Imetys heti synnytyksen jälkeen.

Olen tässä itekseni pähkäillyt sitä kun aina kerrotaan että maito nousee rintoihin noin 1-2 päivän kuluttua synnytyksessä. Kuitenkin synnytys valmennuksessa kerrottiin että äidillä on mahdollisuus heti syntymän jälkeen imettää vauvaa rauhassa. Tässä vaiheessakin sitä maitoa siis jo tulee, mitä tarkoittaa sitten se ns. maidon nouseminen myöhemmin?

 

Ensimaitoa on ns. ternimaitoa ja sitä tulee yleensä vain tippoja, mutta se on tuhtia kamaa. Mullakin poika nostettiin heti rinnalle, jossa papereiden mukaan (itse en muista, olin aivan poikki) oli syönyt rintaa 50 min. Maito nousi mulle vasta viikko synnytyksen jälkeen.

 

Minäkin imetin esikkoa sairaalassa joka päivä ja moneen kertaan, mutta syöttöpunnituksissa paino lähinnä vaan putosi. Sairaalassa oltiin kolme päivää ja tosi paljon annettiin lisämaitoa. Maito nousi rintoihin kotona neljäntenä päivänä ja sitten sitä riittikin tosi hyvin.

 

\

Minäkin imetin esikkoa sairaalassa joka päivä ja moneen kertaan, mutta syöttöpunnituksissa paino lähinnä vaan putosi. Sairaalassa oltiin kolme päivää ja tosi paljon annettiin lisämaitoa. Maito nousi rintoihin kotona neljäntenä päivänä ja sitten sitä riittikin tosi hyvin.

Hassua tuo paljon lisämaidon antaminen. Minulla on ollut sellaien kuva, että on ihan normaalia, että vauvan paino tippuu muutamana päivänä synnytyksen jälkeen, ennen kuin sitten lähtee nousemaan tuon maidontulon lisääntymisen myötä.

Voin toki olla väärässäkin.

 

Meillä molemmat tytöt tarvitsivat lisämaitoa sairaalassa, kotona ei tarvittu kuin pari purkkia ja sitten alkoi oma maito riittämään. Esikoisen kanssa olin vähän hämillään, kun oli uus juttu. Mutta oli se hyvä että sai lisämaitoa, sain itse ja vauva myös paremmin levättyä. Ennen lisämaidon antoa syötin aina molemmista rinnoista pitkään, jotta maito alkaisi nousemaan.

Sitä mietin että kuinkahan yleistä on että tarvii lisämaitoa sairaalassa? Onkohan monia, joilla maito riittää jo heti synnytyksen jälkeen niin että vauvakin on tyytyväinen?
Olisi mielenkiintoista tietää!

 

\

Sitä mietin että kuinkahan yleistä on että tarvii lisämaitoa sairaalassa? Onkohan monia, joilla maito riittää jo heti synnytyksen jälkeen niin että vauvakin on tyytyväinen? Olisi mielenkiintoista tietää!

Kyllä siitä joitakin tutkimuksiakin oli, en nyt muista missä lähteessä. Tämähän on ollut kuuma peruna jo pidemmän aikaa nk. imetysmyönteisyyden lisäämisessä sairaalassa. Ruotsalaiset kanssasisaret vauvoineen turvautuvat lisämaitoon huomattavasti harvemmin kuin suomalaiset joka tapauksessa.

Minä suhtaudun lisämaitoon ihan positiivisesti, JOS sitä annetaan järkevästi. Minusta sitä pitäisi antaa vain jos vauva on oikeasti nälkäinen tai ei esim. jaksa tai psyty itse imemään. Minusta siis lisämaitoa pitäisi antaa hyvin varovasti vaikka 10 ml kerrallaan ja aina odottaa, jääkö vauva vielä nälkäiseksi.

Lisämaidon annossahan on riskinä se, että oikea imuote jää oppimatta tai että vauvan mahalaukku venytetään suurella maitomäärällä heti isoksi, joten äidin rintamaidon tuotanto ei pääse lähellekään tarvetta -> imetys loppuu jo ennen alkamista. Oma subjektiivinen kokemus sairaalasta oli, että vain yksi meistä neljästä samassa huoneessa olleesta pystyi täyttämään vauvan vaatimukset heti. Me muut turvauduimme lisämaitoon.

 

Minusta myös lisämaidon anto on ihan positiivinen juttu! Olisinpa tiennyt sen silloin esikoista saadessani.

Esikoisen kanssa oli aika pihalla silloin, kun en ollut asiasta tietoinen. Sitten tuli appivanhemmilta "viisaita" neuvoja, ettei lisämaitoa saisi antaa, ettei vauva opi rinnalle jos antaa pulloa. Arrgh, se oli kyllä silloin kamalaa. No ei me neuvoja toteltu, mutta yritin silti sinnillä syöttää vauvaa niin pitkään kuin vaan jaksoin, vaikka kunnon unet ois olleet tarpeellisemmat. Onneksi toisen lapsen kanssa osasi vähän jo ennakoida tulevaa.

 

meillä vauva nostettiin heti tissiä syömään ja hoitsut kävi jopa yöllä herättelemässä mua että olisi taas aika syöttää vauvaa vaikka vauva oli koko ajan vieressä(oli siis pieni kokoinen tämä vauva) ja piti imettää 3 tunnin välein että saisi painoa/ettei tippuisi liikaa ja saatiin myös lisämaitoa vissiin 2 kertaa

 

Minä en ole tarvinnut kummallekaan lapselleni lisämaitoa. Lapset olivat tyytyväisiä. Minua oikeastaan ärsytti eräs kätilö, joka tuli sitä turhan takia tuputtamaan toisella kieroksella. Lapseni ovat olleet syntyessä 3,5 ja 4 kiloiset ja virkeitä syömään. Tapauskohtaisesti tilanteita kantsii kattoo. Lisämaito ei aina ole välttämättömyys.

 

Lisäyksenä edellisiin, vaikka maidon nouseminen ottaa aikansa, se vaatii se stimuloinnin eli imemisen. Jos et imetä lainkaan, ei se maitokaan todennäköisesti koskaan nouse.

 

Minäkin toki imetin alusta saakka koko ajan, kunnolla maito nousi 7 päivää synnytyksen jälkeen. LApsi oli koko ajan tississä sairaalassa, ei nukkunut ja tuntui nälkäiseltä. Kaksi ekaa päivää sai lisäksi luovutettua rintamaitoa, kolmannesta lähtien nan-korviketta, maidon noustua pärjäsi ilman korviketta eikä sitä ole sittemmin suostunut juomaankaan.

 

\

\

Minäkin imetin esikkoa sairaalassa joka päivä ja moneen kertaan, mutta syöttöpunnituksissa paino lähinnä vaan putosi. Sairaalassa oltiin kolme päivää ja tosi paljon annettiin lisämaitoa. Maito nousi rintoihin kotona neljäntenä päivänä ja sitten sitä riittikin tosi hyvin.

Hassua tuo paljon lisämaidon antaminen. Minulla on ollut sellaien kuva, että on ihan normaalia, että vauvan paino tippuu muutamana päivänä synnytyksen jälkeen, ennen kuin sitten lähtee nousemaan tuon maidontulon lisääntymisen myötä.

Voin toki olla väärässäkin.

Joo, kyllähän se paino tippuikin sairaalassaoloaikana lähes 400g, mutta myös SYÖTTÖPUNNITUKSISSA paino saattoi pudota 10-20g (kova työ, huono palkka...) Lasta kyllä imetettiin säännöllisesti ja riittäviä aikoja (myös yöllä), mutta kun maitoa ei vaan tullut kuin tippa tai kaksi, niin sälli jäi nälkäiseksi. Eikä sitä maitoa nyt niin hirveästi annettu (huono sanavalinta ekassa viestissä, sori); pari kertaa päivässä alussa ehkä 10ml ja kolmantena päivänä ehkä tuplat. Kotona piti lisämaitoa antaa n. kuukauden ajan, sitten omat maidot alkoi riittämään. Minut ainakin yllätti kuinka paljon viikonkin ikäinen tarvii maitoa. Aluksi luultiin, että onkohan massu kipeä imetyksen jälkeen, mutta raukka itkikin nälkäänsä, kun äiti ei tajunnut antaa tarpeeksi ruokaa :ashamed: . Yhdessä vaiheessa olin ihan sekaisin kaikesta imetyksestä ja lisämaidosta niin, että aloin pitämään kirjaa ruokahetkistä. Etenkin iltaa kohden lisämaitoa piti antaa, ja sen määrä todellakin yllätti (kaivoin vihkon esiin: 6 päivän ikäisenä imetin 8 kertaa, yksi kerta kesti n. puoli tuntia lisämaitoa annettiin 5 kertaa yhteensä 160ml). Ap:lle vielä älä ole huolissasi maidon riittävyydestä, sitä joko on tai ei, jokainen kyllä tekee parhaansa asian suhteen. Muista vaan, että et heti luovuta, jos näyttää siltä että maitoa ei tule tai sitä ei tule riittävästi. Ja vielä toinen juttu: liikaa ei maitoa voi antaa (jos epäilet saako lapsi tarpeeksi maitoa), kyllä ylimääräiset tulee ulos. Minusta jo alussa pulloruokintaan totuttaminen oli hyvä juttu, pystyi jättäämään poitsun isin hoiviin hetkeksi, kun ei ollut pelkästään rintaruokinnalla, eikä meillä ainakaan pulloruokinta häirinnyt rinnan imemistä.

 

\

Lisämaidon annossahan on riskinä se, että oikea imuote jää oppimatta tai että vauvan mahalaukku venytetään suurella maitomäärällä heti isoksi, joten äidin rintamaidon tuotanto ei pääse lähellekään tarvetta -> imetys loppuu jo ennen alkamista.

Näinpä. Minä en saanut imettää vauvaani ensimmäisinä päivinä, koska hän ei ollut vierihoidossa, ja hänelle syötettiin jopa 100ml/kerta (kuulemma normaalimpaa olisi ollut 30ml, mutta hoitajille oli mukavempaa että hän vain nukkui vatsa ylitäynnä.) Kun sain vauvan vihdoin viereeni, voitte arvata mitä tuskaa imettäminen oli, kun maito ei ollut noussut rintoihin (vaikka olin yrittänyt pumpata) ja vauva oli oppinut samaan nopeasti ja helposti pullosta PALJON maitoa. Itkun, itsepäisyyden, lisämaidon ja rintakumin kanssa sain imetyksen käyntiin ja imetin onnistuneesti vuoden. En saisi olla katkera kun kuitenkin imetys loppujenlopuksi onnistui, muistan vaan kun itkin hoitajien tylyä kommentointia etten saa imettää..

 

\

\

Lisämaidon annossahan on riskinä se, että oikea imuote jää oppimatta tai että vauvan mahalaukku venytetään suurella maitomäärällä heti isoksi, joten äidin rintamaidon tuotanto ei pääse lähellekään tarvetta -> imetys loppuu jo ennen alkamista.

Näinpä. Minä en saanut imettää vauvaani ensimmäisinä päivinä, koska hän ei ollut vierihoidossa, ja hänelle syötettiin jopa 100ml/kerta (kuulemma normaalimpaa olisi ollut 30ml, mutta hoitajille oli mukavempaa että hän vain nukkui vatsa ylitäynnä.) Kun sain vauvan vihdoin viereeni, voitte arvata mitä tuskaa imettäminen oli, kun maito ei ollut noussut rintoihin (vaikka olin yrittänyt pumpata) ja vauva oli oppinut samaan nopeasti ja helposti pullosta PALJON maitoa. Itkun, itsepäisyyden, lisämaidon ja rintakumin kanssa sain imetyksen käyntiin ja imetin onnistuneesti vuoden. En saisi olla katkera kun kuitenkin imetys loppujenlopuksi onnistui, muistan vaan kun itkin hoitajien tylyä kommentointia etten saa imettää..

minulla ihan sama...en pystynyt imettämään vauvaani kuin vasta 4-5 päivän kuluttua syntymästä!!!alku oli yhtä tuskaa...pelkkää itkua ja kiukkua...siis molemmilla;äidillä ja vauvalla(jota kesti varmaan 1-2kk)!!!mutta olin vakaasti päättänyt,että minähän imetän,joten tissiä vaan....ja nyt olen siis jo imettänyt 8kk eikä ole tarvinnut korvikkeisiin turvautua kertaakaan =)

 

Mistä saitte tukea imettämiseen, jos lapsi ei ollut laitoksella vierihoidossa ja lisämaitoa anoivat (meillä 65ml kerralla)? Mulla nimittäin ei noussut ollenkaan maito, ja tukea sain vain siihen, että jos se imetys ei onnistu niin ei kannata stressiä siitä ottaa. Eli siis mulle sanoivat kaikki (laitoksella, neuvolassa) ettei kannata alkaa taistelemaan imetyksen kanssa. Nyt harmittaa todella paljon etten tajunnut itse (esikoinen kyseessä) taistella sen imetyksen kanssa vaan annoin periksi kun ammattilaiset niin sanoivat

 

\

Mistä saitte tukea imettämiseen, jos lapsi ei ollut laitoksella vierihoidossa ja lisämaitoa anoivat (meillä 65ml kerralla)? Mulla nimittäin ei noussut ollenkaan maito, ja tukea sain vain siihen, että jos se imetys ei onnistu niin ei kannata stressiä siitä ottaa. Eli siis mulle sanoivat kaikki (laitoksella, neuvolassa) ettei kannata alkaa taistelemaan imetyksen kanssa. Nyt harmittaa todella paljon etten tajunnut itse (esikoinen kyseessä) taistella sen imetyksen kanssa vaan annoin periksi kun ammattilaiset niin sanoivat

omalla sisulla(ja kiukulla) eteenpäin mentiin päivä kerrallaan tai pikemminkin tunti kerrallaan!!mulla nousi kyllä sitten tosi hyvin maito ku oli lähtenyt imetys käyntiin.vauvan imuotteessa sensijaan oli parantamisen varaa...ja sit tiätty oma hormoonitoiminta heitti kärrynpyörää ni oli se kyllä tosi raskasta!!!mieskin jo moneen otteeseen sillon alussa sanoi,että mitäs jos lopettaisin ton imettämisen ku itku oli tosiaan koko ajan herkässä!!mut ei ku kerta niin vakaasti olin päättänyt,että tämä äitihän imettää...onneksi,ku nyt imetys ollut pitkään jo aivan ihanaa =)

 

\

\

Mistä saitte tukea imettämiseen, jos lapsi ei ollut laitoksella vierihoidossa ja lisämaitoa anoivat (meillä 65ml kerralla)? Mulla nimittäin ei noussut ollenkaan maito, ja tukea sain vain siihen, että jos se imetys ei onnistu niin ei kannata stressiä siitä ottaa. Eli siis mulle sanoivat kaikki (laitoksella, neuvolassa) ettei kannata alkaa taistelemaan imetyksen kanssa. Nyt harmittaa todella paljon etten tajunnut itse (esikoinen kyseessä) taistella sen imetyksen kanssa vaan annoin periksi kun ammattilaiset niin sanoivat

omalla sisulla(ja kiukulla) eteenpäin mentiin päivä kerrallaan tai pikemminkin tunti kerrallaan!!mulla nousi kyllä sitten tosi hyvin maito ku oli lähtenyt imetys käyntiin.vauvan imuotteessa sensijaan oli parantamisen varaa...ja sit tiätty oma hormoonitoiminta heitti kärrynpyörää ni oli se kyllä tosi raskasta!!!mieskin jo moneen otteeseen sillon alussa sanoi,että mitäs jos lopettaisin ton imettämisen ku itku oli tosiaan koko ajan herkässä!!mut ei ku kerta niin vakaasti olin päättänyt,että tämä äitihän imettää...onneksi,ku nyt imetys ollut pitkään jo aivan ihanaa =)

Jos haluaa imettää, niin kannattaa vaan yrittää ja yrittää vaikka se alussa huonosti sujuisikin. Maidonerityksen lisäämiseksi on olemassa lääkettäkin, itselleni sain sairaalasta reseptin mukaan varmuuden vuoksi, vaikka en sitten koskaan lääkkeitä hakenutkaan. Ja vaikka ne yöheräämiset on raskaita, niin kannattaa muistaa, että yöimetykset lisäävät enemän maidoneritystä kuin päiväimuttelut. Ja netissäkin on jokin imetystukijuttu, en nyt vaan muista osoitetta.

 

Mulla on vähän myöhäistä alkaa imettämään (lapsi melkein kolmen kuukauden) mutta on hyvä tietää seuraavaa kertaa ajatellen...
Se mua on vaan jäänyt ihmetyttämään kun tukea olisin tarvinnut sitä en mistään saanut. :'(

 

\

Mistä saitte tukea imettämiseen, jos lapsi ei ollut laitoksella vierihoidossa ja lisämaitoa anoivat (meillä 65ml kerralla)? Mulla nimittäin ei noussut ollenkaan maito, ja tukea sain vain siihen, että jos se imetys ei onnistu niin ei kannata stressiä siitä ottaa. Eli siis mulle sanoivat kaikki (laitoksella, neuvolassa) ettei kannata alkaa taistelemaan imetyksen kanssa. Nyt harmittaa todella paljon etten tajunnut itse (esikoinen kyseessä) taistella sen imetyksen kanssa vaan annoin periksi kun ammattilaiset niin sanoivat

Sepä se, kun tukea ei mistään saa.. Minä ihan silkalla itsepäisyydellä ("minähän en periksi anna") jatkoin rinnan tarjoamista ja etsin tietoa netistä. Neuvolastakaan ei mitään apua saanut. Kuitenkin ympäristö painosti imettämään, vieraatkin ihmiset tulivat kysymään että "kai vauvasi saa rintamaitoa?" jne. Aluksi meinasin monta kertaa luovuttaa kun tuntui että ei se vaan onnistu ja olin tosi väsynyt, mutta sitten löysin imetystukilistan sivut ja siellä oli paljon imetysmyönteistä asiaa ja ongelmanratkaisuja. Tiedä miten olisi käynyt, jos en itse olisi löytänyt tietoa, ihmetyttää kun toisaalta imetystä ei tueta ja toisaalta taas syyllistetään äitejä jotka eivät imetä..

 

me ollaan alusta asti jouduttu turvautumaan korvikkeisiin...ja nyt kun poika on pian 3kk ja maidon tulo on vaan vähentynyt koko ajan...yhtä tappelua imetys kun ei maitoa tule ku hetki aikaa...
Sairaalassa onnex multa aina kysyttiin, paljonko haluan vauvalle lisämaitoa aina ku sitä pyysin. Enkä kotonakaan ole antanu suuria määriä kerralla vaan ensi vähä ja sitte lisää jos jää nälkäiseksi.
Oon yrittäny imettää joka välissä, mutta maitoa ei tahdo tulla...
turhauttavaa...

 

\

\

Minäkin imetin esikkoa sairaalassa joka päivä ja moneen kertaan, mutta syöttöpunnituksissa paino lähinnä vaan putosi. Sairaalassa oltiin kolme päivää ja tosi paljon annettiin lisämaitoa. Maito nousi rintoihin kotona neljäntenä päivänä ja sitten sitä riittikin tosi hyvin.

Hassua tuo paljon lisämaidon antaminen. Minulla on ollut sellaien kuva, että on ihan normaalia, että vauvan paino tippuu muutamana päivänä synnytyksen jälkeen, ennen kuin sitten lähtee nousemaan tuon maidontulon lisääntymisen myötä.

Voin toki olla väärässäkin.

Onkin normaalia että paino putoaa 10% syntymäpainosta.
Juttelin juuri keskiviikkona synnytyssiraalani kätilön kanssa ja tiedustelin myös tästä lisämaidon antamisesta kun olen lukenut jostain että vauva pärjää oman äidin ternitipoilla siihen asti kun äidillä maito nousee.
Niin kätilö kertoi että lisämaidon antaminen on tosi yksilöllistä. Usein isoille ja ihan pienille annetaan lisämaitoa koska verensokerit voi heitellä ja maito on ainoa mistä vauvan aivot saa sokeria jota tarvitsevat.
Niimpä ei aleta pelaamaan vauvan terveydellä vaan annetaan lisämaitoa. Selitti tosi hyvin sen asian.
Toki keskikokoisetkin vauvat saavat lisämaitoa jos on tarves. Kaikki räätälöidään kuulemma aivan tilanteen ja vauvan tarpeiden mukaan. Ei ole mitään yksittäistä kaavaa minkä mukaan toimitaan.
Näin kertoi ihana kätilö joka hoiti minua ja vauvaani.

 

Meillä onnistui täysimetys, vauva sai korviketta ekan kerran 2kk iässä kun mulle tuli oma meno, nämä tissit kun eivät pumpulle oikein heru. Maito nousi kolmantena päivänä, ja kieltämättä se toinen päivä oli aika tuskainen kun lapsi oli tuntikausia käytännössä tauotta rinnalla ja imeminen teki todella kipeää! Tammisaaren hoitajat osasivat onneksi kannustaa ja olla empaattisia, eikä missään vaiheessa myöskään tullut oloa ettei lisämaitoa saisi lapselleen pyytää.

Jälkikäteen kun on puhunut muiden äitien kanssa niin on tullut vähän sellainen olo, että meille oli kyllä todella tarpeen aloittaa pienokaiseemme tutustuminen imetysmyönteisessä sairaalassa. Nimittäin kaikki tuntemani muualla synnyttäneet, joilla maito on riittänyt, ovat olleet sellaisia suihkutissejä ettei lisämaitoon liittyvillä ongelmakysymyksillä ole ollut niin kauheasti väliä. Jokaisen heistä vauvalle on tarjottu tuttipullosta maitoa synnärillä - yhdessä tapauksessa jopa äidin tahdon vastaisesti tilanteessa jossa henkilökunta ei nähnyt tarpeelliseksi perustella lisämaidon tarvetta millään tavalla. Nyt seuraavaa synnytystä pohtiessa mielessä kaihertaakin kovasti, sabotoidaanko minun mahdollisuuteni täysimetykseen jos en tällä kertaa voi lähteä Tammisaareen asti.

Syynä huoleen on lähinnä oma mukavuudenhaluni, sillä vaikka täysimetys onkin sitovaa ja aikaavievää ja usein monin tavoin hankalaa, koen tuttipullojen lämmittelyn keskellä yötä vielä monin verroin hankalammaksi ajatukseksi. Imetyshormoonit myös auttavat jaksamaan katkonaisia öitä, jos maidon tulo loppuu vauvan "laiskuuden" myötä niin miten ihmeessä minä sitten saan nukuttua tarpeeksi?