Ikävä

[Jonkun Vaimo]

Hei.
Muistan niin selvästi kun tavattiin.
Niitä alkuaikoja yhdessä.
Oltiin aina yhdessä.
Katsoit Mua hymyillen, lempeästi. Halusit olla kanssani.
Kokoajan.
Tehtiin yhdessä asioita. Rakasteltiin aamuun asti.
Valaisit mun koko maailman.
Kuin olisin herännyt 100vuotisesta unesta ja vihdoin elänyt.
Olin niin helvetin onnellinen.
Juteltiin paljon.
Rakastettiin, ja mentiin naimisiin.
Tuli lapsia.
Oltiin niin hiton onnellisia.

Yhtäkkiä välillämme on tuhansia kilometrejä, vaikka olemme vierekkäin.
Et katso enää minua siten kuin sinulla oli tapana.
Olemme molemmat väsyneitä, minä enemmän tässä arjessa.
Kosketukset ovat loppuneet.
Emme tee asioita yhdessä.
En tiedä edes mitä tapahtui.

Sinusta meillä on kaikki hyvin.
Minä olen rakentanut muurin ympärille, enkä jaksa enää sanoa.
Olen niin tolkuttoman väsynyt.

Mulle riittäis yksi sana.
Yksi teko.
ihan mitä vain että tietäisin että Sä yhä välität.
Mä välitän.

Mulla on Ikävä sitä kosketusta.
Aikaa.
Sitä että tuntisin itseni muuksikin kuin Äidiksi.

 

["suru"]

Tulosta tuo ja jätä yöpöydälle. Tsemppiä