Toggle sidebar

Ilmiö: Curling-vanhemmat soittelevat TÄYSI-IKÄISEN lapsen pomolle!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja esimieheksi vai ei
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="jutta";28854837]Etenkin, kun "nykyajan nuorista" on puhuttu negatiiviseen sävyyn jo vuosikymmeniä (tai -satoja). Meidänkin sukupolvi oli ihan perseestä.

Äideissä ja isissähän tässäkin vika on. Eli 60-80 luvulla syntyneet on idiootteja, kun ovat kasvattaneet nuoristaan tälläisiä.[/QUOTE]

ihan hyvä vain että joku pitää nuorten puolta! Jos vanhempiin on hyvät ja läheiset suhteet ja nuori tarvitsee neuvoja työmaailmassa on se minusta ookoo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ex-johtaja:
Itse esimiehenä toimiessani jouduin kerran työterveyden ja työntekijän ja tämän äidin kanssa palaveriin, vanhempi toimi ns. luottamusmiehen roolissa. Ei siinä kyseenalaistettu tai ihmetelty asetelmaa sillä työterveyslääkäri korosti, että työntekijä oli uhri. Työpaikalla sattui epäselviä ristiriitatilanteita useita ja tämä nuori oli ollut sairauslomalla ja aloittanut masennuslääkkeet niiden takia.
Click to expand...

Tottakai, poikkeuksia on aina ja jos asia on jo noin pitkällä niin tottakai se äiti voi olla siinä mukana. Ymmärsin, että oletuksena on se että äiti soittaa omin päin lapsen esimiehelle, jolloin en lähtisi hänen kanssaan sen enempää keskustelemaan. Täysi-ikäisyys tuo mukanaan myös tiettyjä velvoitteita ja yksi niistä on se, ettei voi ihan joka tilanteessa piiloutua äidin selän taa tai ettei vanhempien kanssa keskustella kaikista lapseen liittyvistä asioista.
 
  • Tykkää
Reactions: Spukka
vähän aiheen sivusta, mutta olen tässä kesän aikana kuullut kolme eri tarinaa, kuinka nuori on saanut paikan mansikanpoimijana, jaksanut olla siellä viion-kaksi ja sitten jääty vaan pois, osa täysin ilmoittamatta mitää. kun ei jaksa, huvita, laiskottaa, ei viitsi herätä eikä tehdä töitä. tää on asia, joka vituttaa mua ihan kamalasti! ja sitten hirveä haloo, kun thaikkupoimijat pyörii mustikkametsissä ja puolalaiset ja venäläiset nuoret mansikkapelloilla. pullamössöä juu :/
 
  • Tykkää
Reactions: MorbidMama
ja eikös täälläkin ollut niitä "lapsi ei menny töihin kun siinä oisi kädet likaantuneet"-tarinoita?

Summa summarum: kyllä minäkin omieni puolesta taistelen maailman tappiin asti, mutta täytyy niiden oppia pärjäämään ja hoitamaan omat asiansa kuitenkin. En hoida vakutuuksia, puhelimia, työpaikkoja, autoveroja, vuokria yms. ja jos johonkin virastoon täytyy olla yhteydessä niin kysyttäessä neuvon mihin soitetaan mutta en ala soittamaan puolesta. Jos ei saa aikaiseksi soittaa itse, asia jää hoitamatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja erinys:
vähän aiheen sivusta, mutta olen tässä kesän aikana kuullut kolme eri tarinaa, kuinka nuori on saanut paikan mansikanpoimijana, jaksanut olla siellä viion-kaksi ja sitten jääty vaan pois, osa täysin ilmoittamatta mitää. kun ei jaksa, huvita, laiskottaa, ei viitsi herätä eikä tehdä töitä.
Click to expand...

Samanlaista ollut mun työpaikalla kesälomittajien kanssa, todella moni tapaus ollut juuri tuommoinen. En käsitä.
Ja mun työpaikka ei ole mansikanpoimintaa ja kyseessä iso firma.
Olen päälle kolmikymppinen ja silloin kun minä olin nuori (90-luvun laman jälkeen), kesätyöpaikoista oli pulaa ja kaikki tekivät työnsä kunnolla, valittamatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Doves:
Onko nää 60-70luvulla syntyneitä vanhempia. Mitä sillon on tapahtunut, kun on päästänsä pimahtanu kaikki.
Click to expand...

En todellakaan tajua, jokin salattu ydinräjätevuoto tapahtunut niihin aikoihin? Feissarimokista tosiaan saa hyvän katsauksen sen vuosikymmenen "laatu"tuotteisiin ja heidän tuotoksiinsa.

Sielua särkee katsoa vierestä, kun osa minunkin kavereiden (n. 21-28v) vanhemmista kohtelee lapsiaan edelleenkin kuin 12-vuotiaita. Eräänkin 23-vuotiaan "aikuisen" äiti joutui soittamaan kesätyöpaikkaan ja ilmoittamaan, että meidän Pirkkoriina ei nyt vaan enää tule.
Huoh.
 
  • Tykkää
Reactions: Doves
Alkuperäinen kirjoittaja Bitch:
ja eikös täälläkin ollut niitä "lapsi ei menny töihin kun siinä oisi kädet likaantuneet"-tarinoita?

Summa summarum: kyllä minäkin omieni puolesta taistelen maailman tappiin asti, mutta täytyy niiden oppia pärjäämään ja hoitamaan omat asiansa kuitenkin. En hoida vakutuuksia, puhelimia, työpaikkoja, autoveroja, vuokria yms. ja jos johonkin virastoon täytyy olla yhteydessä niin kysyttäessä neuvon mihin soitetaan mutta en ala soittamaan puolesta. Jos ei saa aikaiseksi soittaa itse, asia jää hoitamatta.
Click to expand...

Aivan, tuollainen toiminta on sitä tyypillistä helikopterivanhemmuutta. Amerikassa ja keski-Euroopassa vielä pahempana mitä täällä. Vanhemmat soittelevat yliopiston opettajillekin jos nuoren arvosana on heidän mielestään väärä.

Mielestäni jos vanhemmalla on tietoa on aika luonnollista puuttua jos tilanne sitä vaatii. Ja tukea rahallisesti, jos rahaa on ettei tarvitse pikavippeihin turvautua. Mutta kai se vaan niin on, että esimiehillä valta mutta myös vastuu on suuri ja nuoret työntekijät vievät asia herkästi eteenpäin (tai heidän vanhempansa viime kädessä)
 
[QUOTE="aapee";28854784]70-luvulla. Korkeasti koulutettuja jne. Järjestelevät lapselle asunnot, hammaslääkärikäynnit ja käytännössä äiti lentää paikalle samantien jos jotain hämminkiä on. Toisaalta ymmärrän tämän curling-vanhemmuuden ja arvostan välittämistä mutta ehkä työelämässä se pitää ottaa huumorilla niin kun joku jo sanoikin.[/QUOTE]

OT, mutta aika harvalla korkeasti koulutetulla 70-luvulla syntyneellä on vielä parikymppisiä lapsia, sillä lapset on tehty yleensä vasta opiskelujen jälkeen +/- kolmekymppisenä. Itse olen syntynyt 1970 ja samanikäisessä kaveriporukassa vanhimmat lapset täyttivät juuri 16. :)
 
[QUOTE="vieras";28855049]OT, mutta aika harvalla korkeasti koulutetulla 70-luvulla syntyneellä on vielä parikymppisiä lapsia, sillä lapset on tehty yleensä vasta opiskelujen jälkeen +/- kolmekymppisenä. Itse olen syntynyt 1970 ja samanikäisessä kaveriporukassa vanhimmat lapset täyttivät juuri 16. :)[/QUOTE]

Itse olen syntynyt 1976 ja esikoinen on 15v. :) Opiskelin ja niin opiskeli mieskin yliopistossa lasten ollessa pieniä, päiväkodit oli keksitty jo silloin.
 
ja mä olen -71, esikoinen 22v. Opiskelin sitten kun ne oli jo isoja, itse asiassa opiskelen edelleen :)

sitä en kyllä saa päähänï mahtumaan millään matematiikalla, miten 80-luvulla syntyneillä voi olla jo aikuisia työikäisiä lapsia kun joku tuolla kommentoi että 60-80-luvulla syntyneet on pilanneet nuorensa
 
Olen itse palkanlaskennassa töissä ja HYVIN usein meille soittaa vanhemmat (täysi-ikäisen) lapsensa palkka-asioissa. Valitettavasti asia vaan on niin, että palkka-asioista ei saa keskustela muiden, kun palkansaajan kanssa, joten kovin paljon ei lasta auta se että vanhemmat soittavat hänen puolestaan.
 
[QUOTE="aapee";28855111]Itse olen syntynyt 1976 ja esikoinen on 15v. :) Opiskelin ja niin opiskeli mieskin yliopistossa lasten ollessa pieniä, päiväkodit oli keksitty jo silloin.[/QUOTE]

Good for you, mutta keskimääräisesti korkeasti koulutettujen 70-luvulla syntyneiden vanhempien lapset eivät ole vielä edes täysi-ikäisiä, eli nyt voit yleisellä tasolla syyttää vasta 60-luvulla syntyneitä. :)
 
Tämä sama ilmiöhän on armeijassa. Keväällähän siitä oli iltalehdessä juttua, että vanhemmat soittelevat mitä milloinkin. Kyselevät asioita ja ilmoittavat, jos armeijassa olevalla lapsella on jalka kipeä ym. Naurettavaa ja helposti kyllä armeija tai työkaverit alkaa karsastamaan, jos kuulevat.

Minusta tuollainen olisi todella noloa.
 
Ei vaan käsitä. Meillä 16v aloitti ammattikoulun. Ite joutu huolehtimaan linja-auto liput. Ottamaan aikatauluista selvää jne. Lupasin että jos lippujen takia ei ehdi viimeiseen linkkaan niin sit haen opiskelu paikkakunnalta mut hyvin tuo selvisi itekseenkin. Meillä tuo teini ollu töissä koko viime talven viikonloput ja välillä ollu jo kuudeksi menoa ym. Mutta aina on ite huolehtinu että on ajoissa.

Eli en vaan voi kuvitellakaan että hoitasin tuon ikäisen juoksevia asioita saati sitte isomman.
 
Minusta on ymmärrettävää ja inhimillistä että lapsi kuka on kasvatettu niin, ettei ole joutunut huolehtimaan raha-asioista ja ikävistä velvoitteista ei myöskään aikuisena kivuttomasti niitä ala hoitelemaan. Ja oma äitini on samanlainen - soittaa samantien pomolleni jos hänestä vaikuttaa että työnantaja toimii epäreilusti tms. Ei ole haitannut,päinvastoin olen hyötynyt siitä että hän on aina ollut neuvomassa ja auttamassa :)
 
[QUOTE="vieras";28855546]Minusta on ymmärrettävää ja inhimillistä että lapsi kuka on kasvatettu niin, ettei ole joutunut huolehtimaan raha-asioista ja ikävistä velvoitteista ei myöskään aikuisena kivuttomasti niitä ala hoitelemaan. Ja oma äitini on samanlainen - soittaa samantien pomolleni jos hänestä vaikuttaa että työnantaja toimii epäreilusti tms. Ei ole haitannut,päinvastoin olen hyötynyt siitä että hän on aina ollut neuvomassa ja auttamassa :)[/QUOTE]

Mun mielestä lapset kuuluu kasvattaa niin että pärjäävät.
 
  • Tykkää
Reactions: Bitch, Jehnny Tightlips, Doves ja 1 muu
Mulla on 29-vuotias työkaveri, jonka äiti tekee veroilmoitukset ja käy tyttären puolesta yhtiökokouksissa ja hoitaa puhelimet ja netin ja vakuutukset. Kun tälle naiselle esimies sano, että pitäs tehdä töitäkin välillä eikä keskittyä niin muiden kanssa höpöttämiseen, tää tytteli lähti kolmen päivän saikulle kun järkyttyi niin, kukaan ei ole koskaan sanonut noin rumasti hänelle.

Rajansa pumpulin määrälläkin.
 
[QUOTE="vieras";28855546]Minusta on ymmärrettävää ja inhimillistä että lapsi kuka on kasvatettu niin, ettei ole joutunut huolehtimaan raha-asioista ja ikävistä velvoitteista ei myöskään aikuisena kivuttomasti niitä ala hoitelemaan. Ja oma äitini on samanlainen - soittaa samantien pomolleni jos hänestä vaikuttaa että työnantaja toimii epäreilusti tms. Ei ole haitannut,päinvastoin olen hyötynyt siitä että hän on aina ollut neuvomassa ja auttamassa :)[/QUOTE]

Neuvominen on pikkusen eri asia, kuin puuttua ja hoitaa aikuisen lapsensa asiat. Kyllä mäkin saatan kysyä milloin missäkin mun äidiltä neuvoa, sitten hän kertoo mulle mitä tietää ja miten itse aloittasi asian hoitamisen tms. mutta kyllä ne käytännön asiat tulee hoitaa itse! Pidän kyllä epäkypsänä ja avuttomana sellaista täysi-ikäistä (ja ehkä vähän nuorempaakin..) joka ei kykene soittamaan itse virastoon tai vaikka kesätyöpaikkaan. Pidän myös täystolloa sellaista vanhempaa, joka päsmäröi aikuisen lapsensa elämää. Noloa. Niin noloa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: Doves
[QUOTE="vieras";28855546]Minusta on ymmärrettävää ja inhimillistä että lapsi kuka on kasvatettu niin, ettei ole joutunut huolehtimaan raha-asioista ja ikävistä velvoitteista ei myöskään aikuisena kivuttomasti niitä ala hoitelemaan. Ja oma äitini on samanlainen - soittaa samantien pomolleni jos hänestä vaikuttaa että työnantaja toimii epäreilusti tms. Ei ole haitannut,päinvastoin olen hyötynyt siitä että hän on aina ollut neuvomassa ja auttamassa :)[/QUOTE]

Oletko tosissasi?! Todella noloahan tuo on. Tietääkö työkaverisi. Sehän voi aiheuttaa, kyllä ihmetystä ja jonkinmoista kiusaamista ainakin selän takana. Hyi ei saa kiusata "Maijaa" - "Maija" soittaa äidille.
 
[QUOTE="vieras";28855638]Oletko tosissasi?! Todella noloahan tuo on. Tietääkö työkaverisi. Sehän voi aiheuttaa, kyllä ihmetystä ja jonkinmoista kiusaamista ainakin selän takana. Hyi ei saa kiusata "Maijaa" - "Maija" soittaa äidille.[/QUOTE]

Opiskelen yliopistossa ja teen keikkatöitä kahdessa eri paikassa plus satunnaisesti perheissä lastenhoitoa. Menestynyt ja pärjäävä olen mutta äiti sai meidät tosi nuorina ja on kauhean läheiset välit häneen, hän on myös juristi ja tarkka lakipykälistä ja työantajien toiminnasta. Positiivisessa mielessä siis tarkka, että ei anna kenenkään kävellä toisten yli ja pompotella nuoria! Olen oppinut valtavasti häneltä ja oon tosi kiitollinen äidistäni<3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Professional Griefer:
Neuvominen on pikkusen eri asia, kuin puuttua ja hoitaa aikuisen lapsensa asiat. Kyllä mäkin saatan kysyä milloin missäkin mun äidiltä neuvoa, sitten hän kertoo mulle mitä tietää ja miten itse aloittasi asian hoitamisen tms. mutta kyllä ne käytännön asiat tulee hoitaa itse! Pidän kyllä epäkypsänä ja avuttomana sellaista täysi-ikäistä (ja ehkä vähän nuorempaakin..) joka ei kykene soittamaan itse virastoon tai vaikka kesätyöpaikkaan. Pidän myös täystolloa sellaista vanhempaa, joka päsmäröi aikuisen lapsensa elämää. Noloa. Niin noloa.
Click to expand...

Eipäs, äitini on upea ja menestynyt nainen enkä voisi olla ylpeämpi että hän on äitini ja tarvittaessa asianajajani. :D Niin hassulta kun se kuulostaakin! Kavereiden kanssa lähinnä vitsaillaan tästä ja he tykkää äidistä tosi paljon.
 
[QUOTE="aapee";28854784]70-luvulla. Korkeasti koulutettuja jne. Järjestelevät lapselle asunnot, hammaslääkärikäynnit ja käytännössä äiti lentää paikalle samantien jos jotain hämminkiä on. Toisaalta ymmärrän tämän curling-vanhemmuuden ja arvostan välittämistä mutta ehkä työelämässä se pitää ottaa huumorilla niin kun joku jo sanoikin.[/QUOTE]

Mä olen syntynyt -75 ja sain lapsen 17-vuotiaana, lapsi on nyt parikymppinen. Joten eiköhän tässä puhuta kuitenkin etupäässä 60-luvulla syntyneistä vanhemmista... En muista, että luokkatoverit olisivat vääntäneet kersoja yhtaikaa kanssani.
 
[QUOTE="vieras";28855672]Opiskelen yliopistossa ja teen keikkatöitä kahdessa eri paikassa plus satunnaisesti perheissä lastenhoitoa. Menestynyt ja pärjäävä olen mutta äiti sai meidät tosi nuorina ja on kauhean läheiset välit häneen, hän on myös juristi ja tarkka lakipykälistä ja työantajien toiminnasta. Positiivisessa mielessä siis tarkka, että ei anna kenenkään kävellä toisten yli ja pompotella nuoria! Olen oppinut valtavasti häneltä ja oon tosi kiitollinen äidistäni<3[/QUOTE]

Mä ymmärrän vanhempien tai muiden läheisten puuttumisen asioissa, jotka koskevat vaikkapa puutteellista palkanmaksua tai epämääräisiä työaikoja, jotka saattavat olla usein kokemattomien nuorien ongelmia...mutta jos mamma soittaa ja pyytää työnantajalta lapselleen myöhempiä vuoroja jotta piltti saisi nukkua pidempään niin se on lähinnä huvittavaa....:D
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa