Ikävöittekö te lapsianne kun ootte töissä?

[huono äitikö]

Oonko mä jotenkin kauhea äiti, kun mä en ikävöi. Itseasiassa en juuri kerkeä miettimään koko lasta, kun on niin hektinen työ. Kahvitauolla ja lounaalla mietin, että mitähän tarhassa juuri nyt tehdään, mutta mitään kauheaa ikävän tunnetta en silloinkaan tunne. Lapsi 2v.

 

[Lentokala]

No en.
Mulla on ihan riittävästi duunia etten kerkee lapsia koko aikaa miettimään.
Toki oon hyvällä mielellä siksikin,
et mun vanhemmat ovat saatavilla nopeesti jos ekaluokkalaiselle tulis jotain hätää.
Kuopus on päiväkodissa ja luotan että hoitavat hyvin.

 

[vieras]

No mä en oo töissä, lapsi silti hoidossa ja isompi eskarissa. Ja kyllä kaipaan niitä...

 

[vieras]

Erikoiselta kuulostaa, kyllä minä ainakin ikävoin lapsiani. Mitä pienempiä ovat olleet niin sitä enemmän, pelottavaa jos en ikävöisi, ihan kuin normaalia tunnesidettä ei olisi syntynyt. Tuo tosin on varmasti tilanne jos lapsi laitetaan pienenä hoitoon, ei ehdi kiintyä.

 

[kyllä]

Minä ikävöin, kun olin opiskelijaharjoittelussa taannoin. Muuten siis kotiäitinä. Tuntui pahalta tulla kotiin, ku olin ollut poissa, oli syyllinen olo. Tosin olisin varmaan tottunut ajan kanssa.

 

[Ford Prefect]

En ikävöi :ashamed:

Kiire, kiinnostavaa tekemistä ja tiedän että lapset on aikasta osaavissa/luotettavissa käsissä :xmas:

 

[vieras]

Itselläni ei ole lapsia, mutta ei kai se mikään huonon äidin merkki ole, jos ei ikävöi tai kerro jostakin normaalin tunnesuhteen kehittymisestä. Ei sitä vaan kerkiä ikävöimään.

 

[df]

No mä en oo töissä, lapsi silti hoidossa ja isompi eskarissa. Ja kyllä kaipaan niitä...

Jos sä et oo töissä, niin miksi sitten pidät lapsiasi hoidossa? TAi ainakin tuota nuorempaa?

 

[vieras]

Itselläni ei ole lapsia, mutta ei kai se mikään huonon äidin merkki ole, jos ei ikävöi tai kerro jostakin normaalin tunnesuhteen kehittymisestä. Ei sitä vaan kerkiä ikävöimään.

Huomaa että ei ole lapsia, ei ikävöintiin aikaa tarvitse.

 

[v]

Empä oikeastaan. Tällä hetkellä mun mies on pari kuukautta lapsen kans kotona ja sit mä jään äippälomalle. MElkeimpä tykkään olla tällä hetkellä enemmän töissä kun olin 1,5v kotona lapsen kans. Nyt siis vasta ensimmäinen viikko töitä takana

 

[Lentokala]

Emmä muutenkaan oo kova ikävöimään jos ja kun tiedän et asiat on hyvin.
Esim. lapset olivat pitkiäkin aikoja kesällä isovanhempien kanssa mökillä.
En erityisesti ikävöinyt kun kuulin ja tiesin että kaikilla oli kivaa B)

Mä luulen et toi on ihan henkilökohtaista luonteeseen liittyvää; jotkut on mustasukkaisia, toiset ikävöi, jotkut ei osaa olla yksin jne...

 

[meah]

En ikävöi.
Mieheni on loistava isä, pärjää muksujen kanssa ja muksut nauttivat isänsä seurasta ihan yhtälailla kuin minun, jos eivät enemmänkin.

Kyllä mä ehdin lapsia nähdä ihan riittävästi siltikin, ja mun mielestä on sekä lasten että isän oikeus olla keskenäänkin.

 

[vieras]

En, ei töis ehdi paljon ajatella.

 

[vieras]

Lapsia ei ole mutta olen miettinyt tuota ikävän (kiintymyksen) puuttumista suhteessa mieheeni (ja sisaruksiini, ystäviini) kun ollaan erossa. En pidä sitä normaalina. Syynä pidän sitä että vanhempani hylkäsivät minut henkisesti ja osittain muutenkin: oltiin pitkiä aikoja erossa eivätkä vanhempani soitelleet, eivät ikävöineet (tuntuu kauhealta näin jälkikäteen). Ikävän puute kohdallani on suoja mahdollisia menetyksiä vastaan.

Ikävöittekö lapsianne jos olette heistä yötä erossa?

 

[Beep]

Itselläni ei ole lapsia, mutta ei kai se mikään huonon äidin merkki ole, jos ei ikävöi tai kerro jostakin normaalin tunnesuhteen kehittymisestä. Ei sitä vaan kerkiä ikävöimään.

Huomaa että ei ole lapsia, ei ikävöintiin aikaa tarvitse.

Peesi. Se on tunne, joka on aina läsnä. En ymmärrä miten voi tarvita erikseen aikaa tuntemiseen.

 

[pian töihin]

Ap; minkä ikäisenä lapsesi aloitti päivähoidossa?

 

[maissihiiri]

Enpä oikeastaan, Joskus saatan miettiä että mitähän lapset tekevät, mutta ei mulla ikävä ehdi tulla työpäivän aikana. Varmaan vaikuttaa sekin kun tiedän että ovat hyvässä hoidossa, joko isänsä kanssa tai päiväkodissa missä viihtyvät hyvin.

 

[kotiasiat kunnossa]

Erikoiselta kuulostaa, kyllä minä ainakin ikävoin lapsiani. Mitä pienempiä ovat olleet niin sitä enemmän, pelottavaa jos en ikävöisi, ihan kuin normaalia tunnesidettä ei olisi syntynyt. Tuo tosin on varmasti tilanne jos lapsi laitetaan pienenä hoitoon, ei ehdi kiintyä.

jos on asiat kunnossa kotona ja on lapsilleen hyvä vanhempi, niin niitä lapsia ei välttämättä koko aikaa miet ja ikävöi.. mun mielestä jatkuva ikävöinti heijastaa siitä, että kokee olevansa huono vanhempi.

itse kyllä töissä tulee mietittyä paljon työasioita (niin kun pitääkin) mutta kyllä me kahvitauoilla saatetaan omista lapsistamme joskus jutella.

meidän lapsilla on tosi kiva päikky ja molemmilla kavereita, menevät sinne ihan hyvillä mielin aamuisin ja tulevat hyvillä mielin iltapäivällä kotiokkin.