ikäerosta

Mielipiteitä haluaisin...minkälaisia kokemuksia teillä on ikäerosta parisuhteessa? onko 15vuotta liikaa? Nainen siis parikymppinen ja mies 35-vuotias?

 

se riippuu niiin paljon ihmisistä..meillä mieheni kanssa 7 vuotta ikäeroa niin se ei tunnu missään tavattiin sillon kun olin just täyttänyt 15 ja hän 22 vuotta..eli rohkeesti vaan jos siltä tuntuu!! :heart:

 

mulla ja mun ukolla on 20 vuotta ikäeroa.......ja meitä ei oo haitannu se ikinä =)

 

Meillä on ikäeroo tasan se 15v. eikä haittaa tippaakaan kumpaakaan (eikä kyllä tunnu haittaavan muitakaan). Ja mitäpä sitä muitten mielipiteellä on väliä, kuhan on ite onnellinen!! =)

 

no meilä ei oo ikäeroo ku vuosi mutta mulla ois kysymys teille joilla tuota eroa on enemmän!!!!Tarkoitus ei ole suututtaa vaan saada mielipteitä, asiallisia....

Eli:
Oletteko ajatelleet asiaa pidemmälle...jos ikäeroa on esim 20 vuotta niin eikö kauhistuta ajatus että kun te olette 30 niin mies on 50?
tai 45 ja 60?

musta kuullostaa aika huimalta, ei se välttis vielä nuorena parikymppisenä tunnu mutta....
itse olen jättänyt hyvän miehen sen takia ettähän oli vanhempi 14 vuotta...
meillä meni ihan hyvin mutta aloin ajtela tulevaisuutta ja tulin siihen tulokseen että en halua eläköityä jo alle viisikymppisenä kun mieheni alkaa vanheta huomattavasti...ja sänkyhommatkin kai vähenevät väkisin noin 60 iässä vaikka alle 50 nainen varmasti haluaa vielä aika paljon....
tämä oli siis mun mielipide enkä tuomitse tai arvostele ketään ikäeron vuoksi, kiinnostaa vaan miten te nämä asiat näette!!!
iästä huolimatta kaikille rakastavaisille ihanaa elämää :heart:

 

\

no meilä ei oo ikäeroo ku vuosi mutta mulla ois kysymys teille joilla tuota eroa on enemmän!!!!Tarkoitus ei ole suututtaa vaan saada mielipteitä, asiallisia....

Eli:
Oletteko ajatelleet asiaa pidemmälle...jos ikäeroa on esim 20 vuotta niin eikö kauhistuta ajatus että kun te olette 30 niin mies on 50?
tai 45 ja 60?

musta kuullostaa aika huimalta, ei se välttis vielä nuorena parikymppisenä tunnu mutta....
itse olen jättänyt hyvän miehen sen takia ettähän oli vanhempi 14 vuotta...
meillä meni ihan hyvin mutta aloin ajtela tulevaisuutta ja tulin siihen tulokseen että en halua eläköityä jo alle viisikymppisenä kun mieheni alkaa vanheta huomattavasti...ja sänkyhommatkin kai vähenevät väkisin noin 60 iässä vaikka alle 50 nainen varmasti haluaa vielä aika paljon....
tämä oli siis mun mielipide enkä tuomitse tai arvostele ketään ikäeron vuoksi, kiinnostaa vaan miten te nämä asiat näette!!!
iästä huolimatta kaikille rakastavaisille ihanaa elämää :heart:

Juuri tätä halusinkin alunperin tietää, että miten seksille käy? Mies varmasti tyytyväinen kun sänkyynsä kauniin, kiinteän parikymppisen saa, mutta kun mennään kymmenenkin vuotta eteenpäin, niin mies on jo silloin aikas "rupsahtanut"....taitaa tuo ikäero sen verran olla paha juttu että suhde taitaa kuivua kokoon....

 

Tunnen useita pareja, jotka ovat suuren ikäeron (mies vanhempi kuin nainen) ajautuneet vaikeuksiin. Joillekin seksi on niin tärkeä asia parisuhteessa, että sen puuttuminen tai vähäisyys on ylitsepääsemätön ongelma. Joitakin puutteessa eläminen ei taas haittaa lainkaan. Joten yksilöllisiä ovat nuo ikäeroasiatkin.

Aika surkuhupaisaa on kylläkin nähdä eräiden naisten metsästävän nuoria mieshiä öidensä lohduttajiksi, kun oma miehestä ei siihen enää ole. Eipä ihme, että Suomessa niin moni ihminen menettää jopa henkensä mustasukkaisuusdraamojen myrskyissä.

 

Meillä ikäeroa on 10v. eikä se tunnu missään. Siinähän tuo mies hetkuttaa kuin parikymppinen, vaikka viiskymppinen on vain viiden vuoden päässä. Eli paljolti on kyse keskinäisestä suhteesta miten se sujuu. Voi tietenkin olla, että joskus tulee seksivaikeuksia, mutta ei me kyllä olla tehty numeroa siitäkään, jos toista ei huvita. Toivon, että potenssi- ym. ongelmat selvitetään samalla lungilla asenteella.
Ainoa asia, mikä vaikuttaa, on se että mieheni pitää itseään liian vanhana isäksi. Me kun olemme odotelleet vauvaa vähän liian kauan. Minä olen vasta nyt saamassa tukevan jalansijan työelämästä ja valmis vetäytymään sivuun joksikin aikaa.
Että jos lapsia teette, älkää odottako yhtä kauan kuin me. Mielipide-erot siinä asiassa voivat olla melkoiset. Minä elän vielä toivossa. :hug:

 

\

Oletteko ajatelleet asiaa pidemmälle...jos ikäeroa on esim 20 vuotta niin eikö kauhistuta ajatus että kun te olette 30 niin mies on 50?
tai 45 ja 60?

Kyllähän se välillä kauhistuttaa. Mutta ei auta. Mä rakastan mun miestä niin paljon että en tätä suhdetta voisi katkaista vain tuon takia. :heart: Etenkään nyt kun meidän suhdetta lujittaa ihana 7kk vauva.
Mä olen siis 23, mies 36. Ikäero ei juuri missään tunnu, meillä on tosi samanlainen arvo- ja ajatusmaailma.

 

[/quote]
Kyllähän se välillä kauhistuttaa. Mutta ei auta. Mä rakastan mun miestä niin paljon että en tätä suhdetta voisi katkaista vain tuon takia. :heart: Etenkään nyt kun meidän suhdetta lujittaa ihana 7kk vauva.
Mä olen siis 23, mies 36. Ikäero ei juuri missään tunnu, meillä on tosi samanlainen arvo- ja ajatusmaailma.
[/quote]
mielenkiinnosta asiaa kohtaan esittäisin muutaman lisäkysymyksen...
kuinka kauan olette olleet yhdessä?
miten vanhempanne suhtautuivat asiaan alussa? entä nyt?
isosti onnea teidän koko perheelle :heart:

 

\

mielenkiinnosta asiaa kohtaan esittäisin muutaman lisäkysymyksen...
kuinka kauan olette olleet yhdessä?
miten vanhempanne suhtautuivat asiaan alussa? entä nyt?
isosti onnea teidän koko perheelle :heart:

Yhdessä ollaan oltu reilu kolme vuotta, tavattiin samalla työpaikalla. Mun äiti oli vähän ihmeissään ja ehkä jopa huolissaan kun kuuli asiasta. Tavattuaan miehen sillä ei enää ollut mitään hätää. Huomasi että ihan tavallinen tallustaja tuo on, ei mikään namusetä. Nyt mun äiti jaksaa aina vähän väliä muistuttaa mua että "sulla on hyvä mies".
Miehen vanhempien suhtautumisesta mä en oikein osaa sanoa mitään. Ne on sellaisia että niiden tunnetilat ei juuri ulospäin näy. Kai ne musta ihan tykkää, appiukko etenkin. Anopilla on vähän sellaista taipumusta vähätellä mun tietoja ja osaamista. Mutta sellaisia ne anopit taitaa aina olla.
Lisäänpäs vielä että mä sanoin aina etten ikinä voisi seurustella itseäni paljoa vanhemman miehen kanssa. Kummasti mieli muuttui kun tuon miehen tapasin. :heart:
Kiitos vaan onnentoivotuksista! =)

 

Mä olen monesti ajatellut, että suuri ikäero voi olla hyvä asia myös siksi, että miehet tunnetusti aikuistuvat hitaammin. Ehkä he ovat vasta reilusti kolmekymppisinä valmiita vastuuseen esim. lapsen kasvatuksesta. Tämäkin palsta kun on täynnä niitä viestejä parisuhteista, joissa mies vain makaa, juo kaljaa ja katsoo telkkaria. Ehkä kaksikymppinen nainen ja kolmekymppinen tai vanhempi mies ovat henkisesti saman ikäisiä.

Isäksi tulemisesta vielä... olihan se lipponenkin 56 kun tuli uudelleen isäksi ja Ylppö kai sai lapsen vielä 7-kymppisenäkin. Että mun mielestä 45-vee on vielä ihan ok-ikäinen tulemaan isäksi.

Seksistä... jos parisuhde on muuten kunnossa, niin kyllä se kestää pienet potenssivaikeudet. Eikä niitä mitenkään välttämättä tule. Sitäpaitsi on muutakin seksiä kuin yhdyntä. Mielikuvitusta vaan peliin.

 

Kiitos ikäkommentista. Niin kyllä minunkin mielestäni mieheni 45v. olisi ihan sopivan ikäinen vielä isäksi. Ehkä hän pelkää toisten mielipiteitä ja miettii, että lapsi häpeää, kun hän on 60 ja lapsi pahimmassa murkkuiässä. Toivon vain, että mieheni antaisi moisten mietteiden olla. Eihän elämässä tiedä koskaan, mitä tapahtuu. Uskoisin, että lapsi olisi mielissään, kun saisi rassailla isänsä kanssa moottoripyöriä (oli sitten tyttö tai poika) tai käydä vaeltamassa.

Toivon, että mieheni ymmärtäisi kaipuuni. Haluaisin meille perheen. Aiemmin ajattelin meitä kahta perheenä ja niinhän me olemmekin, mutta lapsi olisi ainakin minulle tervetullut. Mietin jo ilkikurisesti kondomien pistelyä neulalla...

 

Itse olen 27v ja mies 37v eikä meillä ikäero tunnu missään. Mies kyllä on nuorekas (tai sanotaanko jopa lapsellinen) ikäisekseen. Joskus ollaan mietitty tasoittaako ikäeroa sekin että olen oman sisarussarjani vanhin ja mies puolestaan omassaan nuorin...

Ainoa missä joskus näkyy on kun puhutaan joistain asioista joita tehtiin esim. yläasteiässä tai millainen maailma oli omassa lapsuudessamme, yhtäkkiä huomaan että olin todellakin itse vasta 5v mieheni ollessa 15! Tulee olo että ollaanko me todella eri sukupolvea...

 

\

\

Oletteko ajatelleet asiaa pidemmälle...jos ikäeroa on esim 20 vuotta niin eikö kauhistuta ajatus että kun te olette 30 niin mies on 50?
tai 45 ja 60?

Kyllähän se välillä kauhistuttaa. Mutta ei auta. Mä rakastan mun miestä niin paljon että en tätä suhdetta voisi katkaista vain tuon takia. :heart: Etenkään nyt kun meidän suhdetta lujittaa ihana 7kk vauva.
Mä olen siis 23, mies 36. Ikäero ei juuri missään tunnu, meillä on tosi samanlainen arvo- ja ajatusmaailma.

ihana kuulla että on muitakin jotka ajattelee samoin kun minä. itse olen 23 ja mieheni on 35. ja ikäero ei haittaa yhtään. saamme lapsen kesäkuussa ja ei todellakaan pelota/haittaa ikäero. ei se ole ennenkään haitannut. ja onko se oikeaa rakkautta jos ikäero / pienet ongelmat joskus sängyssä voisivat koko suhteen kaataa??

 

meillä ikäeroa 5v ja hyvältä tuntuu

 

Hyvä,että täällä on paljon positiivisia kokemuksia. Itse seurustelin useamman vuoden itseäni 17 vuotta vanhemman miehen kanssa ja kiitän Luojaani, ettei meistä tullut paria
Sängyssä oli ongelmia ja ikäkin alkoi näkyä, kyllähän se totta on ettei yli 50 isä ole mikään vauhtipyörä ja elämä pyörii aikalailla miehen ehdoilla.
Suhde kariutui siihen,ettei mies halunnut enää perhettä ja yksi ystäväni sanoi totuuden sanoja, koska itse eli samanlaisessa ihmissuhteessa - nuorempi nainen ja vanhempi mies,mutta heillä oli lapsi.hekin erosivat myöhemmin...
Lastenhoito jää aikalailla äidin varaan.Lipposen perheellä( vaikka Lipposen ostoskasseista silmien alla luulisi,että hän paljonkin valvoo pienten lasten isänä) on ehkä varaa lastenhoitajaan. :snotty: vanha pappa jaksaa painaa Viagran voimalla...isähän voi tulla vaikka kuinka vanha ukko, vaikka sperman laatu heikkenee! Valitettavasti !
Mitä sitten kun itse on 40 vee ja mies lähemmäs 60 vee..nainen kun paranee vain vanhetessaan. :saint:
itse en enää seurustelisi ikälopun kanssa..jos ei hänellä olisi kunnon tilipussi ja komea meno mersu alla...voisihan sitä olla sitten äitipuolena itsensä ikäisille lapsille
Aikaa myöten ikä alkaa painaa....ehkei vielä 30vee ,mutta kun on tosiaan 60 vee haaveilee ihanista eläkepäivistä eikä tappeluista murkkuikäisten kersojen kanssa...

 

Mieheni on 43v. ja minä 24v. Ikäeroa ei juuri huomaa muusta kuin että mieheni lapset aiemmasta liitosta ovat kohta 16 ja 14v. Ollaan yhdessä oltu kohta 7 vuotta ja asuttu reilu 6 vuotta samassa huushollissa. Eka yhteinen muksu syntyy kesällä ja en pidä miestäni yhtään liian vanhana isäksi! Olihan se Lipponenkin jotain 60vee kun nuorimpansa sai..
Seksin kanssa ei koskaan ole ongelmia ollut enkä usko että mieheni lakkaa näyttämään mielestäni haluttavalta ryppyjen tai muiden rupsahdusten takia, tuntuu että aina vaan vuosi vuodelta komistuu!!!
Kyllä ne on muut asiat mitkä vaikuttaa kuin esim.ulkonäkö, ikä tai lompakon paksuus!!! Meillä se on ainakin RAKKAUS!!!

 

\

Hyvä,että täällä on paljon positiivisia kokemuksia. Itse seurustelin useamman vuoden itseäni 17 vuotta vanhemman miehen kanssa ja kiitän Luojaani, ettei meistä tullut paria
Sängyssä oli ongelmia ja ikäkin alkoi näkyä, kyllähän se totta on ettei yli 50 isä ole mikään vauhtipyörä ja elämä pyörii aikalailla miehen ehdoilla.
Suhde kariutui siihen,ettei mies halunnut enää perhettä ja yksi ystäväni sanoi totuuden sanoja, koska itse eli samanlaisessa ihmissuhteessa - nuorempi nainen ja vanhempi mies,mutta heillä oli lapsi.hekin erosivat myöhemmin...
Lastenhoito jää aikalailla äidin varaan.Lipposen perheellä( vaikka Lipposen ostoskasseista silmien alla luulisi,että hän paljonkin valvoo pienten lasten isänä) on ehkä varaa lastenhoitajaan. :snotty: vanha pappa jaksaa painaa Viagran voimalla...isähän voi tulla vaikka kuinka vanha ukko, vaikka sperman laatu heikkenee! Valitettavasti !
Mitä sitten kun itse on 40 vee ja mies lähemmäs 60 vee..nainen kun paranee vain vanhetessaan. :saint:
itse en enää seurustelisi ikälopun kanssa..jos ei hänellä olisi kunnon tilipussi ja komea meno mersu alla...voisihan sitä olla sitten äitipuolena itsensä ikäisille lapsille
Aikaa myöten ikä alkaa painaa....ehkei vielä 30vee ,mutta kun on tosiaan 60 vee haaveilee ihanista eläkepäivistä eikä tappeluista murkkuikäisten kersojen kanssa...

mun on pakko tähän taas kommentoida. en tarkoita loukata ketään...mutta tuo sun mielipide että jos on kunnon tilipussi ja komea mersu alla `niin voisit miettiä olevasi itseäsi huomattavasti vanhemman kanssa... eli silloin puhutaan eri asiasta.. voiko olla ihmisen kanssa jota rakastaa vaikka onkin vanhempi vai voiko olla ihmisen kanssa joka on vanhempi. Rakkaus ei tarvitse tilipussia ja mersua mikäli se on aitoa. jos ei aitoa, mitä mieltä olla yhdessä vaikka ikäeroa ei olisikaan? ihan sama se on, en olisi minä mieheni kanssa vaikka olisi maailman rikkain ja omistaisi maailman hienoimman auton jollen rakastaisi., ja kaikki mikä ei ikäeron takia toimi, voidaan toimivassa parisuhteessa saada toimimaan...

 

Komentti tilipussin paksuudesta ja menomersusta oli lähinnä vitsi,jos tajusitte \|O ..Ei kaikkea tartte niin tosissaan ottaa,mutta jos seuraa lehtiä niin vanhoilla rikkailla ukoilla on nuoria naisia . Ja totuushan on se,että tuskin he näitä misukoita komealla ulkonäöllä ja hyvällä sydänmellä ovat saaneet rakastumaan...
Niin kuin Mae West on todennut, on helpompi itkeä jaguaarissa kuin bussissa
Ja liittoja on erilaisia..minä puhuin Omasta Kokemuksestani ja Tuttavani Kokemuksesta...se riippuu mitä miehestä ehtii..isätön anoppini oli onnellisesti naimisissa itseään lähes 30 vuotta vanhemman kanssa.
Elämänkokemuskin jotakin viehättää,mutta minua ei viehätä olla ikääntyvän puolisoni omaishoitajana. Tosin sekin on sellainen asia,että se tulee eteen joskus pyytämättä..nuorenkin puolison kohdalla...
Mutta 30 on 30 ja 60 on 60 siitä ei pääse mihinkään..valitettavasti !
Nämä ovat mielipiteitä ja mielipiteitähän täällä kysyttiin..ei ehdotonta totuutta eikä Jumalan Sanaa !
Vai olenko väärässä ? Minusta on vain ihanaa,että joku löytää onnensa iäkkäämmänkin miehen seurasta ja pääasia,että avioliitto on onnellinen :heart:
Ja elämäänsä puolisonsa rinnalla on tyytyväinen....!

 

Näistä ikäeroasioista tuli mileeni. Minulla ja miehelläni ei ole kuin vuosi ikäeroa. Ja välillä se tuntuu minusta liian vähältä. Minä 24 ja mies 25. Itse olen muuttanu pois kotoa jo yläasteen jälkeen ja olen elänyt "hurjan" nuoruuden. Olen päässyt itsenäistymään jo paljon aikaisemmin kuin mieheni. Mieheni muutti yhteen kanssani suoraan isän ja äidin helmoista. Olin mieheni ensimmäinen "kunnon" tyttöystävä. Parisuhde toimii ja olemme olleet kohta kuusi vuotta onnellisesti yhdessä. Välillä kuitenkin mietin, että kävisikö elämäntilanteeni paremmin yhteen vanhemman miehen kanssa. Oma mieheni on vasta nyt halukas hankkimaan lapsia, kun itse olisin ollut valmis jo kolme vuotta sitten. Ehkä tämäkin tasoittuu ajan kuluessa. Nyt kuitenkin yritämme omaa pikkuista ja en voisi kuvitella ihanampaa isää vauvallemme kuin oma mieheni. :heart:

 

\

Mieheni on 43v. ja minä 24v. Ikäeroa ei juuri huomaa muusta kuin että mieheni lapset aiemmasta liitosta ovat kohta 16 ja 14v. Ollaan yhdessä oltu kohta 7 vuotta
36 vuotias alkaa seurustelemaan 17-vuotiaan kanssa...OHHOH!!!

En väitä ettettekö voisi olla onnellisia mutta hiukan se kertoo jo että aikuinen mies ottaa lapsen kumppanikseen...... :\|
Kuvitteleppa tätä hänen 16-vuotiasta lastaan, olet ollut melkein hänen ikäisensä kun aloitte seurustelemaan......

Täällä paljon justiin sanotaan että seksin takia ei kenenkään kanssa olla ja että se on rakkaus yms...
musta rakastelu on juuri syvin tapa osoittaa rakkautensa...
ja niinhän vaan on että pettämiset ja muut johtuu useimmiten tyydyttämättömästä seksielämästä......

Ja tosiaan kuten joku edellä sanoikin että ei se välttis kolahda eteen vielä 50 kumppisenä mutta esim nainen on hehekänä viisikymmpisenä odottamassa ihania päiviä ja lokoisia eläkkeitä mutta mies on jo 70.....auts..
miehet kuolevat kaikenlisäksi laskennallisesti aiemmin kuin naiset niin jossain vaiheessa tulee tosi yksinäinen ja pitkä vanhuus...
ja jos suhde on alkanut tosi nuorena toisen osapuolen kohdalla, toinen on kokenut huomattavasti enemmän ja jossain vaiheessa saattaa tulla jonkinlainen menovillitys nuoremmalle.....
mutta katsotaan ja otetaan mitä elämä tuo tullessaan :heart:

 

Meillä miehen kanssa ikäeroa 12 vuotta, mä oon 22 ja mies 34. Kyllähän tota on tullu mietittyä, mutta toisaalta, rakastan häntä ihmisenä, enkä tuollaisen syyn takia lähde jättämään.
Aikaisemmin olen suerustellut parin samanikäisen jätkän kanssa, ja voi luoja, että osaavat olla lapsellisia! Että ei kiitos minulle, olen erittäin tyytyväinen tähän tilanteeseen. Näin meillä, toimii hyvin, mutta ymmärrän että muilla saattaa olla erilainen ajatusmaailma tai toisenlaiset kokemukset.

 

\

Meillä miehen kanssa ikäeroa 12 vuotta, mä oon 22 ja mies 34. Kyllähän tota on tullu mietittyä, mutta toisaalta, rakastan häntä ihmisenä, enkä tuollaisen syyn takia lähde jättämään.
Aikaisemmin olen suerustellut parin samanikäisen jätkän kanssa, ja voi luoja, että osaavat olla lapsellisia! Että ei kiitos minulle, olen erittäin tyytyväinen tähän tilanteeseen. Näin meillä, toimii hyvin, mutta ymmärrän että muilla saattaa olla erilainen ajatusmaailma tai toisenlaiset kokemukset.

pystyykö sulle mailaamaan? voitko laittaa maili osotteesi? meillä sama´ikäero ja sinä ja minä saman ikäisiä =)

 

Pistä ihmeessä postia! hiiriprinsessa1@hotmail.com