Ikuinen kierre

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eikö koskaan tyytyväinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Eikö koskaan tyytyväinen

Vieras
Vaikea parisuhde, alusta saakka-miettii uskaltaako tehdä siirtoa-poistua. Kovaa työtä tehty suhteessa että homma jatkuisi mutta on se syönyt niin paljon,mua etenkin,olen uhri monelle pahalle tässä suhteessa.Olen yrittänyt unohtaa,antaa mahdollisuuksia jne.Vaikeaa on kun vanhat haavat aukeaa aina uudest ja uudest.Suhde aiheuttaa sekavia tunteita,ajoittain haluan suojella suhdetta kaatumasta,yritän sulattaa ja joustaa kaikkea kunnes pinnani menee pahasti.Ja alkaa olla vihaa taas.Olisiko parasta vain laskea irti, katsoa jos rakkautta syntyisi vielä joskus ja saisin kokea rakkautta ja tasavertaista kumppanuutta. Vai onko kierre ikuinen mietin? Voisiko jonkun toisen kanssa olla arki ja rakkaus parempaa?Mistä sen rohkeuden löytäisi tehdä suuria päätöksiä elämässään..unelmien särkyminen sekin on kova paikka
 
Itselläni on myös vaikea parisuhde meneillään. Vähän samanlaisia tuntemuksia on ollut ja olen tuntenut olevani uhrin asemassa monessakin asiassa. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja ajattelin että tämä peli saa nyt loppua. En enää suostu olemaan kynnysmatto miehen elämässä, enkä halua enää vastaanottaa sitä pahaa oloa mitä yhdessäolomme on minussa jatkuvasti aiheuttanut. Nousin kapinaan ja kerroin tasan tarkkaan miltä minusta tuntuu ja olin valmis lopettamaan suhteen koska en enää halunnut olla suhteessa jossa voin pahoin. Minä ansaitsen parempaa.

Mies mietti asioita itsekseen muutaman päivän ja ilmoitti minulle että on valmis muuttumaan ja haluaa jatkaa kanssani. Nyt hän on muuttanut tapojaan ja on aivan kuin eri ihminen. En vielä tiedä onko tämä muutos pysyvää mutta toivon sitä todella paljon koska minäkin olen panostanut tähän suhteeseen niin paljon. Sen tiedän että paluuta entiseen ei enää ole, joko menemme eteenpäin tai sitten lähdemme eri suuntiin. Se on päätös mikä pitää. Neuvoisin sinua tekemään samoin, pistä kova kovaa vasten ja ole valmis toimimaan sanojesi mukaisesti mikäli muutosta parempaan ei tapahdu. Lähde siitä suhteesta jos vain kärsit jatkuvasti eikä toinen halua tehdä suhteen eteen yhtään mitään. Älä suostu kynnysmatoksi. Aina on olemassa parempaa kuin kyseinen tilanne vaikka jäisi yksin. Itsensä kanssa tulee aina toimeen eikä tarvitse kärsiä toisen teoista tai käytöksestä. Unelmia särkyy se on elämää, mutta uusia tulee kyllä tilalle. Arvosta itseäsi ja toimi. Tässä ohjeeni sinulle.
 
Itse olen juuri päättänyt suhteeni.. Niin tai.. Ainakin nyt luulen niin kun tähänkin asti aina vain yhteen palattu. Mutta tuo teksti oli aivan kuin itse kirjoittamani joten tiedän miltä susta tuntuu! Ja voin kertoa sen ettei minulla nytkään hyvä olo ole kun tuntuu siltä että olen menettänyt palan itsestäni mutta kyllä aika ja uudet ihmissuhteet korjaa, niin uskon/toivon. Parempi on ainakin oltava kuin toista vuotta henkistä helvettiä ja joskus fyysistäkin. Tsemppiä sulle!
 
"Minä ansaitsen parempaa"

Naiset jotka kärvistelevät huonoissa suhteissa, tuntevat jotenkin ansaitsevansa sen kaiken huonon. Ts eivät ansaitse parempaa. Selittelevät itselleenkin mielessään, että on suhteessa hyviäkin puolia, vaikka tosiasiassa on joitakin niin huonoja puolia, ettei niitä voi millään kompensoida. Kysymys on heikosta itsetunnosta. Taikatemppu ei taas olekaan se, miten saisi itsetuntoa vahvistettua. Ainakaan sitten kun on vuosia ollut nujerrettavana vielä miehenkin toimesta, jonka pitäisi rakastaa ja vahvistaa omaa itsetuntoa - ei päinvastoin.
 

Yhteistyössä