva on jatkuvasti äidin sylissä ja rinnalla ei ole esikoiselle muutoinkaan helppoa katseltavaa. Muistuta häntä, että vaikka vauva saa ihanaa maitoa, häneltä jää saamatta monta muuta ihanaa asiaa, joista vanhempi lapsi saa nauttia, kuten jäätelön syöminen tai pulkkamäen laskeminen.

Jos vanhempi lapsi imee vielä useita kertoja päivässä, hänen on todennäköisesti syytä jatkaa sitä myös sairaalassaoloaikanasi, ettei liika maito aiheuttaisi rinnoille ongelmia. Synnytyksen jälkeistä rintojen turvotusta esiintyy myös tandem-imettäjillä, mutta se on heillä vähäisempää. Kolostrum-maitoa tulee tandem-imettäjällä kauemmin ja sen pitoisuus on suurempi. Siitä huolimatta on syytä varmistaa, että vastasyntynyt saa kolostrumista täyden hyödyn: ensiviikkoina on syytä antaa kuopuksen useimmiten imeä ensin ja voisi olla hyvä lisätä isomman lapsen kiinteiden määrää ensimmäisten 3-5 päivän aikana. Usein tämä tapahtuu luonnostaan, kun äiti yöpyy ensimmäiset synnytyksen jälkeiset päivät sairaalassa ja isompi lapsi kotona. Myöhemmin on tärkeää vuorotella, että molemmat saavat etu- ja takamaitoa. Kolostrum voi aiheuttaa isommalla lapsella ripulia, mutta se ei ole haitallista.

Aluksi leikki-ikäinen yleensä lisää imemistä, se on tapa hakea äidistä turvaa uudessa tilanteessa. Vähitellen tilanne palautuu ennalleen. Ensipäivinä tandem-imettäjä tarvitsee paljon positiivista asennetta, huumoria ja luovuutta. Synnyttäneen vaisto suojella vauvaa on vahva ja äidin tulee sallia itselleen kaikenlaiset tuntemukset. Jos kahden imettäminen ei myöhemminkään ala tuntua äidistä hyvältä, olisi hyvä vieroittaa mahdollisimman vähitellen ja lempeästi. Sisaruksen syntymä ja vieroitus ovat kaksi niin suurta asiaa lapsen elämässä, että on turhan stressaavaa, jos ne ovat samanaikaisia.

Mikäli vauva syntyy keskosena tai äidin tarvitsee muusta syystä pumpata vauvalle maitoa, on isommasta lapsesta paljon apua maidon määrän takaajana. Pumppaaminen on aina helpompaa, jos maidon tulo ei ole kokonaan lakannutkaan ja isomman lapsen imeminen auttaa tuottamaan enemmän ja enemmän maitoa.

Yksi merkittävä tandem-imetyksen etu on, että se auttaa sisaruskateuteen uuden vauvan syntyessä: vanhempi lapsi kokee yhä mahtuvansa äidin syliin ja saa jakaa jotain tärkeää yhdessä uuden sisaruksen kanssa - ei liene sattumaa, että rintoja on kaksi kappaletta! Tandem-imetyksen aika voi myös olla äidin elämässä ainutlaatuinen vaihe, jolloin hän saa omistautua vahvasti lapsilleen.

Matleena Laakso
Tampereen imetystukiryhmien vetäjä
kolmen lapsen äiti
puh. (03) 344 2030 ja 041-525 0067

Lähteitä:
Berge, Gail A. (1989): Nursing Two, Is It for You? La Leche League International: Publications No. 53. USA.
Lawrence, Ruth A. & Lawrence, Robert M. (1999): Breastfeeding. A Guide for the Medical Profession. (5:th ed.) Mosby: USA.
Biancuzzo, Marie (1999): Breastfeeding the Newborn. Clinical Strategies for Nurses. Mosby: USA.
The Womanly Art of Breastfeeding. (6:th rev.ed.) (1997) La Leche League International. USA.
Kaisto, Riikka: "Piippua päälle sano poika kun kikkiä sai". Imetysajoista ennen ja nyt. Kätilölehti 5/1998.
Mohrbacher, Nancy & Stock, Julie (1997): The Breastfeeding Answerbook. (Rev. ed.). La Leche League International. USA.
Nursing Mothers' Association of Australia Booklet Series (1999): Breastfeeding through Pregnancy and Beyond.
 

Similar threads

M
Viestiä
5
Luettu
424
Aihe vapaa
imetystukiäiti
I
T
Viestiä
1
Luettu
464
L
V
Viestiä
4
Luettu
958
Aihe vapaa
vierailija
V
F
Viestiä
5
Luettu
503
V
V
Viestiä
1
Luettu
597
M

Yhteistyössä