Ikuisuusaihe, milloin töihin?

Esim. mun alalla (hoitoala) on ihan sama olenko mä kotona 3 vai 10 vuotta, se pyllyn pesu siellä laitoksessa on ihan samaa kuitenkin. Mä ymmärrän jos on mahdollisuuksia ja kunnianhimoa kehityä ja ylentyä jossain työssä mut mun alalla sitä ei oo. Mä olen tyytyväinen tähän, mä käyn töissä vain saadakseni toimeentulon.

Eiko sinulla ole siis mitaan ylenemismahdollisuuksia? Luulin etta joka tyopaikassa on.

Mutta tata mina kanssa ihmettelen, tuntuu etta useilla suomalaisnaisilla ei ole edes mitaan mielenkiintoa kehittya ammatillisesti. Mennaan aina sielta missa aita on matalin.

 

Miten niin, mitä se olemassa oleva työpaikka vaikuttaa?! Eihän sieltä rahaa saa jos on kotona!!

Olen tehnyt keikkaa viikonloppuisin ja iltaisin edellisellä hoitovapaalla, mutta nyt kun mieskin on vuorotöissä, en uskalla luottaa sen varaan että pystyisin samassa määrin tekemään keikkatyötä.

No kai sieltä olemassa olevasta työpaikasta on joskus palkkaakin saatu? Ei sitten älytty säästää yhtään?
Jestas...

 

[QUOTE="vieras";28990683]Eiko sinulla ole siis mitaan ylenemismahdollisuuksia? Luulin etta joka tyopaikassa on.

Mutta tata mina kanssa ihmettelen, tuntuu etta useilla suomalaisnaisilla ei ole edes mitaan mielenkiintoa kehittya ammatillisesti. Mennaan aina sielta missa aita on matalin.[/QUOTE]
Reality check. Ei ole! Viisivuotiskorotuksen ja kymmenenvuotiskorotuksen saa palkkaan jos pysyy samassa puljussa. Se on parisataa euroa. Monella osastolla työn noppii todella nopeaan, siinä on turha vuosien jälkeen haikailla ammatillisesta kehityksestä.

 

Esikoinen meni päiväkotiin, kun oli n. 1v ja 5kk. Mielestäni sopeutui hyvin. Alussa oli itkua vietäessä (ja äitikin itki töissä), mutta kyllä se siitä lähti rullaamaan. Aluksi pyrittiin pitämään päivät max 6h pituisina.

Enemmän ehkä kiukutteli minulle sitten kotona.

Kuopus menee 1v 4kk päiväkotiin ja kyllä mua jo jännittää miten hänen kohdallaan aloitus menee.

 

[QUOTE="vieras";28990688]No kai sieltä olemassa olevasta työpaikasta on joskus palkkaakin saatu? Ei sitten älytty säästää yhtään?
Jestas...[/QUOTE]

Oon viimeeksi ollut tuolla työpaikassa 2v sitten, ennenkuin esikoinen syntyi.. että se siitä..

 

[QUOTE="vieras";28990517]Niin, itse kun olen sanonut tämän palstalla ketjuissa, minut on leimattu hitleriksi ja toivottu että en saa koskaan yhtään lasta.

Miten sitten nyt suu pannaan, kun joku toinen sanoo asian? Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat ihan hyvinvoinnissa Suomen tasolla- tai jopa edella ja arvatkaas mitä? Naiset tai miehet eivät lorvi 3 vuotta kotona lapsien kanssa, vaan vievät n. 1-1,5 vuoden iässä hoitoon ja palaavat töihin.

3 vuotta kotona olemista ei voi Norjassa tai Ruotsissa toteuttaa, jollei irtisano itseään töistä...ja miten se oli, että jos ei hoida lasta 3 vuotiaaksi kotona on itsekäs ja se haittaa lapsen kehitystä? Kas kummaa, missään muualla maailmassa ei naiset panttaa työpaikkaa "tyhjänä", kuin Suomessa 3 vuotta yhteenputkeen "lapsen edun" nimissä. Se kertoo jo paljon, että täällä mammapalstalla täytyykin suomentaa seuraava termi oikein:

"Lapsen etu" = Äidin laiskuus ja itsekkyys.

Mukavempaa se on tietty olla miehen rahoilla kotona ja silti palstan tyypilliseen tapaan päättää ½ raha-asioista tai jopa enemmän vedoten "tasa-arvoon" kun ei kuulemma äiti voi mennä perheen eteen elantoa tienaamaan "lapsen edun vuoksi"....[/QUOTE]Aamen.

Harvoin saa palstalta lukea kommenttia jossa olisi enemmän totuuksia kuin tässä. "Lapsen edun" nimissä täällä palstalla puolustellaan henkeen ja vereen äidin lorvimista kotona. Ja samaan aikaan parisuhteissa pahoinvointi lisääntyy kun muodostuu täydellinen epäsuhta puolisoiden välille toisen ollessa kotona vuosikaudet ja toisen tienatessa elannon. Päivittäin täällä mammat kuorossa valittavat "itsekkäistä" miehistään jotka kehtaavat olla tarttumatta kotitöihin ja lastenhoitoon heti töistä päästyään kun muka mammalla on kotona niin "rankkaa" ja tarvitsee "omaa aikaa". Puhumattakaan muusta kontrolloinnista ja manipuloinnista mihin kotona olevilla tuntuu olevan pakottava tarve, lieneekö siksi että kotona oleminen ei tuo kenellekään mitään onnnistumisen tai saavuttamisen iloa joten sitä pitää repiä jollain perverssillä tavalla muuten.

Äitien kotona lorviminen ei palvele kenenkään etua mutta negatiiviset vaikutukset niin perheeseen kuin yhteiskuntaankin ovat helposti nähtävissä. Kotihoidontuki pitäisi lopettaa kokonaan vaikkei se tietysti ongelmaa poista koska puolison tulot tai yhteiskunnan turvaverkosta revittävät muut tuet mahdollistavat kotona kattoon räkimisen useassa tapauksessa kuitenkin.

 

[QUOTE="vieras";28990683]Eiko sinulla ole siis mitaan ylenemismahdollisuuksia? Luulin etta joka tyopaikassa on.

Mutta tata mina kanssa ihmettelen, tuntuu etta useilla suomalaisnaisilla ei ole edes mitaan mielenkiintoa kehittya ammatillisesti. Mennaan aina sielta missa aita on matalin.[/QUOTE]

Ai peruslähärillä ylenemismahdollisuuksia?! Ei oo näkyny.. Mutta huom! Mä en valita, olen tyytyväinen tähän koska mä tosiaan vaan käyn siellä töissä. Ei mua ainakaan nyt kiinnosta mikään URA. Ihmiset on erilaisia, ei kaikki halua samoja asioita.

 

Lapsi 1v 3kk sopeutui todella hyvin päiväkotiin. N. viikon vähän itkeskeli, ainoastaan lähtiessä. Mutta viikon jälkeen vain iloisesti vilkutti ovelta .

Pienet tottuu nopeaan.

 

Niin, useat naiset käyvät "vain töissä", eivät "luo uraa". Niin se vaan on.

t. toinen hoitaja

Niin, ihan kuin hoitoalalla ei olisi mahdollisuutta edetä esim. osastonhoitajaksi. No ei varmaan etene, kun makaa kotona 3 vuotta per lapsi x 4 lasta = 12 vuotta yhteenputkeen pois työelämästä. Ota myös huomioon, että eläkekertymä jää tuollaisella lorvimisella ihan olemattomaksi.

Lisäksin jos kunnianhimia on, on mahdollista tehdä yrittäjänä töitä ja perustaa oma vuokratyöfirma, jonka kautta omaa työtä sairaaloihin vuokraa. Tällöin laskutus kk:ssa siltä samalta työnantajalta missä nyt on palkollisena on ihan eri luokkaa, puhutaan yli 3 kertaisesti paremmin tienaavasta tuloista eli lähemmän 6500e/kk -verot - yrittäjän kulut + verovähennykset.

Mutta suomalaisella naisella puuttuu kunnianhimo työelämästä. Tehdään vain se minimi, ei mitään ylimääräistä ja sitten ihmetellään miksi ei ole tasa-arvoinen työelämä suomessa. No ei tarvitse olla mikään penaalin terävin kynä hiffatakseen, missä on se ongelma suomalaisessa työelämässä.

Suomessa kun on fiksuja ja keskivertoisesti mies väestöä enemmän kouluja käyneitä naisia. Siksi tuntuukin oudolta, miksi kouluja käynyt ihan päästään terävä nainen tahtoo hautautua 3 vuodeksi per lapsi kotiin tuhoten eläkekarttumansa, työuran luomisen ja ihan vapaaehtoisesti tekee itsensä työnantajalle riskiksi palkata töihin.

Esim. omassa työpaikassani on tasan 1 nainen töissä, hänkin tuli vasta töihin kun oli ollut 9 vuotta kotiäitinä ja lapsikiintiö oli täysi. Eikä kukaan työtehtävissäni voi jäädä isyyslomalle saatikka äiteyslomalle ja hoitovapaalle, kun provisiopalkalla ei ketään saada palkattua 3 vuodeksi määräaikaiseksi töihin. Siinähän ei ole mitään järkeä firman kannalta tai saatikka työntekijän kannalta.

Sen tyyppisiä aloja, millä itse työskentelen on kymmeniä, eli nopeasti laskettuna naisilta jää myyntipuolen työtehtävissä useita hyvin palkattuja työpaikkoja saamatta tämän kotiäiti kulttuurin vuoksi.

 

Mikset aloittaja jää osittaiselle hoitovapaalle? Itse aloitin 3-päiväisellä työviikolla, kun lapsi oli 1v2kk-ikäinen. Vielä tänäkään päivänä ei ole lapsi joutunut olemaan täyttä viikkoa hoidossa, ikää kohta 3. Eikä joudukaan, uusi äitiysloma ja opintovapaa mahdollistavat osa-aikaisen hoidon kunnes on yli 4 vuotta, sitten luultavasti joudun menemään kokopäiväiseen työhön.

Ihmiset eivät mielestäni tarpeeksi käytä hyväkseen osittaista hoitovapaata. Työnantaja hyötyy kuitenkin siitä, että työntekijä tulee edes joksikin aikaa viikkoa töihin, kuin ei ollenkaan.

 

[QUOTE="vieras";28990765]Niin, ihan kuin hoitoalalla ei olisi mahdollisuutta edetä esim. osastonhoitajaksi. No ei varmaan etene, kun makaa kotona 3 vuotta per lapsi x 4 lasta = 12 vuotta yhteenputkeen pois työelämästä. Ota myös huomioon, että eläkekertymä jää tuollaisella lorvimisella ihan olemattomaksi.

Lisäksin jos kunnianhimia on, on mahdollista tehdä yrittäjänä töitä ja perustaa oma vuokratyöfirma, jonka kautta omaa työtä sairaaloihin vuokraa. Tällöin laskutus kk:ssa siltä samalta työnantajalta missä nyt on palkollisena on ihan eri luokkaa, puhutaan yli 3 kertaisesti paremmin tienaavasta tuloista eli lähemmän 6500e/kk -verot - yrittäjän kulut + verovähennykset.

Mutta suomalaisella naisella puuttuu kunnianhimo työelämästä. Tehdään vain se minimi, ei mitään ylimääräistä ja sitten ihmetellään miksi ei ole tasa-arvoinen työelämä suomessa. No ei tarvitse olla mikään penaalin terävin kynä hiffatakseen, missä on se ongelma suomalaisessa työelämässä.

Suomessa kun on fiksuja ja keskivertoisesti mies väestöä enemmän kouluja käyneitä naisia. Siksi tuntuukin oudolta, miksi kouluja käynyt ihan päästään terävä nainen tahtoo hautautua 3 vuodeksi per lapsi kotiin tuhoten eläkekarttumansa, työuran luomisen ja ihan vapaaehtoisesti tekee itsensä työnantajalle riskiksi palkata töihin.

Esim. omassa työpaikassani on tasan 1 nainen töissä, hänkin tuli vasta töihin kun oli ollut 9 vuotta kotiäitinä ja lapsikiintiö oli täysi. Eikä kukaan työtehtävissäni voi jäädä isyyslomalle saatikka äiteyslomalle ja hoitovapaalle, kun provisiopalkalla ei ketään saada palkattua 3 vuodeksi määräaikaiseksi töihin. Siinähän ei ole mitään järkeä firman kannalta tai saatikka työntekijän kannalta.

Sen tyyppisiä aloja, millä itse työskentelen on kymmeniä, eli nopeasti laskettuna naisilta jää myyntipuolen työtehtävissä useita hyvin palkattuja työpaikkoja saamatta tämän kotiäiti kulttuurin vuoksi.[/QUOTE]

Minä oon tosiaan lähihoitaja. Mun pitäis varmaan eka opiskella sh:ksi n 3,5v ja sitten olla työssä x vuosia että on työkokemusta ja sitten opiskella varmaankin jotkut maisterin paperit että musta joku oh tulis.

 

[QUOTE="vieras";28990773]Mikset aloittaja jää osittaiselle hoitovapaalle? Itse aloitin 3-päiväisellä työviikolla, kun lapsi oli 1v2kk-ikäinen. Vielä tänäkään päivänä ei ole lapsi joutunut olemaan täyttä viikkoa hoidossa, ikää kohta 3. Eikä joudukaan, uusi äitiysloma ja opintovapaa mahdollistavat osa-aikaisen hoidon kunnes on yli 4 vuotta, sitten luultavasti joudun menemään kokopäiväiseen työhön.

Ihmiset eivät mielestäni tarpeeksi käytä hyväkseen osittaista hoitovapaata. Työnantaja hyötyy kuitenkin siitä, että työntekijä tulee edes joksikin aikaa viikkoa töihin, kuin ei ollenkaan.[/QUOTE]

No ihan rehellisesti en oo ees ajatellut tätä mahdollisuutta. En kyllä tiedä onko se mun työssä mahdollista, mutta KIITOS kun muistutit tästäkin mahdollisuudesta!

 

Minä oon tosiaan lähihoitaja. Mun pitäis varmaan eka opiskella sh:ksi n 3,5v ja sitten olla työssä x vuosia että on työkokemusta ja sitten opiskella varmaankin jotkut maisterin paperit että musta joku oh tulis.

Niin, onhan se kamalaa jos joutuis vielä opiskelemaan!!!!

Huoh. Ihan turha sitten vikistä, kun ei ole rahaa jos ei ole intoa kouluttautua korkeammalle.

 

Osastonhoitajaksi halutessaan pitää opiskella terveystieteiden maisterin paperit yliopistolta. Se tarkoittaa, että olet kokoaika opiskelija aikuisiällä usean vuoden ajan. Osastonhoitajaksi ei edetä sen enempää kuin lääkäriksikään. Siihen tarvitaan koulutus.

sairaanhoijaja/kätilö

 

No ihan rehellisesti en oo ees ajatellut tätä mahdollisuutta. En kyllä tiedä onko se mun työssä mahdollista, mutta KIITOS kun muistutit tästäkin mahdollisuudesta!

No kun itse olin aikoinani sh, niin todella moni teki esim. 75%:sta viikkoa, jotkut myös puolikasta. Ihan varmasti hoitoalalla luulis olevan mahdollista, voithan aina uhkailla sitten jääväsi kokonaan hoitovapaalle jos ei onnistu osittainen...

 

[QUOTE="vieras";28990813]Niin, onhan se kamalaa jos joutuis vielä opiskelemaan!!!!

Huoh. Ihan turha sitten vikistä, kun ei ole rahaa jos ei ole intoa kouluttautua korkeammalle.[/QUOTE]

Tässä vastasin vain tuohon että omassa työssä ei voi edetä (lähärinä). Mulla ON puolet sh-koulutuksesta suoritettuna ja jatkan kun lapset on isompia. Mutta se ei liittynyt minusta tähän aloitukseen..

 

[QUOTE="vieras";28990765]Niin, ihan kuin hoitoalalla ei olisi mahdollisuutta edetä esim. osastonhoitajaksi. No ei varmaan etene, kun makaa kotona 3 vuotta per lapsi x 4 lasta = 12 vuotta yhteenputkeen pois työelämästä. Ota myös huomioon, että eläkekertymä jää tuollaisella lorvimisella ihan olemattomaksi.

Lisäksin jos kunnianhimia on, on mahdollista tehdä yrittäjänä töitä ja perustaa oma vuokratyöfirma, jonka kautta omaa työtä sairaaloihin vuokraa. Tällöin laskutus kk:ssa siltä samalta työnantajalta missä nyt on palkollisena on ihan eri luokkaa, puhutaan yli 3 kertaisesti paremmin tienaavasta tuloista eli lähemmän 6500e/kk -verot - yrittäjän kulut + verovähennykset.

Mutta suomalaisella naisella puuttuu kunnianhimo työelämästä. Tehdään vain se minimi, ei mitään ylimääräistä ja sitten ihmetellään miksi ei ole tasa-arvoinen työelämä suomessa. No ei tarvitse olla mikään penaalin terävin kynä hiffatakseen, missä on se ongelma suomalaisessa työelämässä.

Suomessa kun on fiksuja ja keskivertoisesti mies väestöä enemmän kouluja käyneitä naisia. Siksi tuntuukin oudolta, miksi kouluja käynyt ihan päästään terävä nainen tahtoo hautautua 3 vuodeksi per lapsi kotiin tuhoten eläkekarttumansa, työuran luomisen ja ihan vapaaehtoisesti tekee itsensä työnantajalle riskiksi palkata töihin.

Esim. omassa työpaikassani on tasan 1 nainen töissä, hänkin tuli vasta töihin kun oli ollut 9 vuotta kotiäitinä ja lapsikiintiö oli täysi. Eikä kukaan työtehtävissäni voi jäädä isyyslomalle saatikka äiteyslomalle ja hoitovapaalle, kun provisiopalkalla ei ketään saada palkattua 3 vuodeksi määräaikaiseksi töihin. Siinähän ei ole mitään järkeä firman kannalta tai saatikka työntekijän kannalta.

Sen tyyppisiä aloja, millä itse työskentelen on kymmeniä, eli nopeasti laskettuna naisilta jää myyntipuolen työtehtävissä useita hyvin palkattuja työpaikkoja saamatta tämän kotiäiti kulttuurin vuoksi.[/QUOTE]

Korkeasti koulutettu nainen, työelämää takana ja palkkaa rutkasti ansainttuna sekä maailmaa kiertäneenä voi jopa tuumata, että hoitaa lapsiaan itse jonkin aikaa. Kaikille kun se ura ja raha ei ole se tärkein juttu elämässä, mikä tietysti voi joitakin yhteiskunnan yksilöitä harmittaa kovasti. Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa mikä tuntuu heille parhaalta. Ja sellainenkin asia kannattaa muistaa, että nainen kyllä ehtii niitä töitä tehdä, mikä lie se eläkeikä tulevaisuudessa!

 

[QUOTE="vieras";28990813]Niin, onhan se kamalaa jos joutuis vielä opiskelemaan!!!!

Huoh. Ihan turha sitten vikistä, kun ei ole rahaa jos ei ole intoa kouluttautua korkeammalle.[/QUOTE]

Ja yhtälailla se opiskelu on poissa työelämästä..

 

Kyllä tää mun ensimmäiseen ammattiin opiskelu ja samalla lapsen kotona hoitaminen on pahasti pois työelämästä... Aijai, tällä hetkellä olen puoli vuotta kaikista jäljessä!!!

 

Kuinka moni uraorientoituneista myöntää pitäneensä nuorena välivuoden eli OLLUT TEHOTON! Myös vaihtarivuodet lasketaan, koska se pidentää opiskeluaikaa lukiossa.

Itse en ole pitänyt yhtään, mutta nyt lapsen takia tulee pari.

 

Ja yhtälailla se opiskelu on poissa työelämästä..

Näin sanoo ihminen, jolla ei ole hajuakaan siitä, mitä opskelu on.

 

Minä oon tosiaan lähihoitaja. Mun pitäis varmaan eka opiskella sh:ksi n 3,5v ja sitten olla työssä x vuosia että on työkokemusta ja sitten opiskella varmaankin jotkut maisterin paperit että musta joku oh tulis.

Höpö höpö. Mun äiti on ammatiltaan kodinhoitaja(nyk. lähihoitaja koulutusta vastaava) ja ollut sitä jo kohta 35 vuotta vanhushoidossa.

Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut yrittäjänä ja puolisoni kanssa(joka taas on sairaanhoitaja ammatiltaan) omistavat osakeyhtiön puoliksi. He siis vuokraavat omaa työvoimaansa yrittäjänä sairaala yhtymälle, kaupungeille ja yksityisiin hoivakoteihin.

Kumpikin laskuttaa n. 3 kertaa kk:ssa enemmöän sen, mitä saisi palkansaajana työstä. Ok, tietysti verot, yrittäjämaksut...yms vähennetään tuosta laskutuksesta, mutta siittä huolimatta käteen jää vielä 2 kertaa sen verran, mitä tienaisivat palkollisena.

Ja kuka kehtaa väittää, että hoitoalalla ei ole mahdollisuutta kehittyä ammatillisesti ja tulotasollisesti. Se on puhdasta itsekunnioituksen ja ahkeruuden puutetta pyyhkiä perseitä n. 15e/h tuntiliksalla, kun mahdollisuus olisi laskuttaa yrittäjänä paljon enemmän. Kaiken lisäksi mitään riskiä edes ei hoitoalan yrittäjänä ole, kun työvoimaa on liian vähän alalla.

Itse olen hoitanut isäni kanssa puoliksi nyt 10 vuotta tuon äitini & puolisoni yrityksen asiakashankintaa ja myyntiä oman myyntityöni ohessa. Toki itse firman omistajatkin ovat asiakashan?intaa tehneet, mutta isäni kanssa ollaan se näin pääpainollisesti hoidettu omien töidemme ohella. Se kuvastaa sitä jo, kuinka helppo on saada 2 hoitajaa oman yrityksen kautta enemmän kuin täysi työllistettyä ja kaiken kukkuraksi oman palkkatyön ohessa sen pystyy hoitamaan.

 

[QUOTE="vieras";28990882]Näin sanoo ihminen, jolla ei ole hajuakaan siitä, mitä opskelu on.[/QUOTE]

öö, kuin niin en tiedä. Just kerroin opintojeni olevan tauolla..

 

[QUOTE="vieras";28990883]Höpö höpö. Mun äiti on ammatiltaan kodinhoitaja(nyk. lähihoitaja koulutusta vastaava) ja ollut sitä jo kohta 35 vuotta vanhushoidossa.

Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut yrittäjänä ja puolisoni kanssa(joka taas on sairaanhoitaja ammatiltaan) omistavat osakeyhtiön puoliksi. He siis vuokraavat omaa työvoimaansa yrittäjänä sairaala yhtymälle, kaupungeille ja yksityisiin hoivakoteihin.

Kumpikin laskuttaa n. 3 kertaa kk:ssa enemmöän sen, mitä saisi palkansaajana työstä. Ok, tietysti verot, yrittäjämaksut...yms vähennetään tuosta laskutuksesta, mutta siittä huolimatta käteen jää vielä 2 kertaa sen verran, mitä tienaisivat palkollisena.

Ja kuka kehtaa väittää, että hoitoalalla ei ole mahdollisuutta kehittyä ammatillisesti ja tulotasollisesti. Se on puhdasta itsekunnioituksen ja ahkeruuden puutetta pyyhkiä perseitä n. 15e/h tuntiliksalla, kun mahdollisuus olisi laskuttaa yrittäjänä paljon enemmän. Kaiken lisäksi mitään riskiä edes ei hoitoalan yrittäjänä ole, kun työvoimaa on liian vähän alalla.

Itse olen hoitanut isäni kanssa puoliksi nyt 10 vuotta tuon äitini & puolisoni yrityksen asiakashankintaa ja myyntiä oman myyntityöni ohessa. Toki itse firman omistajatkin ovat asiakashan?intaa tehneet, mutta isäni kanssa ollaan se näin pääpainollisesti hoidettu omien töidemme ohella. Se kuvastaa sitä jo, kuinka helppo on saada 2 hoitajaa oman yrityksen kautta enemmän kuin täysi työllistettyä ja kaiken kukkuraksi oman palkkatyön ohessa sen pystyy hoitamaan.[/QUOTE]

hei, good for them mut ei se muuta sitä tosiasiaa mitä kirjotin. Ei seäitiskään mihinkää oh:ksi pääsis vaikka kuinka on työkokemusta jos ei oo koulutusta lähäriä enempää.. Vai mikä oli pointti..?

 

Aamen.

Harvoin saa palstalta lukea kommenttia jossa olisi enemmän totuuksia kuin tässä. "Lapsen edun" nimissä täällä palstalla puolustellaan henkeen ja vereen äidin lorvimista kotona. Ja samaan aikaan parisuhteissa pahoinvointi lisääntyy kun muodostuu täydellinen epäsuhta puolisoiden välille toisen ollessa kotona vuosikaudet ja toisen tienatessa elannon. Päivittäin täällä mammat kuorossa valittavat "itsekkäistä" miehistään jotka kehtaavat olla tarttumatta kotitöihin ja lastenhoitoon heti töistä päästyään kun muka mammalla on kotona niin "rankkaa" ja tarvitsee "omaa aikaa". Puhumattakaan muusta kontrolloinnista ja manipuloinnista mihin kotona olevilla tuntuu olevan pakottava tarve, lieneekö siksi että kotona oleminen ei tuo kenellekään mitään onnnistumisen tai saavuttamisen iloa joten sitä pitää repiä jollain perverssillä tavalla muuten.

Äitien kotona lorviminen ei palvele kenenkään etua mutta negatiiviset vaikutukset niin perheeseen kuin yhteiskuntaankin ovat helposti nähtävissä. Kotihoidontuki pitäisi lopettaa kokonaan vaikkei se tietysti ongelmaa poista koska puolison tulot tai yhteiskunnan turvaverkosta revittävät muut tuet mahdollistavat kotona kattoon räkimisen useassa tapauksessa kuitenkin.

Jos suomalaiset naiset ovat niin laiskoja, niin miksi sitten vähän isompien lasten äitien työllisyysaste on Suomessa parempi kuin muissa pohjoismaissa? Johtuisko kenties siitä, ettei suomalaiset naiset sotke uriaan tekemällä osapäivätyötä vaan perhevapailta töihin palattuaan satsaavat uraan täysillä eivätkä jää jonnekin kotona olemisen ja työnteon välimaastoon siihen asti kunnes lapset muuttavat kotoa.