Ikuisuusaihe, milloin töihin?

Meillä on kaksi lasta, 2v ja 3kk. Oon aatellut aiemmin, että olisin kotona kunnes nuorempi on n. 2v-2,5v.
Nyt kuitenkin tuntuu, ettei meillä rahat riitä siihen, että olisin vain kotihoidontuella. Tai riittää just, mitään ei jää säästöön sitte eikä mitään "pahan päivän varaa" ole.
Mulla on työpaikka. Tuntuu vaan niin pahalta jos joudun nyt menemään töihin kun pienin on n. 1v-1v3kk, se alkaa vaan näyttää aika todennäköiseltä..
Kertokaa omia kokemuksia, hoidonaloituksesta yms.

 

Mulla ei ole varaa olla ollenkaan kotihoidontuella jos se on sen 200-400€ mitä olen kuullut? Onneks ei oo vielä ajankohtainen kysymys kun vasta odottelen esikoista.

 

Tuollainen pieni sopeutuu paremmin päiväkotiin kuin parivuotias. Ajattele että suurimmassa osassa Eurooppaa suurin osa lapsista on hoidossa jo 1-vuotiaana ja hyviä heistä on tullut .

 

Esikoisen vein hoitoon 10kk iässä, opinnot olivat kesken. Toisen vein hoitoon 2-vuotiaana, rahapula iski ja kuopuksen nyt 3-vuotiaana.Ja voin sanoa että kun olen 3-vuorotyössä en kadu hetkeäkään niitä kolmea vuotta mitä vietin kahden pojan kanssa kotona!
Tiukkaa tekir ahallisesti mutta järkeä käytämällä selviää. Ei turhia ostoksia, kilpailuttamalla sähköt ja puh.yhtiöt, pakastamalla ruokaa, ostamalla käytettyä. Kertaakaan ei tarvinnut lainata rahaa mistään.Ja emme ole mitään huipputuloisia. Siippa saa 1600e kk käteen ja itse sain 450e kodinhoitotukea kahdesta pojasta+lapsilisä+kuntalisä.
Nyt oen ollut kuukauden töissä ja kaikki sujuu. Pojat viihtyvät päivähoidossa, iskän kanssa ovat iltaisin/öisin kun olen töissä..Rahaa tulee nyt enemmän ja koetamme säästää uudempaan autoon
Sanoisin että älä stressaa liikaa tuota töihin palaamista ja säästä nyt kun sitä rahaa vielä saat!!!!Pikkuisen tiukentamalla taloutta voi säästää mukavan kassan hoitovapaan ajaksi.

 

Itse olen aloittamassa työt ensi vuoden alussa, jolloin nuorempi on 2v 2kk. Tällä hetkellä tuntuu ihan hyvältä. Olen saanut olla kotona lasten kanssa, mutta en jaksaisi kolmea vuotta olla. Olen aika yksin lasten kanssa täällä kotona ja luulen, että tekee ihan hyvää saada sosiaalisia kontakteja. Niin minulle töissä kuin lapsille hoidossakin. Kun esikoinen meni aikoinaan hoitoon, niin oli silloin 1v 4kk, mun mielestä lapsi oli silloin ihan liian pieni hoitoon ja silloin ajatteli, että jos jään vielä toisen kerran äitiyslomalle, niin sitten olen kyllä kauemmin. Nyt tulen olemaan siis melkein vuoden kauemmin kotona ja tuntuu, että tuollainen parivuotias on paljon helpompi jättää hoitoon. Mun mies on perusduunari eikä palkka ole iso. Sillä ja säästöillä ollaan tähän asti pärjätty, mutta taloudellisestikaan ei olisi enää mahdollista jatkaa hoitovapaata.

 

Esikoinen meni hoitoon 10kk:n iässä aivan ihanalle perhepäivähoitajalle ja vuoden täytettyään tavalliseen, joskin pienenpuoleiseen päiväkotiin. Miehelläni on jatkuva kolmivuorotyö ja itselläni töitä ma-pe virastoaikana. Esikoinen piti viedä hoitoon, kun töitä kerran oli tarjolla. Silloin olin määräaikaisuuksia (joskin onneksi pitkiä pätkiä) tekevänä ja asumme sellaisella alueella (pienehkö kaupunki), että töitä tehdään kun niitä on tarjolla. Mieheni työnluonteen ansiosta hoitopäiviä tulee onneksi kuitenkin vain 12-15kpl/kk ja lähes aina vielä niin, että minä vien ja mies hakee tai toisinpäin. Eli hoitopäivät pysyvät reilusti työpäiviämme lyhyempinä.

Nyt odotan toista lasta ja työtilanteeni on muuttunut niin, että minulla on vakinainen virka. Olen ajatellut olla kotona siihen, että lapsi on reilun vuoden ikäinen (eli äitiysloman ja lomapäivät + lomarahan vaihtovapaan perään) ja sen jälkeen palata osittain töihin tekemällä 4 päivää viikossa. Työnluonteeni on sellaista, että saan luultavasti päättää itse, mitkä päivät olen kotona ja katosnen sopivimmat päivät miehen työvuorojen mukaan, että lapsille tulisi mahdollisimman vähän hoitopäiviä kuukaudessa. Palkassahan tuo näkyisi, että tekee 80% työaikaa, mutta silti käteen jäävä raha on ruhtinaallinen verrattuna kodinhoidontukeen.

Raha helpottaa elämää kummasti, enkä usko kokevani mitään tunnon tuskia tälläkään kerralla siitä, että lapsi hoitoon pienenä menee.

 

Meillä lapsi meni oikein mukavalle pph:lle 1v 2kk iässä ja hoidon aloitus sujui todella helposti. Tyttö tuntuu viihtyvän hoidossa enimmäkseen oikein hyvin ja on oikein reipas ja iloinen muksu. On hoidossa arkisin 8-16 eli normi työpäivää, mutta siitä on pystytty onneksi pitämään kiiinni ettei hoitopäivät veny pidemmiksi.

 

Toivon, että lapsi menisi vasta eskariin.

 

mä olen onnistunut olemaan esikoisen kanssa kotona 3-vuotta ja kakkosen kanssa vähän alle 3-vuotta.
tän kolmannen kanssa haluaisin olla kanssa 3-vuotta,nauttia ja olla viimeisen vauvan kanssa niin paljon kuin mahdollista

 

Ajattelin kyllä tehdä töitä iltaisin ja/tai viikonloppuisin, kun lapsi vanhempi.

 

Ajattelin kyllä tehdä töitä iltaisin ja/tai viikonloppuisin, kun lapsi vanhempi.

Minkälaisia töitä? Heitätkö koulutuksesi hukkaan?

 

[QUOTE="vieras";28990236]Minkälaisia töitä? Heitätkö koulutuksesi hukkaan?[/QUOTE]

Ajattelin tässä kotona ollessa pätevöityä amis-/amk-opeksi. Korkeimman koulutukseni mukaisia töitä en luultavasti tule tekemään koskaan, kaipa mie jotain sellasta miehelle oon luvannut.

 

Ajattelin tässä kotona ollessa pätevöityä amis-/amk-opeksi. Korkeimman koulutukseni mukaisia töitä en luultavasti tule tekemään koskaan, kaipa mie jotain sellasta miehelle oon luvannut.

Ei tietysti minulle kuulu, mutta miksi et? Saattaa harmittaa myöhemmin.

 

[QUOTE="vieras";28990314]Ei tietysti minulle kuulu, mutta miksi et? Saattaa harmittaa myöhemmin.[/QUOTE]

Koska ko. työ on a) hengenvaarallista ja b) tietää pitkiä poissaoloja ulkomailla ilman kunnollisia keinoja pitää yhteyttä.

 

Minä en ymmärrä miten muka ei ole varaa olla kotona pitempään jos kerran on työpaikka olemassa?!? Siis eikä teillä ole yhtään säästöjä että pärjää toisen palkalla vaikkapa vuoden? Meillä on kaksi työtöntä tällä hetkellä ja ihan hyvin pärjätään. Saman verran saadaan käytännössä rahaa kun jos toinen olis töissä ja toinen kotihoidontuella. Ja meillä ei ole mitään tietoa koska seuraavan kerran on työpätkää tiedossa... Mut ollaan tyytyväisenä lasten kanssa kotona. Niin ja talokin on rakenteilla.

 

Itsekin olen paljon asian kanssa painiskellut. Loppujen lopuksi arvokysymys, jos rahat riittää. Itse olen ainakin siihen asti kotona, että ainokaisemme täyttää 3,5v. Ehkä vielä sen jälkeenkin. Meillä riittää rahat niin hyvin ja tämä on meille molemmille vanhemmille tosi tärkeää, niin olemme päätyneet vähän "erilaiseen" ratkaisuun. Kukin tyylillään!

 

Onko osa-aikatyö mahdollista allallasi? Se voisi olla ratkaisu?

 

[QUOTE="vieras";28989619]Tuollainen pieni sopeutuu paremmin päiväkotiin kuin parivuotias. Ajattele että suurimmassa osassa Eurooppaa suurin osa lapsista on hoidossa jo 1-vuotiaana ja hyviä heistä on tullut .[/QUOTE]

Niin, itse kun olen sanonut tämän palstalla ketjuissa, minut on leimattu hitleriksi ja toivottu että en saa koskaan yhtään lasta.

Miten sitten nyt suu pannaan, kun joku toinen sanoo asian? Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat ihan hyvinvoinnissa Suomen tasolla- tai jopa edella ja arvatkaas mitä? Naiset tai miehet eivät lorvi 3 vuotta kotona lapsien kanssa, vaan vievät n. 1-1,5 vuoden iässä hoitoon ja palaavat töihin.

3 vuotta kotona olemista ei voi Norjassa tai Ruotsissa toteuttaa, jollei irtisano itseään töistä...ja miten se oli, että jos ei hoida lasta 3 vuotiaaksi kotona on itsekäs ja se haittaa lapsen kehitystä? Kas kummaa, missään muualla maailmassa ei naiset panttaa työpaikkaa "tyhjänä", kuin Suomessa 3 vuotta yhteenputkeen "lapsen edun" nimissä. Se kertoo jo paljon, että täällä mammapalstalla täytyykin suomentaa seuraava termi oikein:

"Lapsen etu" = Äidin laiskuus ja itsekkyys.

Mukavempaa se on tietty olla miehen rahoilla kotona ja silti palstan tyypilliseen tapaan päättää ½ raha-asioista tai jopa enemmän vedoten "tasa-arvoon" kun ei kuulemma äiti voi mennä perheen eteen elantoa tienaamaan "lapsen edun vuoksi"....

 

[QUOTE="vieras";28990517]Niin, itse kun olen sanonut tämän palstalla ketjuissa, minut on leimattu hitleriksi ja toivottu että en saa koskaan yhtään lasta.

Miten sitten nyt suu pannaan, kun joku toinen sanoo asian? Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat ihan hyvinvoinnissa Suomen tasolla- tai jopa edella ja arvatkaas mitä? Naiset tai miehet eivät lorvi 3 vuotta kotona lapsien kanssa, vaan vievät n. 1-1,5 vuoden iässä hoitoon ja palaavat töihin.

3 vuotta kotona olemista ei voi Norjassa tai Ruotsissa toteuttaa, jollei irtisano itseään töistä...ja miten se oli, että jos ei hoida lasta 3 vuotiaaksi kotona on itsekäs ja se haittaa lapsen kehitystä? Kas kummaa, missään muualla maailmassa ei naiset panttaa työpaikkaa "tyhjänä", kuin Suomessa 3 vuotta yhteenputkeen "lapsen edun" nimissä. Se kertoo jo paljon, että täällä mammapalstalla täytyykin suomentaa seuraava termi oikein:

"Lapsen etu" = Äidin laiskuus ja itsekkyys.

Mukavempaa se on tietty olla miehen rahoilla kotona ja silti palstan tyypilliseen tapaan päättää ½ raha-asioista tai jopa enemmän vedoten "tasa-arvoon" kun ei kuulemma äiti voi mennä perheen eteen elantoa tienaamaan "lapsen edun vuoksi"....[/QUOTE]

Kylla tosiaan taalla Tanskassa talous on paremmassa jamassa kuin Suomessa ja uskon etta osaltaan se liittyy siihen etta seka naiset etta miehet ovat tyoelamassa. Taalla on mahdollista jaada kotihoidontuelle vuodeksi, mutta eipa sita kukaan kayta, vaan naiset haluavat palata tyoelamaan pian.

Puhumattakaan Lansi-Euroopasta jossa lapset menevat hoitoon viela aikaisemmin.

Suomessa on menty ihan metsaan, palattu kotiaiti-kulttuuriin.

 

[QUOTE="vieras";28990517]Mukavempaa se on tietty olla miehen rahoilla kotona ja silti palstan tyypilliseen tapaan päättää ½ raha-asioista tai jopa enemmän vedoten "tasa-arvoon" kun ei kuulemma äiti voi mennä perheen eteen elantoa tienaamaan "lapsen edun vuoksi"....[/QUOTE]
Voi kuinka mustavalkoista. Et voi tietää, miten se kolme vuotta on jaettu lapsen edun mukaisesti. Et voi tietää, etteikö se olisi miehenkin toive, että vaimo hoitaa yhteistä lasta kotona. Et vaan voi tietää.

Meillä isä on ollut kotona 2,5-vuotiaan elämästä vuoden. Itse olen ollut opiskelija-kotiäiti käytännössä synnäriltä asti. Yhteisestä toiveesta jatkan vielä lapsen kanssa kotona olemista + yleishyödyllistä opiskelua yli kolmen vuoden. Yhteisestä toiveesta.

 

[QUOTE="Lis";28990549]Kylla tosiaan taalla Tanskassa talous on paremmassa jamassa kuin Suomessa ja uskon etta osaltaan se liittyy siihen etta seka naiset etta miehet ovat tyoelamassa. Taalla on mahdollista jaada kotihoidontuelle vuodeksi, mutta eipa sita kukaan kayta, vaan naiset haluavat palata tyoelamaan pian.

Puhumattakaan Lansi-Euroopasta jossa lapset menevat hoitoon viela aikaisemmin.

Suomessa on menty ihan metsaan, palattu kotiaiti-kulttuuriin.[/QUOTE]

Kiva huomata, että palstalta löytyy vielä täysi järkisiä naisia. Puhut täysin asiaa, on turha miettiä miksi Suomessa naisen euro on 80 sent, kai se on kun nainen on työnantajalle sen verran huono investointi, kun jää kotiin 3 vuodeksi hyvin herkästi makaamaan.

Tuskin lainaamani henkilön lapset mitenkään kärsivät ylitse pääsemättömästi, kun hän palasi töihin eikä jäänyt ruokkimaan kotiäitikulttuuria.

 

[QUOTE="vieras";28990625]Kiva huomata, että palstalta löytyy vielä täysi järkisiä naisia. Puhut täysin asiaa, on turha miettiä miksi Suomessa naisen euro on 80 sent, kai se on kun nainen on työnantajalle sen verran huono investointi, kun jää kotiin 3 vuodeksi hyvin herkästi makaamaan.

Tuskin lainaamani henkilön lapset mitenkään kärsivät ylitse pääsemättömästi, kun hän palasi töihin eikä jäänyt ruokkimaan kotiäitikulttuuria.[/QUOTE]

Tosiaan minusta on aivan kasittamatonta etta Suomi oli tasa-arvon mallimaa vuosikymmenien ajan ja nyt ollaankin sitten taysin eri tilassa kuin muut Pohjoismaat. Ja naiset eivat taistele ollenkaan tata vastaan vaan jaavat vuosikausiksi kotiin.

 

[QUOTE="vieras";28990460]Minä en ymmärrä miten muka ei ole varaa olla kotona pitempään jos kerran on työpaikka olemassa?!? Siis eikä teillä ole yhtään säästöjä että pärjää toisen palkalla vaikkapa vuoden? Meillä on kaksi työtöntä tällä hetkellä ja ihan hyvin pärjätään. Saman verran saadaan käytännössä rahaa kun jos toinen olis töissä ja toinen kotihoidontuella. Ja meillä ei ole mitään tietoa koska seuraavan kerran on työpätkää tiedossa... Mut ollaan tyytyväisenä lasten kanssa kotona. Niin ja talokin on rakenteilla.[/QUOTE]

Miten niin, mitä se olemassa oleva työpaikka vaikuttaa?! Eihän sieltä rahaa saa jos on kotona!!

Olen tehnyt keikkaa viikonloppuisin ja iltaisin edellisellä hoitovapaalla, mutta nyt kun mieskin on vuorotöissä, en uskalla luottaa sen varaan että pystyisin samassa määrin tekemään keikkatyötä.

 

[QUOTE="vieras";28990654]Tosiaan minusta on aivan kasittamatonta etta Suomi oli tasa-arvon mallimaa vuosikymmenien ajan ja nyt ollaankin sitten taysin eri tilassa kuin muut Pohjoismaat. Ja naiset eivat taistele ollenkaan tata vastaan vaan jaavat vuosikausiksi kotiin.[/QUOTE]

Esim. mun alalla (hoitoala) on ihan sama olenko mä kotona 3 vai 10 vuotta, se pyllyn pesu siellä laitoksessa on ihan samaa kuitenkin. Mä ymmärrän jos on mahdollisuuksia ja kunnianhimoa kehityä ja ylentyä jossain työssä mut mun alalla sitä ei oo. Mä olen tyytyväinen tähän, mä käyn töissä vain saadakseni toimeentulon.

 

Niin, useat naiset käyvät "vain töissä", eivät "luo uraa". Niin se vaan on.

t. toinen hoitaja